Resident Evil 2 tulee toistamiseen 25.1.2019... eli jo huomenna! Alunperin peli julkaistiin ensimmäiselle PlayStation-konsolille vuonna 1998.
Tätä hetkistä hienointa odotellessa ovat täpinät ns. tapissa. Se, kun Leonilla sai luovittua tiensä viimein poliisilaitoksen aulaan ja pianottelut alkoivat soimaan... aah ja uuh. Hetkellisesti tuumasin säästellä innostustani, mutta pelaamattomien pelien virtuaalisessa pinossa törrötti jotain, mikä usein osuu silmään: Resident Evil -pelien "isän", Shinji Mikamin kauhupeli: The Evil Within.

Hitaahko alku + väärät ennakko-odotukset uhkasivat pysäyttää TEW:n peluun alkutekijöihinsä. Intternetsien keskustelupalstoilla puhuttiin kauhupelistä, jolla oli isoja teknisiä ongelmia. Silmäsin tuota pintapuolisesti vuosikaudet - toki olin sen ostanut jostain Steamin alesta kuten pitää, mutta skippasin kauhistelut aina näihin päiviin saakka.

Alku yllätti positiivisesti ja mielleyhtymät keikahtivat varsin vaivattomasti Resident Evil 4 -mestariteoksen suuntaan. Olin kuitenkin lähtenyt pelaamaan tätä väärin: ns. hiippailu/kauhupelinä. Kyseessä kun olikin periaatteessa "askartelupeli", jossa askarrellaan tehokkaasti vihollisia kenttään melkoisen asearsenaalin kera.

TEW tuntui monessa mielessä mielessä RE4 2.0.:lta.

Tai siis, versio 1.9.:ltä, tai 0.9.:ltä, riippuen miten asiaa katselee.

Kaiken taustalla kun nimittäin on ehta RE4-rakenne, mutta hitusen pitemmälle vietynä - mutta myös ontuvana. Mutta silti, RE4! Se tarjoili aikanaan umpinaurettavasta tarinasta ja leimallisen kälysestä dialogistaan huolimatta herrrrkullisia pelihetkiä. Taisin tripladipata tuon, vaikken PS2-version omistamisesta voikaan vannoa satavarmaksi. Nintendo Wii -version osoittelupatukointi oli the versio tekeleestä. Vihulaisten askartelu kenttään oli intuitiivista ja nopeata.

Hitto että tuota tuli jauhettua

Kröhöm. Niin siis The Evil Withinistä piti puhua: täältä löytyy virallistettu (yhden ihmisen) katsantokanta KonsoliFINin Tero Lepistön arvostelun muodossa.

Nykyaikaistaja

Omanlaisensa ongelman aiheutti käytössä oleva ultrawide-monitori, jonka resoluutio on 3440x1440 pikseliä. Kuvaruudun laitoihin ilmestyy letterboksaukset, eli mustat sururaidat, jotka rajoittivat sisältöä perinteiseen 16:9 widescreeniin. Ruudun pinta-alasta jäi merkittävästi käyttämättä.

Apuun riensi Flawless Widescreen -ohjelma!

Se poisti sururaidat ja teki muitakin säätöjä, jotka ohjelmointihenkisimmät pelaajat olivat aikanaan nähneet aiheellisiksi tehdä. Ilman näitä säätöjä TEW olisi saattanut jäädä alkuunsa.

OBS! Pieni sivuanekdootti UW-monitoria miettiville: Aina ei uusiltakaan peleiltä löydy tukea laitteelle, joka pakottaa etsimään kolmansien osapuolten ratkaisuja. Huonoin tilanne on se, että asian (laitojen sururaitojen) kanssa joutuu vain elämään. Toisaalta sitten taas toimiessaan UW on parhautta ja sen pariin päästessä paluuta 16:9:n kahlitsevaan maailmannäkemykseen ei ole.

Paska on kiillotettunakin vain paskaa, aka: Tämä peli voittaa pelaajansa

Alun yllätyspositiiviset fiilikset ja ilahtumiset lähtivät taittumaan 4. ja 5. kappaleiden kohdalla. Kuudennen kohdalla olin jo aika kypsää kauraa. Kappaleet kestävät ensikertalaiselta sen plusmiinustunnin verran ja työpäivän päätteeksi moinen ripulin makustelu ei ole ensimmäisenä mielessä kovin monella.

"Epätasaisuus" on asia, minkä muistan aikanani lukeneen useammasta lähteestä. Jotkut asiat toimivat ihan ok, tai vähintäänkin jotenkin, mutta jotkut sitten taas eivät ollenkaan. Tuohonhan tämäkin sitten tössäsi, sillä TEW ei esitellyt milloinkaan mitään syytä jatkaa pelaamista ja ns. paskan syömistä.

OBS! Mitä osion kiillottamis-sanaan otsikossa tulee, niin se on jäänyt tekemättä. Eli on sitä itteään. Täytyypä ihan laittaa ajatusta siihen, että mikä peli menisi tähän kiillotetun paskan kategoriaan. Hmmm! Ehdotuksia otetaan vastaan ja mahdollisia pelihaasteita "paskanmaistelun" muodossa!

Todella, todella ajastaan jäänytta pelisuunnittelua

Ei. Tämä ei ole sitä niin huonoa että parasta -kategoriaa. Pelkästään heikkoa suorittamista jokaisella alueella.

Sinänsä harmillista, sillä ei tämä nyt pettymyksestä huolimatta täysin vailla meriittejä ole. Osa ideoista olivat ihan hauskoja, kuten ruumishuoneen "potilaspedit" varustevarastona, sekä moniraajaisen vihollismöllin "syntyminen" maassa lojuvista ruumiista. Taisi siellä muutakin, mutta nämä nyt tulivat mieleen - lähinnä siksi, että kumpikaan idea ei suorajaisesti tuonut pelille kuitenkaan mitään positiivista pidemmäksi aikaa. Eritoten alkuun ihmettelin sitä, että miksi pelissä voi polttaa tapettujen vihujen ruumiit - jotteivat ne nouse henkiin?

Sitten tuon moniraajaisuusmöllin tullessa olin että AHAAA!

Mutta, eihän tuo tietenkään näin mennyt. Liian järkeenkäypää, mutta olisi vaatinut aika massiivisesti eri tavalla suunnitellun pelin.

Protip: sytytä ruumis kun sen ympärillä on X määrä vihollisia, niin nämäkin viholliset syttyvät!!!111

Tätä ei voi verrata millään tapaa mesteriteokseen nimeltä Resident Evil 4 - syytkin ovat selvät. Suuremmilla taustavoimilla (tekijätiimillä) paketti olisi voinut olla monella tapaa parempi. Perusta on käytännössä olemassa, mutta jok'ikisen asian toteutus on pintapuolista.

TEW on tyypillinen nippu menetettyjä mahdollisuuksia.

Alla olevat mölinävideot eivät ns. johda mihinkään, sillä luovutan kappalleessa 7. Ajatus oli tehdä läpipeluu, mutta ei tämä tosiaan mitään herkkua ole työpäivän päätteeksi. Jos edes pelaaminen olisi (aikanaan) timanttia niin RE4:n tapaan: juoni+hahmot=gtfo, meitti murhaa nyt kultisteja!

Ja Resident Evil 2:n uusi tuleminen on aiiivan nurkan takana. Siis 25.1. Eli huomenna.

RE2:n demotuksen ihmettelyitä pääsee ihmettelemään täällä.

Kenelläkään ei pitäisi olla mitään syytä kajota The Evil Withiniin.

Silvuplee vaan sitten ja nenästä kiinni

Intro + kappaleet 1 ja 2:

Kappale 3

Kappale 4

Kappale 5 osa 1

Kappale 5 osa 2

Kappale 6

Kappale 7

Kiitos ja anteeksi

Kirjaudu kommentoidaksesi