Kyseessä on remake alkujaan Nintendo DS:lle nimellä Harvest Moon DS: Grand Bazaar julkaistusta pelistä.
Aloittaessani pelaamisen odotukseni eivät olleet kovin korkealla. Oletin, että kyseessä on taas yksi geneerinen farmisimu, jossa muutetaan asumaan edesmenneen isoisän ränsistyneelle farmille ja tehtäväksi lankeaa maatilan ja sen ympäristön kunnostaminen. Kyseisenlaisissa peleissä ei ole mitään vikaa, mutta olen yksinkertaisesti pelannut niitä aivan kyllästymiseen saakka.
Tällä kertaa ultimaattisena päämääränä ei olekaan oman maatilan kunnostaminen (vaikka siihenkin tietysti panostetaan), vaan paikallisen torin ja siinä samalla koko kyläyhteisön herättäminen henkiin.
Ensin luodaan hahmo
Aivan aluksi luodaan itselleen hahmo. Muokkausvaihtoehdot ovat kiitettävän monipuoliset, ja pelaaja pääseekin valitsemaan hahmolleen muun muassa vartalontyypin, silmien ja hiusten värit sekä vaatetuksen. Jos hahmon ulkomuoto käy jossain vaiheessa katseelle sietämättömäksi, pystyy oman avatarin ulkomuotoa muokkaamaan sen hetkiseen mielentilaan sopivammaksi vielä myöhemminkin.
Nuori ja innokas tilallinen muuttaa asumaan farmille ja saa hoidettavakseen pellon sekä navetan, johon on mahdollista haalia erilaisia, pörröisiä tuotantoeläimiä. Päivät kuluvat puuhaillen genren muistakin teoksista tuttuja juttuja kuten kalastusta, keräilyä, maanviljelyä sekä kokkausta. Tämän lisäksi osallistutaan erilaisiin festivaaleihin sekä kisoihin.
Pelisykli on yksinkertainen, mutta pirullisen koukuttava.
Joka lauantai kylän reunamilla järjestetään eräänlaiset markkinat, joiden aikana kauppiaat myyvät valmistamiaan tuotteita innokkaille shoppailijoille. Tarkoituksena on herättää vähän nuukahtanut tori entisaikojen loistoonsa myymällä siellä itse sekä hommaamalla paikalle uusia myyjiä. Tämä on se toiminto, joka erottaa Grand Bazaarin muista farmielämäsimulaatioista.
Maanantaista perjantaihin suurin osa ajasta käytetään lauantain markkinoihin valmistautumiseen.
Omin pikku kätösin kasvatetuista ja kerätyistä raaka-aineista prosessoidaan erilaisia tuotteita kolmessa eri tuulimyllyssä. Maidosta tehdään muun muassa jogurttia, voita tai juustoa, kun taas luonnossa villeinä kukoistavista kukkasista saa aikaan huumaavan tuoksuisia hajuvesiä. Yhdessä tuulimyllyssä pystyy valmistamaan kerrallaan vain kuutta eri tyyppistä tuotetta, joten jos raaka-aineita lojuu repun pohjalla runsaasti, on homma hidasta. Kaiken kukkuraksi rakennukset sijaitsevat kaukana toisistaan, joten osa ajasta kuluu myös paikasta toiseen juostessa.
Suunnataan torille
Kun kauan odotettu lauantai viimein koittaa, kannattaa torille suunnata jo heti aamusta pystyttämään omaa kojuaan. Myyntipistettä pysyy koristelemaan erilaisin kyltein sekä muiden teemaan sopivien esineiden avulla. Mitä hienommin kojunsa koristelee, sitä enemmän lisäpisteitä ansaitsee päivän päätteeksi.
Myyntiaika on jaettu kahteen eri osaan, aamu- ja iltapäivävuoroon. Vuorojen väliin on laitettu pelinsisäisen tunnin pituinen väliaika. Tämän väliajan aikana onkin kätevä käydä tutustumassa muihin myyjiin ja heidän tuotteisiinsa. Toripäivänä saa ostettua esimerkiksi suuremman laukun tarvikkeita varten tai vaikkapa pehmeän pörröisen alpakan niitylle telmimään.
Tästä päästäänkin pelin ehkä suurimpaan ongelmaan. Tykkään poimia tämän tyylisissä peleissä taskuuni kaiken eteen osuvan, mikä tarkoittaa sitä, että laukkuni kasaantuvat hetkessä ääriään myöten täyteen kaikenlaista roinaa. Olisin siis tarvinnut isomman laukun heti maanantaina, mutta jouduin kärvistelemään piskuisten laukkujeni kanssa lauantaihin saakka. On siis inhottavaa, ettei tarvitsemaansa tavaraa saa ostettua heti tarpeen sattuessa.
Ärsytystä aiheuttaa myös se, että omaa arvokasta myynaikaansa saattaa joutua käyttämään muiden tiskeillä shoppaillessa. Pelin sisäinen tunti on hyvin lyhyt aika, eikä siinä pienessä hetkessä aina ehdi ostaa kaikkea tarvitsemaansa.
Markkinapäivän myyntihetki erottuu tempoltaan muun pelin rytmistä. Suurin osa Zephyr Townissa vietetystä ajasta on mukavan leppoisaa, mutta myyntihetken aikana vaaditaan nopeutta ja näppäriä sormia. Tarkoituksena on kasata tavarat tiskille, käydä ojentamassa ostajille heidän himoitsemansa tuotteet ja siinä sivussa soitella kilikelloa houkutellen uusia asiakkaita kojun ääreen. Homma on niin hektistä, että heikommilla alkaa hiki virtaamaan! Myyntipätkät ovat kuitenkin sen verran lyhyitä, etteivät nopeatempoiset pikapyrähdykset pilaa pelin tunnelmaa, vaan tuovat siihen piristävää vaihtelua.
Ihastutaan ja rakastutaan
Kylä on täynnä viehättäviä asukkeja, joiden kanssa ystävystyä tai jopa antautua romanssin pauloihin – jos siis maatilan pyörittämiseltä ja markkinakojun ylläpitämiseltä suinkin ehtii. Valittavissa on kuusi tyttöä ja kuusi poikaa, joista suhteeseen pystyy hyppäämään kenen tahansa kanssa, riippumatta pelihahmon sukupuolesta. Näitä kuumia sinkkukinkkuja hurmataan tietysti hukuttamalla heidät upeisiin lahjoihin sekä tekemällä heille pieniä palveluksia. Sinkkujen valikoima on niin runsas, että lemmen kohdettaan on vaikea valita. On myös hienoa, että jokaisella heistä on omanlaisensa persoonallisuus.
Audiovisuaalisesti kyseessä on varsin onnistunut teos. Maailma, ihmishahmot sekä eläimet näyttävät kauniin värikkäiltä ja söpöiltä. Kyseessä ei tietenkään ole mikään realistisen superduper grafiikan ihmelapsi, mutta karkkimaisen suloisissa maisemissa käyskentelee mielellään. Mikä on tietysti hyvä juttu, sillä paikasta toiseen kirmaamista on paljon.
Taustalla soiva musiikki kuulostaa iloisen pirteältä ja mikä parasta, seikkailun välivideot ovat suurilta osin ääninäytelty. Toteutus on laadukasta, eikä mitään valittamista löydy.
STORY OF SEASONS: Grand Bazaar tuo raikkaan tuulahduksen farmielämäsimulaatioiden maailmaan. Seikkailu rikkoo perinteistä kaavaa juuri sen verran, että se erottuu edukseen muista genren edustajista. Pelisykli on yksinkertaisen koukuttava ja tunnelma rentouttava – mitä muuta hyvänmielen peliltä voisikaan toivoa?
Kommentit
Ohhoh! Olisiko joku
Ohhoh! Olisiko joku onnistunut tekemään Stardew Valleyn veroisen maatila pelin? Genre on äärimmäisen kilpailtu nykyään. Eilisen directissäkin tuli uusia kilpailijoita genreen. Vai oliko Fantasy Lifessä tarpeeksi pelatavaa tällä osastolla täksi vuodeksi?
Kommentoi
Kirjaudu kommentoidaksesi