Elämä chat-ikkunan takana

Synkän selviytymiskamppailun ympärille rakentuva Stay esittelee muutamia mielenkiintoisia ja uniikkeja pelisuunnitteluideoita, mutta kompastuu samalla omaan erikoisuuteensa. Mitä tehdä, kun herää pimeästä huoneesta yksin ja peloissaan – apunaan vain tuntematon juttukaveri?

Ruudun takaa

Pelin päähenkilö Quinn herää pimeästä huoneesta seuranaan vain vanha tietokone. Ovi on lukossa, eikä PC:llä pyörivä chat-ohjelma yhdistä kuin yhteen paikkaan – ruudun takana istuvalle pelaajalle. Muistikuvat edellisillasta ovat hämärät. Onko tämä joku sairas pila vai Saw-elokuvista tuttua peliä elämästä? Oli tilanne sitten mikä vain, seuraavaksi olisi päästävä karkuun vankeudesta ja mielellään yhdessä koossa. Pelaajan rooliksi muodostuu henkisenä tukena olemisen lisäksi Quinnin ohjailu kohti pelastusta. Välissä keskustellaan elämästä, ihmiskohtaloista ja kaikesta maan sekä taivaan välillä. Hiljalleen parivaljakon välille on tarkoitus synnyttää luottamussuhde.

Tarina kuvataan suurimmaksi osaksi tietokoneen keskusteluohjelman kautta. Quinnin pikseliset kasvot näkyvät ruudun yläkulmassa, ja viestilogi pyörii päänäkymänä. Epäonninen päähenkilö istuu koneen ääressä päivittämässä tapahtumien kulkua, mutta pako ei tapahdu vain jumittamalla Online-tilassa. Välillä kuvakulma siirtyykin synkkään kellariin, kun Quinn tutkii ympäristöjään pakoreitin toivossa. Saattaapa elinympäristökin kasvaa seikkailun edetessä.

Vain elämää

Stay on suurimman osan ajasta Quinnin ajatustenjuoksun ja chat-ikkunan seuraamista. Pienet kirjoitusvirheet sekä korjailut tuovat dialogiin persoonallisuutta. Pelaajan tehtävä on tukea ja ohjata epätoivoista kaveria kohti oikeita päätöksiä. Tutkiako ovea vai mieluummin jättää kulkureitti lukituksi? Siinäpä vaikea kysymys, koska nopeasti käy selväksi, että eteneminen on täyttä tuuripeliä. Kuolema korjaa matkan varrella useasti ja täysin yllättäen. Kukapa osaisi arvata, että lähin ovi kaatuu avatessa päälle ja murskaa aikuisen miehen verihyytelöksi? Tai että hyllyä tutkittaessa vasara saattaa pudota 30 sentin päästä kuolettavasti otsaan. Stay on täynnä turhauttavia takaiskuja, jotka palauttavat pelaajan koettavan kappaleen alkuun. Onneksi peli on jaettu 24 lyhyeen osaan, muuten takapakit nostattaisivat vielä enemmän verenpainetta.

Toinen osa-alue on ajoittain eteen tulevat pulmat. Helpoimmat pyörivät palapelin tai rikkinäisen lautasen kokoamisen ympärillä, vaikeimmat ovat täysin absurdeja. Läpipeluu vaati useamman kerran apuja Googlelta, sillä teos ei sisällä minkäänlaista vinkkijärjestelmää. Stay tasapainottelee joka osa-alueella mielenkiintoisen ja turhauttavan välimaastossa. Mysteeritarina mahdollisesta kidnappauksesta imaisee mukaansa, mutta vetää maton jalkojen alta hetken kuluttua. Kampanjalla on seitsemän erilaista loppua, mutta lähes kuusituntinen läpäisyaika ei kannusta kokemaan pääjuonta uudestaan.

Reunalla

Stay’n yksi uniikeista ideoita on myös reaaliaikainen peliaika. Jos pelaaja poistuu konsolinsa äärestä, Quinn jatkaa elämäänsä vankeudessa odottaen chat-kaverinsa paluuta. Intresantti idea kuulostaa paremmalta kuin se oikeasti on. Liian pitkä poissaolo johtaa periaatteessa aina välirikkoon ja paluuseen edelliseen tallennuspisteeseen. Tuittupäinen rikoksenuhri tuhoaa joko koneensa tai päättää muuten vain yhteydenpidon. Typerä ratkaisu.

Yksinkertainen pianomusiikki ja retrohenkinen pikseligrafiikka sopivat kokonaisuuteen hyvin. Synkät ympäristöt esittelevät useita eri tunnelmia, paljon tutkittavaa ja tunnelmakin on suurimman osan ajasta jännittävä. Mysteeri aukeaa pala palalta, mutta huonosti tasapainotetut puzzlet yhdessä arvaamattomien kuolemien vievät tarinalta parhaan terän. Stay on kuitenkin omalaatuinen kokemus, jonka kaltaista ei ole liikaa markkinoilla. Hinnallakaan sitä ei ole pilattu.

ladataan kommentteja...