Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Metroid: Other M

Erään palkkionmetsästäjän tarina

Samus Aranin taru alkoi vuonna 1986. Silloin julkaistiin Metroid, Nintendon tärkeimpiin ja menestyneimpiin kuuluvan sarjan ensimmäinen peli. Pitkäikäisen saagan huippuhetkiin kuuluvat Super Metroidin (1994, SNES) ja Metroid Primen (2002, GameCube) julkaisut. Kymmenisen julkaistua osaa ovat nostaneet sarjan myyntiluvut miljooniin kappaleisiin. Nintendofanit arvostavatkin Metroidia vähintään yhtä paljon kuin vaikkapa kaikkien tuntemia Marioa tai Zeldaa. Uutta Metroidia odotetaan aina vähintään yhtä paljon kuin Jeesuksen toista tulemista.

Metroidien päähenkilö on naispuolinen palkkionmetsästäjä Samus Aran. Hänet tunnetaan puhumattomuudestaan ja haluttomuudestaan riisua avaruuspukunsa kypärää. Tai tunnettiin, sillä kypärä on vuosien varrella riisuttu useaan otteeseen ja Other M:ssä päästään myös kuulemaan Samusin puhetta. Moni asia on muuttunut niistä hetkistä, kun Samus Aran taisteli ensimmäistä kertaa perivihollistaan Mother Brainia vastaan. Väkisin väännetyt uudistukset saavatkin haikailemaan menneitä aikoja, jolloin oli vielä yksinkertaisia ja täydellisiä toimintapelejä.

Parhaita Metroideja ovatkin aina olleet ne, jotka ovat korostaneet toimintaa juonen sijaan. Ainoa poikkeus sääntöön on GameCubelle julkaistu Metroid Prime, jossa pelaaja vietti pitkiä aikoja skannaamassa vastaan tulevia vihollisia ja keräämässä tutkimusmateriaalia. Toimintaakin toki riitti, mutta Primen vei sarjaa virkistävään suuntaan. Tämän kehityskulun huipentuma on Metroid: Other M. Se on monella tapaa uudenlainen Metroid-kokemus. Other M:n kehittänyt Team Ninja on luonut maineensa väkivaltaisilla Ninja Gaiden -peleillä. Pelitalon johtaja Tomonobu Itagaki lähti kuitenkin kävelemään muutamia vuosia sitten, eikä firma ole sittemmin ollut aivan entisensä. Other M:ssä Team Ninja ottaa kuitenkin härkää sarvista, sillä pelissä selvitetään Samus Aranin menneisyys. Ruudulla viliseekin enemmän tekstiä kuin keskipitkässä romaanissa. Kyseessä onkin aivan uudenlainen Metroid.

Keisarinnan uudet vaatteet

Team Ninja on päättänyt uudistaa Metroidit kertaheitolla. Ratkaisu on tervetullut, sillä sarja on kieltämättä junnannut paikoillaan täysin uudenlaisen Metroid Primen jälkeen. Other M:ssä on kaksi kuvakulmaa, joista hahmon ulkopuolinen perspektiivi on ensimmäinen Metroideissa tapahtunut todellinen uudistus pitkään aikaan. Toinen kuvakulma on perinteinen hahmon silmien kautta nähty, mutta mukana on myös jonkin verran klassisia 2D-osuuksia. Uudistusten määrä kauhistuttaa, mutta perinteisten Metroidien ystävät pelästyvät viimeistään kuullessaan Samusin puhuvan.

Lähestymistapaan liittyvät näkemykset huomioon ottaen ei ole ihme, että Metroid: Other M on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Toiset pitävät tuoreesta lähestymistavasta, mutta etenkin pelin monimutkainen juoni on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Onkin totta, ettei juoni ole monista käänteistään huolimatta kummoinen. Tekstiä riittää, mutta Samusin menneisyys on loppujen lopuksi nopeasti selvitetty. Peli alkaa, kun Samus Aran taistelee vanhaa tuttua Mother Brainiä vastaan. Sen jälkeen siirrytään myöhempiin tapahtumiin, jossa pelin sankaritar tutkii hylättyä avaruusalusta. Alien-elokuvista selvästi vaikutteita saaneessa juonessa selviää, että joku (tai jokin) yrittää kehittää lisää pahamaineisia Metroideja. Tästä seuraa toimintaa, joka on tämänkin julkaisun parasta antia.

Peliä pelataan pitämällä Wiin kauko-ohjainta sivuttain. Tässä tilassa pystyy liikkumaan, ampumaan, muuttumaan palloksi ja tutkimaan ympäristöä. Kauko-ohjainta ruutua kohti osoittamalla Other M vaihtaa ensimmäiseen persoonaan, josta käsin tähtääminen ja ohjusten ampuminen onnistuu paremmin. Vitsi piilee siinä, että jälkimmäistä kuvakulmaa käytettäessä ei pysty liikkumaan. Perspektiivien vaihtelu vaatii totuttelemista, mutta uuden systeemin omaksuu silti nopeasti. Muita ohjaimia ei käytetä. Hyvä ja pikaisesti sisäistettävä pelattavuus onkin tarpeen, sillä Other M sisältää rutkasti lähitaistelua. Isoilla avoimilla alueilla käytävät kamppailut on säästetty loppuvastuksiin, mutta tavalliset viholliset kohdataan ahtailla käytävillä.

Juonen huomioon ottaen on ikävää, ettei pelissä skannailla aivan niin paljon ympäristöä kuin Metroid Primeissa. Tutkittava jää vähiin, kun kartta näyttää automaattisesti seuraavan alueen. Putkijuoksuksi nopeasti muuttuva Other M mainostaa valheellisesti itseään pelinä, jossa voi liikkua vapaammin kuin muissa Metroideissa. Tämä ei pidä paikkaansa. Eteenpäin kuljetaan tarkan ja ennalta määrätyn suunnitelman mukaisesti. Vaihtelun puute ei kuitenkaan haittaa, sillä toimintaa on riittämiin. Peli ei myöskään ole yhtä vaikea kuin tekijänsä Ninja Gaidenit, ja Metroid: Other M on itse asiassa helpoimia Team Ninjan kehittämiä pelejä. Siinä tarvitsee vain sorminäppäryyttä, joka sekin harjaantuu muutaman tulitaistelun jälkeen. Pelaajaa viedään eteenpäin lähes kädestä pitäen, joten perustaitoisetkin pääsevät lopputeksteihin asti.

Toimii välipalana


Other M
:n heikointa antia on ääninäyttely, joka on pökkelömäistä ja tunnelmaa pilaavaa. Pelialueella vallitseva yksinäinen ja klaustrofobinen asetelma on mainio, mutta se lässähtää heti hahmojen avatessa sanaisen arkkunsa. Heikoin suoritus tulee tietenkin Samus Aranilta, jonka kimittävä ääni saa kääntämään volyymia pienemmälle. Olisi ollut parempi jättää hänet hiljaiseksi. Välivideot on sentään tehty hyvin, mutta nekin venyvät välillä Metal Gear Solid -tyyppisiin mittoihin. Näyttävimmillään Other M on loppuvastustaisteluissa, joissa orkesteri pauhaa ja raketit lentävät. Ulkoasu ei muuten tosin ole erityisen näyttävä ja äänimaailmakin on kierrätetty sarjan edellisistä peleistä.

Eniten sapettaa kuitenkin se, että Other M on ohi liian nopeasti. Tasapainon puutteestaan ja pikkuvirheistään huolimatta sitä olisi jaksanut hakata paljon kauemminkin kuin nykyisen 12 tunnin ajan. Uusintapeluuarvo on olematon, joten Metroid-asiantuntija palaa todennäköisesti mielellään sarjan aiempien ja paremmin tehtyjen pelien pariin. Other M:stä ei ole pääruoaksi, ja se toimiikin parhaiten välipalana matkalla seuraaviin peleihin.

Kaikesta huomaa, että Metroid on siirtymävaiheessa. Other M ei ole aivan sellainen napakymppi, jota Team Ninjalta olisi voinut odottaa. Hektinen toiminta ja verkkainen juonenkehittely eivät ole tasapainossa. Peli on silti taattua laatua, vaikka saattaakin aiheuttaa harmaita hiuksia perinteisempien Metroidien ystäville. Samus Aranin puhumattomuus ja ensimmäisen persoonan kuvakulma ovat sen verran pyhiä lehmiä, ettei niiden sorkkijalle voi antaa kaikkea anteeksi. Koska puolikkaita tähtiä ei enää anneta, Metroid: Other M on lähempänä kolmea kuin neljää tähteä.

Galleria: 

Kommentit

"Toiset pitävät tuoreesta lähestymistavasta, mutta etenkin pelin monimutkainen juoni saanut osakseen paljon kritiikkiä."

Tuosta taitaa puuttua "on"?

Itse peliin: En oikein uskonut, että puhuva Samus voisi toimia ja ilmeisesti olin oikeassa. Jotkut asiat on hyvä jättää niinkuin ne ovat...

Puuttuvat kaksi kirjainta on lisätty. On niin, että Other M on rohkea yritys uudistaa Metroidia. Valitettavasti uudistus jää puolitiehen, sillä peli ei ole muihin sarjan peleihin verrattuna totutun laadukas. Välillä mennään lujaa, välillä hidastellaan. Eikä puhuva Samus yksinkertaisesti toimi.

Puhuva Samus voisi toimia jos sen persoona saataisiin kuvastamaan hänen toimintaansa aiemissa Metroideissa. Mitä olen nyt ymmärtänyt arvosteluista hänellä on "epävarma tyttö"-persoona. Mutta vaikea sanoa tietenkään ilman pelaamatta peliä. Hoh! :)

Persoona toimii aina jos se osataan tehdä oikein. Nyt ei nähtävästi osattu.

Juuri sain pelin lävitse. Kokonaisuus oli heikko esitys, mutta toisaalta eipä Tecmolta mitää hyvää osannu odottaakaan. Eipä ne oo tehny Ninja Gaiden ohella mitään mainitsemisen arvoista.

Edit: Pitää korjata sen verta, ettei tule väärää kuvaa. Heikolla esityksellä meinasin Metroid-asteikolla. Peli oli muuten kyllä ihan jees ja 16h ja 100% meni nopeasti, eikä kyllästymisiä ehtinyt tulla missään vaiheessa. Eniten harmitti ehkä hieman lineaarinen toteutus, värimaailma oli aika heikko, myöskin textuurit paikoitellen karmivia ja taidot opittiin lineaarisesti tarinan ohella. Ja puhuva Samus ei oikein tuntunut oikealta.

No olihan tuo nyt helvetin hyvä ja tempo oli mukavan nopea koko ajan mutta vähän petyin kun peli ei kestänyt kuin 6 tuntia

Kauhean epäluuloinen olen tästä projektista ollut ihan alusta lähtien. En tykkää usein pelien juonista ja Metroid-peli keskittyen juonenkerrontaan kuulosti pelottavalta. Metroidin juoni on toiminut upeasti tähän asti hienovaraisella kerronnalla, jolla pelien juonenkerronnan ongelmat saadaan hienosti kierrettyä ja pelaajalle jätetään mukavasti tulkinnanvaraa. Sellaisesta kerronnasta pidän. Mutta pakko sanoa, että lopulta peli onkin kaikesta huolimatta upea kokemus.

Juonessa ja hahmoissa ei ole kyllä mitään vikaa vaan päinvastoin ne on tehty pääosin upeasti. Toki juonenkerronnasta löytyy myös lähes kaikille peleille tyypillisiä ongelmia, mutta harvassa nekin on. En nyt jaksa alkaa erittelemään, mutta minusta pelin juonessa ei oikein ole selkeitä epäloogisuuksia, vaikka monet niin väittävät. Muutamia arveluttavia kohta kylläkin, mutta ne voivat olla vähän niin ja näin. Ehkä selitettävissä, ehkä ei. Tulkintakysymyksiä. Niistä nyt on turha vetää hernettä nenäänsä. Huonoja puolia pelissä ovat ehkä liiankin suoraviivainen toteutus ja pientä itsensä toistoa pelistä löytyi ajoittain. Pituuttakin olisi voinut olla hiukan lisää. Pelattavuus toimii lähes täydellisesti ja varsinkin väistöliike on kiva lisä peliin. Grafiikat vaihtelevat upeista ajoittain yllättävänkin heikkoihin tekstuureihin. Samanlaista vaihtelua ja yksityiskohtaa ei kuitenkaan löydy kuin Prime-sarjan peleistä.

Täytyy antaa vielä erityismaininta Samusin hahmosta. Todella upeasti rakennettu hahmo ja kerrankin ollaan pelihahmosta rohkeasti tehty oikea ihminen eikä mitään tunteetonta kovista. Itse en näe mitään epäloogista hahmossa. Suoraan sanottuna minusta monien kohdalla hahmon ymmärtämättömyys osoittaa pientä tunnevammaisuutta, mutta tämä ei ole tarkoitettu loukkaamaan ketään. Sellaisen kuvan vain saa varsinkin monista jenkkilähteistä, että ihmiset eivät siedä minkäänlaista tunteilua. Pelien hahmojen pitäisi edelleen olla sillä tasolla kun ne olivat toimintaelokuvissa 80-luvulla. Ja sillä keinoinko pelien pitäisi vielä olla taidetta?

Ei pidä antaa sen hämätä ettei tämä ole yhtä hyvä kuin Super Metroid tai Metroid Prime. Se ei ole tältä peliltä pois vaikka parempiakin Metroideja löytyy varsinkin kun peli esittelee vähän uudelaista näkökantaa pelisarjaan. Kannattaisi olla avoin erilaiselle näkemykselle. Kaikki eivät voi tietenkään tykätä, mutta ainakin saadaan vanhoihin sarjoihin vaihtelua ja kehitystä. Oma arvosana pelille olisi ehkä jopa lähellä viittä tähteä, joka tapauksessa neljän ja viiden välissä. En ole vielä täysin saanut peliä sulateltua. Pieniä ongelmiakin kuitenkin löytyy.

No en tiedä muuta kuin että en muista koska olisi peli yhtä paljon koukuttanut ja koska olisin ollut yhtä vaikuttunut juonesta. Varsinkin Ridley sivujuonne on upea. Sama se mitä muut pelistä ajattelevat. Joitain pelejä ei vain oikein ymmärretä. Vaikea sitä on sanoa kuka on oikeassa. Tiedän vain että itse pidän pelistä paljon.

Ihan tulee tippa linssiin kun lukee Pyramidheadin arvostelun kaltaisia loistavuuksia. ;__;

Nyt sitten vaan juttua Gamerankingiin: http://www.konsolifin.net/nintendo/gameranking/501/ :)

Tykkäsin kyllä, ja asiat joista olen eniten kritiikkiä lukenut, eivät häirinneet tippakaan. Välivideoita ja juonikehittelyä pelissä ei todellakaan ole mitään MGS-määriä, ja ne vähätkin ovat laadukkaita. Pelkäsin ensialkuun ääninäyttelyä ja käsikirjoituksen tasoa, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen, peliasteikolla jopa hyvää. Pelin loppu tuli hieman ennakoitua nopeammin, mutta läpäisynkin jälkeen on vielä ihan motivoitunutta pelaamista. Oiva hybridi, jossa on vanhojen 2D-pelien tuntu yhdistetty moderniin toimintaan ja elokuvamaiseen toteutukseen. 5/5.

Se, että Samus puhuu ei ole uudistus. Hän on puhunut myös peleissä Super Metroid (intro), Metroid Fusion ja Zero Mission. Mielestäni Prime 3:n tuppisuinen Samus vaikutti melkein vähäjärkiseltä kun ei avannut suutaan edes silloin kun muut hahmot puhuttelivat häntä suoraan. Prime yhdessä ja kahdessa tämä ei ollut ongelma, koska Samus oli pääosin yksin. Ääninäyttelykään ei ole uudistus, sillä jo Prime 3:ssa muut hahmot puhuivat. Kumma ettei sen ääninäyttelystä valitettu, sen verran tönkköä oli jopa Other M: n verrattuna....

Ja Pyramidheadin mielipide on kyllä täyttä asiaa.

Omasta mielestäni Other M on hyvä peli ja pidän itsekin siitä, ettei hahmo ole tunteeton kovis. Harmi vain, että koko juoni välipätkineen oli varsin karmivaa seurattavaa, eikä Samuksesta oltu tunteilusta huolimatta rakennettu mielenkiintoista hahmoa.

Erikoinen ohjaus toimi alun totuttelun jälkeen loistavasti, vaikka aika tavalla pientä automatisointia olikin havaittavissa Samuksen liikkeissä.

Ja minusta on virkistävää, ettei 100% pelaaminen vaadi viikkokausien "työtä". Tämän pelin pelasi mielellään alusta loppuun.

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi