Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Testissä Xbox 360:n Kinect


Nintendo onnistui vuonna 2006 tuomaan liiketunnistuspelaamisen massojen tietoisuuteen ja ennen kaikkea helposti lähestyttävään muotoon. Nintendo Wii oli välitön hitti. Pelaamisesta tuli koko perheen harrastus minkä takia erilaisia minipelikokoelmia, sekä kokkaus- ja kuntoilupelejä julkaistiin roppakaupalla. Pelimarkkinat muuttuivat radikaalisti. Täysin uudet asiakkaat poikivat rutkasti lisää rahaa, joten olikin vain ajan kysymys, koska Sony ja Microsoft hyppäävät mukaan liikkeentunnistuspelaamisen ihmeelliseen maailmaan.

Kinect eroaa kilpailijoistaan

”Sinä olet ohjain”, kuuluu Microsoftin rummuttama mainoslause ja Kinectin kohdalla se pitää hyvin paikkansa. Minkäänlaista padia tai muuta ohjainta ei tarvita. Pelaaminen ja valikoissa selailu hoituvat käden liikkeillä ja puhekomennoilla. Suunta on täysin eri kuin Nintendolla ja Sonylla, joiden liikkeentunnistusratkaisut ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Siinä missä Wiille ja Sonyn Movelle voi kehittää pelejä samanaikaisesti, vaatii Kinect täysin erilaisen lähestymistavan. Kun mitään kädessä pidettävää ohjainta ei ole, kaikki toiminnot yksinkertaisista nappien painamisista autolla ajamiseen hoidetaan kehon liikkeillä.Tämä aiheuttaa tiettyjä rajoituksia, mutta erityisesti luo rutkasti vapauksia.

Kinect kätkee sisäänsä RGB-kameran, syvyyssensorin ja mikrofonin. Näiden avulla pelaajasta luodaan luurankomalli, jonka liikkeitä Kinect seuraa. Laite osaa tunnistaa myös kasvonpiirteet, ja mikrofoni mahdollistaa puhekomennot. Syvyyssensorin avulla Kinect näkee pelihuoneen ja pelaajat pikemminkin kolmiuloitteisina kuin kaksiuloitteisina kuvina. Kehon, käsien ja jalkojen liikkeet syvyyssuunnassa rekisteröityvät moitteettomasti. Ongelmia tunnistamisessa tuotti oikeastaan vain käden vieminen kokonaan selän taakse. Tämä on varsin ymmärrettävää ottaen huomioon sen, että kädessä ei ole mitään sensoria, jolla Kinect havaitsisi sen sijainnin selän takana. Kinect tunnistaa maksimissaan kuusi henkilöä ja pelejä voi pelata yhtäaikaa korkeintaan kaksi pelaajaa, jos peli sitä tukee. Kinect ei vaadi jatkuvaa kalibroimista, joten pelaajan vaihtaminen onnistuu vaivattomasti jopa kesken pelin.

Puhekomentojen hienouksista pääsevät nauttimaan tällä hetkellä vain Japani, Iso-Britannia, Kanada ja Yhdysvallat. Kyseessä ei ole mitään muuta kuin ohjelmallinen rajoitus, jonka Microsoft pystyisi poistamaan päivityksen avulla. Tämä on harmillista, sillä mielelläni olisin komennellut Xboxiani myös puheen avulla, vaikka sitten englanniksi. Rajoitukset koskevat peruskomentoja, kuten esimerkiksi videoiden katsomiseen liittyviä toimintoja ja käyttöliittymässä selailua. Party Chat ja Video Chat toimivat Kinectin kautta myös muissa maissa.

Tilaa vievä kapistus

Paketista paljastuu Kinect sensorin lisäksi Kinect Adventures -peli ja virtajohto, jolla Kinectin saa toimimaan myös vanhemman mallin Xbox 360 -konsolin kanssa. Kinect kytketään konsolin takaa löytyvään usb-porttiin. Kolme metrinen piuha pitää huolen siitä, että laitteen sijoittamien onnistuu vaikka television eteen tai sen yläpuolelle. Valitettavasti paketin mukana ei tule minkäänlaisia kiinnitysosia, mutta erilaisia alustoja on myytävänä erikseen. Kinect on lähes yhtä leveä kuin Xbox 360 -konsoli ja muutenkin normaalia web-kameraa kookkaampi. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun miettii potentiaalista sijoittamispaikkaa. Ohjeen mukaan Kinectin tulisi sijaita 180 - 60 senttimetrin korkeudella, eikä sitä saisi laittaa suoraan television päälle ilman erikseen myytävää kiinnitysosaa.

Kun laite on löytänyt paikkansa, on aika raivata pelialue. Tämä on laitteen suurin ongelma. Kinect vaatii yllättävän suuren alueen toimiakseen moitteettomasti. Suositellut etäisyydet pitävät suhteellisen hyvin paikkansa. Yhdelle pelaajalle etäisyyttä vaaditaan 1,8 metriä ja kahdelle 2,5 metriä. Sohvapöydän siirtäminen nyt on selviö, mutta kun sohvaakin joutuu siirtämään, niin kynnys pelaamisen aloittamiseen kasvaa. Lisäksi mitä pidempi henkilö kyseessä, sitä kauempana joutuu seisomaan.

 

Vaivatonta pelaamista

Ensimmäisellä käynnistyskerralla Kinect kalibroidaan huoneen valaistukseen ja äänimaailmaan sopivaksi. Säädöt on nopeasti tehty ja Kinect Tunerin avulla kalibroinin voi tehdä tarvittaessa uudestaan. Seuraava askel kohti vaivatonta liikkeentunnistuspelaamista on gamertagiin liitettävän Kinect ID:n luominen. Pelaajasta luodaan yksilöllinen malli, jonka avulla Kinect tunnistaa kuka laitteen edessä hyppii. Tätä ei tietenkään tarvitse, eikä kannata, tehdä jokaiselle peli-iltamiin tulevalle kaverille, mutta saman perheen jäsenille ominaisuus on mukava lisä. ID:n tehneiden ei tarvitse kuin vilkuttaa Kinectille ja laite kirjaa oikean käyttäjän sisään.

Helppokäyttöisyys on Kinectin kantava ajatus, joka näkyy valikoissa asti. Kinectin julkaisun yhteydessä Microsoft päivitti sivustonsa ilmeen ja julkaisi päivityksen Xbox 360 -konsolille. Päivitys toi mukanaan uuden vahvasti valkoiseen pohjaavan värimaailman, parannuksia jo olemassa oleviin ominaisuuksiin ja totta kai tuen Kinectille. Ohjaimella käytettäessä erot ovat pieniä. Valikoita on järjestetty uudelleen ja parannuksia on tehty muun muassa äänikeskusteluiden kuuluvuuteen ja Xbox Guideen. Todellinen mullistus on kuitenkin uusi Kinect Hub -käyttöliittymä, jonka kautta Dashboardin ominaisuuksiin pääsee rajatusti käsiksi Kinectin avulla. Meininki on kuin Minority Reportissa konsanaan. Vilkuttamalla Kinectille käyttöliittymän näkymä vaihtuu Kinectin ominaisuuksia ja helppokäyttöisyyttä painottavaan Kinect Hubiin. Valikoiden selailu onnistuu kättä liikuttamalla ja haluttu toiminto valitaan pitämällä käsi hetken aikaa paikallaan. Valikon käyttö onnistuu myös istualtaan.

Yhteisöllisyys nousee myös vahvasti esiin Kinectin yhteydessä. Laite räpsii kuvia ja videoita pelitilanteista ja niitä on mahdollista jakaa Kinectshare.comin kautta. Sivuston kautta omat nolot hetkensä voi jakaa esimerkiksi suoraan Facebookiin. Tallenteet säilyvät sivustolla 14 päivää ja palvelu tukee tällä hetkellä Kinect Adventures-, Kinect Sports- ja Kinect Joyride -pelejä. Joissakin peleissä omia suorituksia pääsee katselemaan jopa heti pelitilanteen jälkeen. Tämä on erittäin hauska lisä: kuvista todella näkee, että Kinect saa jäykimmänkin kaverin liikkeeseen.

Pelit

Kinectia markkinoidaan koko perheen yhteisiä pelihetkiä silmällä pitäen ja julkaisupelit vahvistavat tätä imagoa. Tarjolla on erilaisia minipelikokoelmia, kuin myös urheilu-, tanssi- ja kuntoilupelejä. Tosipelaajille tarkoitetut räiskinnät ja muut vastaavat loistavat toistaiseksi poissaolollaan. Tällä tavalla Kinectin kanssa halutaan panostaa täysin ohjaimettomaan ja helposti lähestyttävään pelaamiseen, vaikka laitetta on mahdollista käyttää myös tavallisen ohjaimen kera.

Ennen vuoden vaihdetta Kinectiä tukevien pelien määrä kasvaa 18 kappaleeseen. Vaikka tarjolla on edelleen paljon urheilua, kuntoilua ja musiikkipelejä, tulevaisuudessa siintää myös tosipelaajia kosiskeleviä pelejä, kuten esimerkiksi Steel Battalion: Heavy Armor, Rise of Nightmares ja Child of Eden.

Lunastaa lupaukset

Kinect tekee sen mitä lupaa. Se poistaa ohjaimet pelaajien käsistä, mutta ei toisaalta myöskään pakota siihen. Kinect on vain lisälaite, mutta samalla se muuttaa täysin tapaa pelata pelejä ja käyttää Xbox 360 -konsolia. Käyttö on helppoa ja yllättävän toimivaa. Vielä kun Microsoft pääsisi yli lokalisointiongelmistaan niin puhekomennotkin rantautuisivat tänne Suomeen asti. Vaivattomuutta ja helppokäyttöisyyttä vastaan sotii Kinectin kohtuuttoman suuri tilantarve. Monessa kodissa Kinectillä pelaaminen tarkoittaa olohuoneen uudelleenjärjestelyä, mikä voi vaikuttaa huomattavasti ostopäätökseen.

Tekniikka tuntuisi kuitenkin olevan kaikin puolin kunnossa ja niin kliseiseltä kuin tämä kuulostaakin, kaikki on jälleen kerran peleistä kiinni. Miten pelintekijät onnistuvat hyödyntämään uutta tekniikkaa? Mennäänkö siitä missä aita on matalin vai yritetäänkö keksiä jotain oikeasti uutta? Koko vartalon tunnistus syvyyssuunnassa avaa valtavasti uusia ovia kehittäjille. Eikä tosipelaajia sovi unohtaa. Äänikomennot ja vartalon liikkeet yhdistettynä perinteiseen ohjaukseen tarjoavat rutkasti mahdollisuuksia. Kiinnostusta kehittäjien suunnalta tuntuisi löytyvän ja tulevien pelien lista näyttää mielenkiintoiselta.Tulossa on monipuolisesti erilaisia pelejä ja vasta ensi vuosi näyttää mihin Kinect todellisuudessa pystyy.

Lue myös Kinect-pelien arvostelut:

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi