Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Gamescom '14: Ennakossa Middle-Earth: Shadow of Mordor

Tolkienin mytologia on toiminut innoituksena viihdeteollisuudessa niin erilaisille peleille kuin elokuvillekin. Syyskuun loppupuolella ensi-iltansa saava Middle-Earth: Shadow of Mordor ammentaa samasta lähteestä sisällyttäen soppaan aineksia myös tiukasta toiminnasta ja roolipelielementeistä. Visuaalisesti miellyttävä teos tuntuukin lainaavan reilun annoksen viime vuosien suosituimmista nimikkeistä, mutta lopputulos ei kuitenkaan vielä onnistu vakuuttamaan.

Ennakkoversiossa päästiin käsiksi avoimeen maailmaan, mutta tämän lisäksi pelin kehittänyt Monolith Productions esitteli myös varsinaista tarinatilaa suoraviivaisella tehtävällä, jossa ei raiteilla kulkevaa putkea säästelty. Valitettavasti testattavana olleeseen demoon tämä ei sisältynyt. Tunnin aikana käytiin läpi runsaasti itse pelimaailmaa ja sen linnakkeita, mutta vain vähän itse tarinaa. Ennakkoversion pariin pelaaja heitettiin juuri opastamatta ja puolituntinen vierähtikin yrityksen ja erehdyksen kautta oppiessa.

Ajallisesti Shadow of Mordor asettuu Hobitin ja Taru Sormusten Herrasta väliin pelaajan astuessa samooja Talionin saappaisiin. Sormusaaveen kaltaisin kyvyin varusteltu sankari onkin varsin monipuolinen kattaus erilaisia taitoja ja ominaisuuksia. Huomaamaton hiippailija vaihtuu sekunnin murto-osassa lähitaistelun ammattilaiseksi. Aaveominaisuuksien ansiosta Talionin on mahdollista muun muassa aivopestä erilaisia vihollisia puolelleen, jolloin ei tarvitse taistella yksin.

Avointa maailmaa hyödyntävä toimintapeli edellyttää pelaajalta näitä kaikkia taitoja. Linnakkeiden ja luolien kyllästämä alue mahdollistaa monenlaista lähestymistapaa kulloisenkin tehtävätyypin mukaan. Parkourmaisen notkea liike tuntuu kuljettavan hahmoa kuin itsestään ja pidemmät matkat taittuvat mainiosti neliraajaisilla, susia muistuttavilla olennoilla. Maisemat vaihtelevat alavista tasangoista ahtaisiin rotkoihin ja vehreisiin pusikoihin, minkä vuoksi esitellyn juonitehtävän rajaaminen yhteen taistelun sekä pakomatkan täyteiseen tunnelinpätkään olikin outo ratkaisu.

Tyypilliseen hiekkalaatikkotapaan pelissä voi suorittaa joko pää- tai sivutehtäviä. Nähdyssä ennakkoversiossa nämä käsittivät lähinnä erilaisia Nemesis-missioita. Kyseessä on systeemi, jossa pelaajan tehtävänä on kasvattaa armeijaa tuhoten samalla kilpailevia komppanioita. Erillisen valikon kautta voi tarkastella sopivia kohteita sotalordeista kätyreihin valiten myös itselleen sopivan tavan edetä. Henkivartijan käännyttäminen esimerkiksi tarkoittaa suoraa yhteyttä kulissien takaa itse pääpaholaiseen.

Koska vastustajia on erilaisia, vaatii lähestymistapa aina suunnitelmallista otetta. Paranoidi yksilö piilottelee linnakkeensa uumenissa jonkun toisen ollessa avoimesti esillä. Valitsi pelaaja sitten hiippailla tai taistella tiensä kohteensa lähettyville, odottaa taistelu aina nurkan takana. Systeemi käyttää hyväkseen sekä samoojan että aaveen taitoja, joita pelaaja voi vaihdella tarpeen mukaan ohjaimen liipaisimista. Hyökkäyksen ja väistelyn onnistunut sarjoittaminen antaa mahdollisuuden erikoisiskujen suorittamiseen. Nämä muuttavat miekkojen kolistelun suuntaa onnistuessaan melkoisesti.

Hahmoaan on mahdollista kehittää pelin edetessä. Vaikka pelaaja aloittaakin tarinan ennalta määrätyllä hahmolla, on tämän kustomointi sekä täysin uusien hahmojen luonti mahdollista. Valitettavasti ennakkoversiossa ei tätä puolta pelistä päässyt kokemaan laisinkaan. Nemesis-viholliset jättävät pelaajalle palkinnoksi riimuja, joilla tämän tulee päivittää aseitaan. Ominaisuus, jota niin ikään ei esittelyssä päästy käytännössä näkemään.

Pääpaino ennakkodemolla oli selvästi avoimessa maailmassa sekä Nemesis-systeemissä. Itse juonta ei päässyt pelaamaan laisinkaan, eikä sen lyhyt esittely tuntunut tekevän päätehtävärakenteelle oikeutta. On päivänselvää, että pelisarjat kuten Assassin’s Creed ja Batman Arkham ovat vaikuttaneet suuresti pelimekaniikkaan taisteluineen ja vapaajuoksuineen. Kohtalaisen tavanomaisessa toimintaseikkailussa on muutamia mielenkiintoisia ideoita, mutta nähtäväksi jää sortuuko Middle-Earth: Shadow of Mordor keskinkertaisuuden lavealle ladulle.

Galleria: 

Kommentit

Jotenkin sellanen kutina että keskinkertaisuutta luvassa. Ostan alesta sitte joskus.

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi