Vanhassa vara parempi
Battlefield-sarja on jo yli 20 vuotta vanha, mikä tarkoittaa sen vanhimpien fanien lähestyvän jo eläkeikää. Kun ensimmäinen osa julkaistiin, monet nykypäivän vaikuttajista ja pelaajista eivät olleet vielä edes syntyneet.
Tämä tarkoittaa, että kun Battlefield 6 puhuu paluusta menneisiin, se tarkoittaa miljoonille aikaa, jolloin he eivät edes olleet olemassa. He, jotka olivat nuoria silloin, muistavat taas kaiken nostalgiahöyryisten kakkuloiden läpi. Kaikki on vähän parempaa kuin se oikeasti oli.
Miten siis päivittää sarjaa menneiden ehdoilla?
Battlefield 6:ta on rakennettu vuosia lukuisista eri osista. Ennennäkemättömässä yhdistelmässä Criterion, Dice, Motive ja Ripple Effect -studiot ovat lyöttäytyneet yhteen Battlefield Studio -nimikkeen alle luomaan jotain, mikä pelastaisi tunnetun brändin. Viimeiset vuodet maailmanlaajuinen kokoelma lajityypin mestareita on pohtinut, mikä tekee Battlefieldistä Battlefieldin. Vastaus on palata takaisin sarjan alkuaikoihin, aina Battlefield 3 -peliin asti, ja pikkutarkasti poimia ne elementit, joihin fanit jäivät koukkuun.
EA tuntuu olevan varmempi lopputuloksen laadusta kuin koskaan aiemmin. Pelkästään moninpelin julkaisua varten he ovat laatineet hulppean maailmanlaajuisen juhlan, jossa pelijournalistit, striimaajat, somevaikuttajat ja pelisarjan tunnetuimmat e-urheilutähdet kerääntyvät yhteen testaamaan uusimman osan karttoja ja pelimuotoja liki viiden tunnin sessiossa.
KonsoliFIN kutsuttiin mukaan tutustumaan Battlefieldin perinteitä kunnioittavaan myllytykseen. Neljän tunnin kokeilun aikana pääsimme käsiksi PlayStation 5- ja PC -versioihin, sekä yhteensä neljään eri karttaan ja kolmeen pelimuotoon. Lyhytkin testaus teki kuitenkin yhden asian selväksi: Battlefield 6 tuntuu viimein siltä peliltä, jota fanit ovat odottaneet vuosikausia.
Ei spesialisteja, vaan hahmoluokkia
Yksi Battlefield 2042 -pelin isoimpia kömmähdyksiä oli hahmoluokkien korvaaminen tuhnuisilla spesialisteilla. Vaikka logiikan saattoi nähdä, muutos oli silti askel kohti battle royale -lajityypin sankariräiskintää, joka ei toiminut Battlefield-sarjan muotissa ollenkaan.
Onneksi Battlefield 6 palaa takaisin tutumpaan menoon. Heti ensikosketukselta neljän hahmoluokan näkeminen saa iloiseksi. Recon, support, engineer ja assault -luokat ovat selkeitä, helposti ymmärrettäviä ja tarkoituksellisia toiminnan kannalta. Ne ovat syystäkin ikoninen osa lajityyppiä.
Muutoksia on toki tehty. Tällä kertaa ne ovat onneksi pelin ehdoilla, eivätkä tunnu muutoksilta vain muutosten vuoksi. Nyt jokainen hahmoluokka voi käyttää mitä tahansa asetta, mutta jokaisella on oma erikoisosaamisensa, minkä ansiosta peli kannustaa tiettyä luokkaa käyttämään tiettyjä tykkejä. Hahmoluokalle sopivat pyssyt saavat passiivisia bonuksia, jotka vaihtelevat luokasta riippuen.
Esimerkiksi oma suosikkini, support-hahmoluokka, on rakennettu työskentelemään kevyiden konekiväärien kanssa. Tämän vuoksi hahmon juoksu ei hidastu vaikka käsissä olisi raskaintakin rautaa. Samalla hahmoluokka palauttaa kaatuneet sotilaat jaloilleen nopeammin kuin muut. Eli vaikka kaikki hahmoluokat voivat nyt yrittää pelastaa muita tiimin jäseniä, lisäys ei poista supportin tärkeyttä.
Tämän lisäksi hahmoluokille on tarjolla omat koulutuspolkunsa, joiden avulla pelaajat voivat painottaa itselleen sopivia osa-alueita entisestään. Objektiivia pelaamalla ja hahmoluokkaa oikein käyttämällä kerryttää kokemuspisteitä, jotka puolestaan avaavat toisen kahdesta eri polusta, jotka johtavat uuteen aktiiviseen taitoon. Kaikkia ei saa kerralla auki, mikä toivottavasti jaruttaa hieman överiksi meneviä bonuksia. On kuitenkin vielä epäselvää, miten paljon nämä aktiiviset taidot vaikuttavat itse pelattavuuteen. Pessimisti voisi epäillä, että ne antavat turhankin korkean etulyöntiaseman niille, jotka pääsevät etukäteen harjoittamaan hahmojaan. Jäämme siis mielenkiinnolla seuraamaan, miten tasapainotus toimii tulevaisuudessa.
Samalla tavalla hahmoluokkien avoimuus jättää kysymysmerkkejä. Yksi hahmoluokkien tärkeimmistä puolista oli se, että sellaisen valitseminen oli kompromissi taitojen ja aseiden välillä. Nyt kun jokainen hahmoluokka voi käyttää kaikkia aseita, Battlefield 6 ottaa riskin antamalla pelaajille liian leveän kaistan rikkoa pelin hienovarainen vuorovaikutus. Toisin kuin muissa vastaavissa moninpeleissä, Battlefield painottaa objektiivien toteuttamiseen. Yksinäiset sudet ovat yhtä tyhjän kanssa. Vapaus esimerkiksi valita recon-hahmoluokka, joka ryntäilee ympäri kenttää raskaasti varustetun konekiväärin kanssa, tuntuisi antavan periksi juuri niille pelaajille, jotka pelaavat tiimipohjaisia moninpelejä vain itsensä vuoksi.
Tekijät kuitenkin vakuuttavat, että myös perinteisille pelaajille annetaan tilansa. Uusittu portal-moodi tulee tarjoamaan vanhoilla säännöillä varustettuja matseja, joissa hahmoluokat toimivat kuten aikanaan. Ratkaisu on tervetullut, joskin haiskahtaa hieman siltä, ettei Battlefield vieläkään uskalla oikeasti ottaa askeleita suuntaan tai toiseen. Jossain välissä on kuitenkin tehtävä päätös minkälaista yleisöä sitä oikein tavoittelee.
Yritys painottaa tiimityöskentelyä
Moninpelin julkaisutilaisuus oli mainio mahdollisuus nähdä, miten uuden sukupolven striimaajat ja e-urheilun tähdet ottivat klassisen menon vastaan. Ensimmäisen parin tunnin aikana oli jännittävää kuunnella, kuinka muutamat tuntuivat olevan ymmällään siitä, ettei yksinäinen rällästäminen tuottanut sellaista tulosta, kuin he olisivat odottaneet. Battlefield yhä palkitsee parhaiten ne, jotka puhaltavat muun tiimin kanssa yhteen hiileen. Muutamat veteraanit löysivät nopeasti yhteisen sävelen ja oli huikeaa katsoa, miten pieni neljän hengen tiimi pyyhki lattiaa isompaakin armeijaa vastaan, kun koordinaatio toimi odotetusti.
Suuremmassa moninpelikartassa tiimityöskentely pääsi omiin oikeuksiinsa. Recon-hahmoluokan respawn-piste tuntuu aidosti merkitykselliseltä ja ammusvarastojen täydentäminen voi helposti merkitä voiton ja häviön eroa. Tankkien istumapaikat eivät enää ole rajoitettuja vain muutamille pelaajille, sillä hahmot voivat roikkua niiden takaosista kiinni sillä riskillä, että luotisade tiputtaa heidät nopeasti ilman suojaa. Tämä puolestaan pakottaa joukot taktikoimaan entisestään. Rauta ei ole enää vain moukari, jota heitellä vihollisia päin. Nyt täytyy miettiä, mikä reitti antaa omille sotilaille parhaimman mahdollisuuden edetä sen muutaman metrin kartalla.
Vaikka mistään sotasimulaatiosta ei voi vieläkään puhua, kokeilun perusteella Battlefield 6 on yhteistyövetoisempi kuin sarjan muut osat ovat olleet yli kymmeneen vuoteen.
Samalla Battlefield 6 kuitenkin tuntuu yrittävän miellyttää kaikkia yhtä aikaa, mikä puolestaan tuntuu riskialttiilta ehdotukselta. Tuttujen ja turvallisten pelimuotojen ohella löytyvät team- ja squad deathmatch -pelimuodot, jotka ovat enemmän Call of Duty -tyylisiä lisäyksiä, kuin mitään, mitä Battlefield-sarjalta toivoisi. Käytin vain lyhyen hetken näiden parissa, ja ne olivat kaaoottisia sekamelskoja, joissa kaikki taistelut tuntuivat samalta. Hahmot hyppivät edestakaisin haulikot käsissä, pamautellen menemään vailla järkeä. Koska aseiden rekyylit on vedetty minimiin, niin kenenkään ei tarvinnut pahemmin tähdätä.
Tämä pelimuoto varmasti sopii striimaajille, joiden elinehto on tuottaa nopeaa sisältöä ja luoda illuusio omasta ylivoimaisuudesta. Battlefield-konkareille se kuitenkin maistui vain pahalta.
Sen sijaan conquest ja breakthrough -pelimuodot painottivat yhä sitä, mikä sarjassa on aina ollut tärkeintä. Oman tiimin parissa työskentely antaa jatkuvalla syötöllä lisäpisteitä. Kapteenin määrittämät kohteet ovat arvokkaampia kuin muut, ja toisten auttamisesta saa bonuksia. Kaikki pelissä kannustaa vahtimaan kaverin selustaa, mikä puolestaan teoriassa ruokkii inklusiivisempaa ja helposti lähestyttävämpää pelikokemusta.
Harmillista kyllä, testatussa versiossa ei näkynyt merkkiäkään Battlefield-sarjan tutuista mitaleista, jotka palkitaan mini-objektiiveja täyttämällä. Kukaan paikalla olleista tekijöistä ei kommentoinut näiden poissaoloa tai lisäystä, joten voidaan vain toivoa, että ne ehtivät mukaan vielä lopulliseen versioon.
Maailma tuhoutuu, mutta ei täysin
Battlefield on tunnettu sen dynaamisesta ja tuhoutuvasta pelimaailmasta, joka on vuosien varrella nähnyt niin pieniä kuin suuria muutoksia tuttuihin kaavoihin. Aikanaan raudan rajoitukset sanelivat miltä spektaakkelit näyttivät. Sitten ne taas karkasivat käsistä, kunnes ne typistettiin lähestulkoon olemattomiin. Paluu menneisyyteen tarkoittaakin, että Battlefield 6 on jossain aiempien pelien välimaastossa. Ihan Battlefield 4 -tasoisesta levolution-tyyppisestä kenttiä muokkaavasta tuhosta ei voida puhua. Rakennukset eivät kuitenkaan ole läheskään niin staattisia kuin ne olivat esimerkiksi sarjan alkuvaiheissa. Tuhon täytyy palvella toimintaa, mikä tarkoittaa spesifejä pisteitä, joissa paikat hajoavat käsiin. Ne luovat uusia oikoteitä ja väijytyspisteitä, joskin astetta staattisemmin kuin muissa vastaavissa tuotannoissa.
Seinät, lattiat ja katot ovat yhtä tuttuja ja turvallisia paikkoja pistää säpäleiksi. Ikkunoista voi loikata läpi kuin ne olisivat paperista tehty. Raskaampi kalusto pistää kämpän kuin kämpän matalaksi. Silti ensikokeilun perusteella kaikki on hitusen toivottua hillitympää. Ehkä se johtuu rajoitetusta ajasta pelin kanssa, mutta tuho ei vaikuttanut pelattavuuteen vielä niin laajasti, että se jäisi mieleen. Verrattuna esimerkiksi Battlefield 4 -pelin huimiin patojen sortumisiin nykyinen toiminta on enemmän täsmennetty sähikäinen. Steamistakin löytyvä ilmaispeli The Finals on myös asettanut romutuksen standardit niin korkealle, että Battlefield 6 tuntuu ensimmäistä kertaa vuosiin laahaavan perässä. Testauksen loppupuolella alkoi jo nähdä, miten kokeneemmat e-urheilun tähdet käyttivät tuttuja paikkoja luomaan samoja pullonkauloja tai väijytyspisteitä, mitä he olivat käyttäneet jo kolmessa aiemmassa matsissa. Tämä tarkoittaisi, että kentät löytävät nopeasti omat virtansa, joista on vaikea poiketa, eivätkä ne täten olisi ihan niin dynaamisia, kuin sarjan historiassa.
Tekijät kuitenkin painottavat, että rajallisuus on tarkoituksellista. Ensin pitää löytää se kultainen keskitie, jossa pelattavuus tuntuu parhaalta. Sen jälkeen voidaan katsoa, mitä kaikkea maailmalle voidaan tehdä. Logiikka tuntuu järkevältä, eikä vielä voi varmaksi sanoa miltä eri kentät tuntuvat jahka kontrolleihin ja pelattavuuteen tottuu uudelleen. Ensimmäiset parikymmentä tuntia ovat harjoitusta.
Tästä huolimatta tiedän jo nyt jääväni kaipaamaan mahdollisuutta pistää kokonainen rakennus matalaksi saadakseni sen katolla kykkivät tarkka-ampujat hengiltä. Ehkä tähän tulee jonkinlainen kaunis välimaasto, mutta ainakaan tällä hetkellä sitä ei ole näkyvissä.
Teknisesti kyvykäs jo nyt
Moninpelin julkistusta päästiin testaamaan PlayStation 5 -konsolin perusversiolla sekä tujummalla PC-kokoonpanolla. Yllättäen molempien suorituskyvyt olivat ainakin rajattujen karttojen perusteella täysin päteviä. Varsinkin PlayStation 5 sai minut hieraisemaan silmiäni. Ruudunpäivitys ei heilahtanut 60 kuvasta sekunnissa mihinkään, eikä missään näkynyt selkeitä merkkejä merkkejä siitä, että jostain olisi jouduttu karsimaan kovalla kädellä visuaalisesti. Paikalla olleet edustajat kertoivat, että Battlefield 6 on suunniteltu 60 fps -pelaamiseen, mutta jopa konsolilla asetuksia rukkaamalla se tavoittaa korkeampia lukuja.
Itse en ole FPS-pelien ystävä konsoleilla. Varsinkin PlayStationin uusittu ohjain ei taivu omiin kognitiivisiin vaivoihini. Haptic feedback -liipaisimet tuntuvat pistävän hanttiin liikaa, eikä hektisessä aikataulussa ollut paikkaa alkaa rukkaamaan esteettömyysasetuksia sopivammaksi. Tästä huolimatta kokonaisuudesta saattoi nähdä, miten hienosti peli toimii jo nyt. Moninpelistä tarjolla oli tämän hetken isoin kartta, joka näyttää ja kuulostaa upealta. Pelaajamäärä on laskenut 2042-osasta takaisin 64:ään, mikä ei kuitenkaan hidastanut tahtia ollenkaan.
PC-testaus oli henkilökohtaisesti huomattavasti mielekkäämpää, kiitos hiiri ja näppäimistö -yhdistelmän. Jälleen kerran omien asetusten käyttäminen ei ollut mahdollista, joten parin tunnin matsit jouduttiin tekemään muiden ehdoilla. PC-puolen kartat olivat tiiviimpiä deathmatch ja conquest -pelimuotoja, jotka ovat sarjalle tuttuja tukipilareita. Erityisesti Siege of Cairo on vaikuttavan intensiivinen rymistely, jonka rytmitys vaihtelee ahdistavista pikkukujista valtaisaan katusotaan sekunnista toiseen.
Testauskone oli selkeästi PlayStationia tehokkaampi laitos, joskin ilahduttavasti Battlefield 6 ei vaadi järjetöntä rautaa toimiakseen. Tekijöiden julkaiseman listauksen perusteella tällä viikolla alkavan avoimen beeta-testauksen speksit ovat suorastaan maltilliset muihin moderneihin teoksiin verrattuna. Samalla tekijät ovat luvanneet, että julkaisun yhteydessä pelaajat saavat valita, mitkä osat pelistä asentaa koneelle. Tavoitteena on toimittaa lopullinen julkaisu, joka voisi pienimillään viedä vain 75 gigaa tallennustilaa. Kaiken lisäksi peli julkaistaan PC:llä suoraan Steam-palveluun, ilman vaatimuksia käyttää EA:n omaa käyttöliittymää.
Vielä näkemättä: yksinpeli ja battle royale
Julkaisun aikana moninpelikarttoja nähdään 9 kappaletta, joista yksi on Battlefield 3 -pelistä tuttu Operation Firestorm, joka on monien (allekirjoittanut mukaan lukien) mielestä yksi sarjan parhaista hetkistä.
Valikoima kattaa muutamia isompia karttoja sekä liudan pienempiä, joiden on tarkoitus antaa tasapainoinen kattaus kaikkea, mitä uusi Battlefield edustaa. Ensivaikutelman perusteella tämä on hyvä, joskin harmillisen pieni otanta kaikesta, mitä peliltä voisi odottaa. Suuren skaalan conquest ja breakthrough -pelimuodot kaipaavat Bad Company -tyylisiä suurkarttoja, joissa pitkät 40 minuutin sessiot tuntuvat luonnollisilta.
Tekijät eivät myöskään kommentoineet Portal-ominaisuuden mahdollisuuksia käyttää sarjan aiempia karttoja omilla servereillä, kuten esimerkiksi Battlefield 2042 -moninpeli tarjosi.
Samalla Ripple Effect -studio työstää Battlefieldin omaa versiota battle royale -pelimuodosta, eli tuttua Firestorm-moodia. Tästä nähtiin pienenpieni maistiainen, joka ei kertonut tulevasta oikeastaan mitään. Kuten sitä, onko pelimuoto edes valmis lokakuuhun mennessä.
DICE-studion tuottaja Nika Bender oli myös vaiti kaikesta, mikä liittyi pelin yksinpeliin. Hän kuitenkin ehti hehkuttaa, että pelaajille on luvassa täysi yksinpelikampanja, joka tarjoaa omat Battlefield-hetkensä sarjan faneille.
Neljän tunnin pelaamisen perusteella Battlefield 6 on lupaava askel kohti parempaa. Se herätti ne vanhat tunteet, jotka aikanaan saivat tämän pauloihin. Se tuntuu ja näyttää siltä, miltä omat nostalgiset muistot kertovat tämän sarjan aina näyttäneen. Mikä on tietenkin illuusiota, mutta tervetullutta kuitenkin. Battlefield Studios on ymmärtänyt, mitä sarjan fanit kaipasivat tältä peliltä ja he ovat tehneet kunnioitettavaa työtä lunastaa ne odotukset.
Tästä huolimatta tietyt varaukset kannattaa pitää mielessä. EA odottaa Battlefield 6:n myyvän 100 miljoonaa kappaletta, mikä tarkoittaa heidän toivovan sen rikkovan jokaisen ennätyksen, mitä räiskintäpelien saralla on nähty. On hyvin epätodennäköistä, jopa mahdotonta, että näin tapahtuu. Se kuitenkin tarkoittaa mahdollisuutta, että Battlefield voi helposti lähteä laukalle tavoittelemaan yleisöä, joka ei koskaan ollut kiinnostunut tästä sarjasta alkujaankaan.
On vain toivottava, että nykyisten tekijöiden intohimo ja rakkaus sarjaa kohtaan voittaa. Moninpelijulkaisuun keskittyneen tilaisuuden perusteella tuottajat ja tekijät ymmärtävät, miksi tämä simulaation ja Michael Bay -elokuvien yhdistelmä on viehättänyt vuosikymmenten ajan. Nyt pitää vain toivoa, että pelaajatkin muistavat ne syyt, joiden vuoksi tähän rakastuttiin niin tulenpalavasti.
Battlefield 6 julkaistaan 6.10.2025. Ensimmäiset beeta-testaukset alkavat jo 7.8.2025.
