Puolivuosikymmentä sitten ilmoitettu, ja siitä lähtien Rockstarin pohjattoman lompakon nollakohtaa etsimässä ollut L.A. Noire on vihdoinkin täällä. Mutta onko huippunsa hiottu MotionScan-kasvoanimaatiotekniikka ollut hintansa väärti, vai hukutaanko hyvien yritysten, mutta huonojen toteutusten valtaisaan suohon?

Tein työtä jolla oli tarkoitus. Nyt olen CSI-kyttä.

Burnout-kaahailurällästelysarjan viides osa Burnout Paradise julkaistiin vuoden 2008 alkupuolella, ja mahdollisuus tarttua kyseiseen peliin tuli PSN:n tarjouksen myötä, sillä peliä saa pelata niin kauan kun vain PSN Plus -maksutilaus on voimassa. Eli nyt vain kipin kapin kaikki hakemaan ja ihmettelemään.

Sen GnR-biisin nimi

Activisionin ja EA:n heppienheiluttelu on kulminoitunut veriseen nurkkavääntöön kahden toisiaan ulkoisesti kovasti muistuttavan pelisarjan välillä. EA:n maatilan edustaja kukkotappelussa vuonna 2011 on edesmenneen Pärssisen sijaan Battlefield 3, jonka olisi muun muassa määrä auttaa Call of Dutya mätänemään ytimestään.

Parasta mp:tä koskaan.

Tunnelmallisempaa peliä saa hakea. Vaikken 80-lukua elänytkään, voin tuntea sen potentiaalin nostalgisuudelle tätä pelatessani. Suoraan Scarfacesta revitty neon-Miami toimii esikuvana pastellisävyiselle Vice Cityn kaupungille, joka on täynnä erilaisia ympäristöjä (San Andreas tottakai monipuolisti tämän potenssiin neljä, mutta ei siitä sen enempää). Kaupungin oppi tuntemaan paremmin kuin omat taskunsa - johtuen useista sadoista tunneista, joita tähän GTA-peliin tuli upotettua.

Arkham Asylum alkaa kun Batman palauttaa Jokerin Arkhamiin. Batman epäilee että Jokerilla on jokin juoni keksittynä koska Jokeri antautui niin helposti. Pian Batmanin epäilykset osoittautuvat todeksi sillä Jokeri pääseekin karkuun Harlekiinin avustuksella. Tämän jälkeen Batmanin täytyy lähteä takaa-ajoon saadakseen Jokeri kiinni mutta matka ei tule olemaan mutkaton.

Monster Hunter Tritä on hyvin vaikea tiivistää millään lailla koska peli itsessään on aika laaja ja siitä kertominen vaatii yleensä novellin. Sen suositteleminenkin on arveluttavaa puuhaa siihen vaadittavan ajan takia. Kärsivällisyyden kautta peli aukeaa ja loputon varusteenluonti kierre alkaa. Peliä ei siis pelata tarinan takia vaan kaikista muista syistä joihin lukeutuvat moninpeli, pelattavuuden haastavuus ja sen tuoma mielihyvä.
Tätä mielihyvää siivittävät mm. yksityiskohtaiset grafiikat, upeat musiikit ja realistiset ääniefektit jotka niin ikään luovat hienon tunnelman.

The Legend of Zelda: Twilight Princess.

Pelin alkaessa Link on normaali "talonpoika" jolla on jokapäiväiset tehtävänsä, joihin lukeutuu mm. karjanhoito, kalastelu ja kyläläisten auttaminen.
Pelin alku on varsin normaalia Zeldoja pelanneille, mene paikasta A paikkaan B, tee tehtävä ja saat itemin.
Kuitenkin hetken päästä seikkailun alkamisesta peli tempaisee täysin mukaansa
ja tarina ponkaisee nousuun, kuin raketti uutena vuotena.

Sanon heti alkuun, että en ole pelannut alkuperäisiä Drivereita ja tämä tämä ensi-kosketus sarjaan yllätti minut täysin.

Pelin päähenkilönä toimii John Tanner. Pelin alussa Tanner ja hänen parinsa Jones jahtaavat vankilasta karannut vankia, Jerichoa. Ajojahdin päätteeksi he joutuvat kolariin ja Tanner vaipuu koomaan. Koomassa Tanner jatkaa Jerichon metsästystä tiedostamatta itse olevansa koomassa.