Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Nopeuspelaaminen historia alkoi kerryttämään sivuja kuvitteelliseen kirjaansa jo yli kaksi vuosikymmentä takaperin, jolloin sen harrastaminen oli vielä kovin pienimuotoista. "Speedrunnausta" katsotaan usein kieroon lajin luonteen vuoksi, koska tiettyihin läpäisykategorioihin kuuluu paljon ns. glitchaamista ja pelin ohjelmointivirheiden hyödyntämistä. Näin osittain onkin, mutta samalla se vaatii pelaajalta aivan äärimmäistä opettelua, omistautumista ja täydellisyyteen pyrkimistä. Suurimpana motiivina jokainen nopeuspelaamista harrastava haluaa olla joskus huipulla parhaiden joukossa ja ansaita muiden harrastajien kunnioituksen.

Mielestäni nopeuspelaamisen parhaisiin puoliin kuuluu vanhojen klassikoiden elossa pitäminen. Sellaiset käänteentekevät takavuosien helmet kuin esimerkiksi Quake, Doom, Zeldat, Super Mariot ja ensimmäiset Resident Evilit ovat edelleen kovassa suosiossa nopeuspelaajien joukossa. Hurjimmillaan pelaajat mittaavat taitojaan jopa tuhannesosien tarkkuudella, kun puhutaan maailmanennätysten jahtaamisesta. Tällöin jopa yhden pikselin missaaminen, millintarkka napinpainalluksen epäonnistunut ajoitus tai pieleen mennyt hyppy merkitsee reset-napin painallusta ja kellojen nollaamista.

Speedrun.com on tunnetuin nopeuspelaamisen tuloksia ylläpitävä sivusto. Sen tarjonnasta löytyy yli 15 000 julkaistun pelin läpäisyajat ja pelialustojakin on lähes 130. Pelisarjoja on noin 1 250. Näiden lukujen lomasta mainitsen pari ääripäätä, joita nopeuspelaaminen historiasta löytyy. Kenties nopein läpäisty peli on vuonna 1992 ilmestynyt Sculptured Softwaren kehittämä päättelypeli Clue, jossa seikkaillaan etsivän roolissa. Tavoitteena yritetään selvittää vihjeiden avulla murhaaja, tämän käyttämä murha-ase ja paikka, jossa teko tapahtui. Päätelmän voi tehdä koska tahansa, joten seikkailu käyntiin, valitaan kolme vaadittua kohtaa nopeilla klikkauksella ja ratkaisu on hyvällä tuurilla valmis alle sekunnissa. Maailmanennätys on tarkalleen 633 tuhannesosaa. Vastaavasti kenties pisin "speedrunnaus" tottelee nimeä Baten Kaitos: Eternal Wings and the Lost Ocean, Namcon julkaisema konsoliroolipeli, jonka sataprosenttinen läpipeluu vei eräältä pelaajalta noin 359 tuntia. Termi "speedrun" ei siis nimensä mukaisesti kerro aina pelin pituutta, vaikka tavoite onkin päästä loppuun valitun kategorian määrittelemillä säännöillä mahdollisimman nopeasti.

Nopeuspelaaminen on poikinut myös tapahtumia, joissa kerätään rahaa muun muassa syöpähoitoa tutkiville ja parannuskeinoja etsiville järjestöille. Tapahtumista tunnetuin on Games Done Quick, jota on järjestetty kahdesti vuodessa 2010-luvun alusta lähtien. Tapahtumissa tunnetut "runnerit" esittelevät taitojaan ja läpäisevät lempipelinsä niin nopeasti kuin mahdollista. Tapahtuma on kerännyt vuosien saatossa lahjoituksina yli 22 miljoonan dollarin summan.

"Speedrunnerin" arkea henkilökohtaisella tasolla

Olen joskus kokeillut, miltä nopeuspelaajan arki tuntuu. Valitsin itselleni tutun tekeleen, jonka osasin mielestäni läpikotaisin – Housemarquen yläpuolelta kuvatun Dead Nation -zombiseikkailun. Läpäisykertoja oli parikymmentä, kaikki mahdolliset piilot löydettynä. Loin itselleni pelisäännöt, kategoriana NewGame+, jossa sain käyttää eniten nopeutta tuovia varusteita ja aserajoituksia ei ollut. Ajan mittasin start-napin painalluksesta viimeisen määränpään saavuttamiseen, ja vaikeustasona oli normaali.

Muutaman läpipeluukerran jälkeen muistin reitit ulkoa ja ryhdyin optimoimaan hankalia kohtia. Tämä onnistui yksittäisiä tasoja pelaamalla. Pistin merkille, mistä sai nopeasti rahaa aseita varten. Myös tuurilla oli sijansa, sillä arkut arpoivat saatavan valuutan määrän joka kerta. Hyödynsin itsestään räjähtäviä vihollisia muiden tuhoamisessa ja asetin miinoja kohtiin, joista tiesin vihollisten ilmestyvän. Tietyissä kohdissa otin iskuja tahallisesti vastaan nopeuttaakseni liikettä. Asevaihtojen piti tulla selkäytimestä joka tilanteeseen.

Kun olin varsin lähellä optimaalista juoksua, niin läpäisykertoja oli noin 80. Ensimmäiset läpijuoksut kestivät noin tunnin. Lopulliseksi ajaksi muodostui hieman yli 36 minuuttia. Aikaa oli kulunut kaksi kuukautta. Päätin, etten yritä enää, koska kyseinen peli ei kiinnostanut tuolloin muita nopeuspelaajia, eikä yrittäjiä ole vieläkään montaa. Toisin sanottuna kilpailullinen haaste puuttui, olisin halunnut vertailuaikoja. Tätä kirjoitettaessa kävin katsomassa Dead Nationin tulostaulukon ja maailmanennätys on reilut 32 minuuttia, joka tuntuu uskomattomalta ajalta. Videon katsottuani tiedän, missä ero tuli – ennätyksen tekijä käytti paljon pienempää asevalikoimaa, ja rahankeruu oli minimoitu vain välttämättömälle tasolle. Lisäksi oma ennätykseni on normaalitasolla, kun ennätys on tehty astetta helpommalla braindead-tasolla.

Henkilökohtaisesti toivoisin, että pelintekijät antaisivat enemmän huomiota nopeuspelaamiselle, sillä se vaatii äärimmäisen paljon taitoa, motoriikkaa ja pelin ohjelmoinnin ymmärrystä esimerkiksi vihollisten kohdalla. KonsoliFIN uutisoi viime viikolla The Outer Worldsin salamannopeasta läpäisystä, jolloin Obsidian Entertainmentin kehittäjät kommentoivat tuoreeltaan näkemäänsä. Heidän aitoa hämmästelyään oli mukava seurata. Uutiseen upotettu video saattaa rohkaista muitakin julkaisijoita vastaavaan, sillä noin 15 minuutin pätkä keräsi viikossa yli viisi miljoonaa katselukertaa YouTubessa.

Lopuksi mainitsen hulluutta hipovan kategorian, jossa pelaajat läpäisevät suosittuja pelijulkaisuja sokkona. Tällöin kaikki on äänien, lihasmuistin, tuurin, ajoitusten ja käsien varassa. Hurjimpiin suorituksiin kuuluu NES-ajan Mike Tyson's Punch Out!!, jossa edettiin side silmillä aina "dream fight" -otteluun Mike Tysonia vastaan ennen kuin taival katkesi. Toinen taituri taas läpäisi Super Mario Worldin silmät peitettynä (warppien avulla) alle 13 minuutissa ilman kuolemia. Älyttömin koskaan näkemäni on kuitenkin The Legend of Zeldan second questin läpipeluu loppuun asti, silmät sidottuina. Kuolemia juoksussa oli 86 kappaletta, mutta loppuun sinniteltiin noin kymmenessä tunnissa. KonsoliFIN uutisoi aiheesta aiemmin. Alla kuva käsittämättömän suorituksen loppupuolelta.

Kommentit

NES:in Mike Tyson's Punch Out!! on muuten pelattu side silmillä ihan läpi asti, tässä hyvä video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=iZT6JEOC3D8

 

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi