On uskomatonta ajatella, että Sonyn PlayStation Plus -tilauspalvelu täytti juuri viisitoista vuotta. PlayStation 3:n aikakaudella lanseerattu palvelu julkaistiin kauppapaikkana ja verkkomoninpelin selkärankana toimineen PlayStation Networkin (PSN) kylkeen kesäkuussa 2010. Koska moninpelaaminen oli PS3:lla noina aikoina pääsääntöisesti ilmaista*, toi palvelu mukanaan muun muassa eksklusiivista lisäsisältöä ja alennuksia, kuukausittaisia etupelejä aina kolmen A:n nimikkeistä pienempiin tapauksiin sekä etukäteispääsyn valikoituihin teoksiin.
PSN ja PS Plus pääsivät myös osaksi kyseenalaista Sony-historiaa, kun huhtikuussa 2011 77 miljoonaa rekisteröityä käyttäjätiliä henkilötietoineen vuotivat vääriin käsiin tietoturvamurron vuoksi, ja palveluiden katko kesti lopulta kaikkiaan 23 päivää. Kesäkuussa 2011 Sony julkisti takaisintoivotusohjelman anteeksipyynnön kera, johon kuului kaksi ilmaista PS3- ja PSP-teosta sekä 30 päivän ilmainen PS Plus -tilaus (olemassa olevat käyttäjät saivat 60 ilmaista päivää).
Sen jälkeen ”korjaustaukoja” on ollut melko harvakseltaan, mutta tyystin ilman hakkerihyökkäyksiä Sony ei ole selvinnyt. Vuoden 2011 tapaus on kuitenkin niin harvinainen ja karulla tavalla ainutlaatuinen, ettei siitä voi olla mainitsematta puhuttaessa palvelun historiasta. Toinen parranpärinää aiheuttanut tapahtuma PlayStation Plussan historiassa oli verkkopelaamisen laittaminen pysyvästi maksumuurin** taakse. Menettely astui voimaan heti PlayStation 4:n ilmestyessä loppuvuodesta 2013. Myönnytyksenä tämä koski vain uudenkarheaa PS4:ää, sillä PS3:lla ja PlayStation Vitalla verkossa pelailu pysyi maksuttomana hamaan loppuun saakka.
Pelkkää plussaa
PlayStation Plus muutti muotoaan jonkin verran vuosien varrella. Esimerkkinä PS3-, PSP- ja Vita-nimikkeet hävisivät lopulta eri vaiheissa kuukausittaisesta etupelikattauksesta, ja Sonyn PS4-konsolijulkaisun aikaan lanseerattu "ikivihreä-pelikirjasto" sai kuokasta jo vuoden jälkeen. PlayStation 5:n tullessa markkinoille Sony toi konsolia käyttäville Plus-käyttäjille mukavan tukun PS4-pelejä, kuten God of Warin, Detroit: Become Humanin sekä Until Dawnin. Noin parinkymmenen nimikkeen kavalkadi toimi erinomaisena parhaat palat -sikermänä uusille pelaajille ja toi yhtäkkiä mukavasti lisäarvoa palveluun. Samalla tietysti PS5-teokset alkoivat löytämään tiensä kuukausittaisten etupelien joukkoon.
Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Microsoftin Xbox Game Pass -tilauspalvelu oli ollut jo useamman vuoden ajan hyvin houkutteleva vaihtoehto PC- ja Xbox-pelaajille muun muassa ison valikoimansa sekä sujuvan pilvipelaamisen ansiosta. Sonylla todettiin, että tähän buffet-pöytään olisi jotenkin päästävä. ”Vastaisku” nähtiin vuonna 2022, kun "iso S" hylkäsi erillisen PlayStation Now -striimauspalvelunsa ja yhdisti sen PS Plussaan, tehden yhteensä kolme jäsenyyttä eri hyödykkeillä: Essential, Extra ja Premium. Ohessa alla selonteko:
Kyseinen trio toimii edelleen palvelun keskiössä, mitä nyt hinta on noussut paria pykälää isommaksi pelivalikoiman paisuessa: palvelun lanseerauksen yhteydessä Essentialin sai vuodeksi hintaan 59,95€, Extran 99,95€ ja Premiumin 119,95€. Nyt kukkaroa joutuu raottamaan aika lailla enemmän, sillä Essential maksaa 71,95€/vuosi, Extra 125,95€/vuosi ja Premium peräti 151,95€/vuosi.
Kuulostaa kieltämättä suolaiselta, mutta palvelu on samalla kehittynyt julkaisustaan parempaan suuntaan, minkä lisäksi muun muassa striimattavien teosten sujuvuus sekä PlayStation 1- ja -2-emulointi on kehittynyt vuosien varrella parempaan suuntaan. Eikä tässä vielä kaikki, sanoisi mainostaja, sillä Premium-käyttäjät saavat käyttöönsä mukavan tukun lisämaksuttomia leffoja Sonyn omassa Pictures Core -videopalvelussa.
Mutta miltä tilauspalvelu käytännössä nykyisin näyttää? Kurkistetaanpa seuraavaksi konepellin alle!
Kun näet pelikeitaan avautuvan
Otetaanpa ensimmäisenä katsaus käyttöliittymään. Kuten Jokisen Jyri kirjoitti kolmisen vuotta sitten, oli palvelussa kaikenlaista ”pientä kiusaa”, kuten sekoilu pelien eri versioiden välillä, keskinkertaiset hakuominaisuudet, kummallinen tulkinta ”retronimikkeisiin” liittyen ja muutenkin hiukan omintakeinen jaottelu eri osastojen välillä.
Omaan makuuni asiat ovat menneet ehdottomasti parempaan suuntaan. Esimerkiksi jos nimikkeestä on olemassa PS5-versio, palvelu ehdottaa nykyään automaattisesti sen lataamista kyseistä konsolia käytettäessä. Hakuominaisuuksissa taas olisi mielestäni ehdottomasti edelleen parantamisen varaa, eikä jaottelukaan nyt ihan saumattomasti pelaa. Alla esimerkki:
Retro-osasto on puolestaan ottanut muutaman askeleen eteenpäin, vaikkei sekään nyt ihan saumattomasti toimi:
Striimaamisen osalta tekniikka on pysynyt vähintään yhtä hyvänä. Oli kyseessä sitten pelkästään pilven kautta pyörivät PS3-nimikkeet tai ihan uusimmat PS5-teokset, ei viivettä huomaa radikaalisti kuin vasta nopeampia refleksejä vaativissa peleissä. Jos kiintolevytila (tai aika) on kortilla, on pilvipelaaminen nykyisin varsin varteenotettava vaihtoehto erilaisten juttujen testaamiseen***.
Kiitosta täytyy antaa myös kasvaneesta retrokokoelmasta sekä parantuneesta emuloinnista. PS3-pelien natiivi emulointi ei onnistu vieläkään, vaikka se onkin ollut edelleen aina silloin tällöin tapetilla. Siitäkin huolimatta, että moinen onnistuu jo PC:llä koko ajan enenevissä määrin, on Cell-prosessori – Jyriä lainatakseni – sen verran esoteerinen viritelmä, ettei emuloinnin toimivaksi saaminen vieläkään helppoa tule olemaan.
Kolme vuotta myöhemmin – Kannattaako maksaa?
Tosiasiat tiskiin: PlayStation Plussan Extra- ja Premium-jäsenyydet ovat nykyään kuluttajille parempia, toimivampia ja houkuttelevampia vaihtoehtoja kuin kolme vuotta sitten, onhan palvelussa valikoimaa vaikka muille jakaa. Mutta riittääkö niissä ytyä kalliimman hinnan verran? Vastaus ei ole yksiselitteinen.
Verkkopelaamista harrastaville ja jo Essentialin omistaville henkilöille 54 euron vuosilisäsatsauksen vastineeksi irtoaa satojen nimikkeiden valikoima aina valikoituja Ubisoft-klassikoita myöten, kun taas 80 euron lisäsatsauksella saa edellä mainittujen lisäksi PS5-pelien (ja muutenkin laajemman katalogin) suoratoiston pilvestä, mittavia kokeiluversioita sekä tietysti valtaisan retrovalikoiman.
On varsin tärkeää pohtia, mistä kulmasta asiaa lähestyy ja minkä tyyppinen pelaaja on. Yleisellä tasolla palvelussa on mielestäni rahoille vastinetta paremmin kuin koskaan aiemmin: kuukauden peleissä on monesti ainakin yksi mainio nimike, ja uusia pelejä saadaan kalliimpiin jäsenyksiin yhä enenevissä määrin. Toisaalta valikoimaa selatessa voi herkästi iskeä runsaudenpula, ja pelkästään yksin pelaaville Extraa ja Premiumia on jo hiukan hankalampi perustella, varsinkin jos omasta kokoelmasta löytyy jo mittavasti samoja nimikkeitä.
Sitten taas toisaalta: uudet nimikkeet maksavat usein sen 80 euroa, ja laitteiston hinnat kallistuivat tänä vuonna ympäri maailmaa. Juuri äskettäin Sony tiedotti nostavansa konsoleidensa hintaa Pohjois-Amerikassa vielä uudemman kerran. Eli jos palvelua on harkinnut, kannattaa kelkkaan siirtyä nyt, koska ei ole mitään takeita siitä, että PS Plus -hinnasto pysyisi nykyisissä uomissaan. Kiitos vaan Aku.
Summa summarum: Olen pitkäaikainen Essential-käyttäjä, ja satunnaisesti testannut Premiumia aina kuukauden siellä ja täällä. Vasta tämän viimeisimmän session aikana palvelu on mielestäni alkanut kunnolla vastaamaan hintatasoaan, sillä rahalleen kyllä saa vastinetta todella paljon, kun vertaa vaikka yksittäisten pelien hintoihin tai Microsoftin – yhtä lailla kallistuneeseen – Game Passiin.
Mutta sitten päästään taas siihen ydinkysymykseen: kannattaako maksaa? Kyllä, jos tiedät että sinulla on aikaa hyödyntää palvelun kaikkia osa-alueita. Muussa tapauksessa Essentialilla pärjää kivasti, ja voi olla turha kasata vanhan backlog-vuoren päälle vielä kallis tilauspalvelu.
*Joissain fyysisissä PS3-peleissä oli mukana kertakäyttöinen koodi verkkomoninpelin avaamiseen, käytetyn pelin ostajille oli tarjolla siis nettipelin osalta ähäkuttia
**Harvat ja valitut nimikkeet, kuten Fortnite, Apex Legends ja Call of Duty: Warzone, eivät vaadi Plussaa verkkopelaamista varten
***Suoratoisto pilvestä edellyttää vähintään 5 Mbps:n (1080p-resoluutiolla 15 Mbps) internetyhteyttä
