Resident Evil Survivor 2

Maine menee hyviltä peleiltä

Ah, noita Resident Evilejä, 90-luvun klassisia zombienlahtauspelejä. Pelejä on ilmestynyt jo ties kuinka monta osaa ja lähes jokaiselle konsolille ja PC:lle. Nyt Resident Evilit ovat kuitenkin toistaiseksi tiensä päässä Sonyn konsoleiden osalta. Juuri ilmestynyt Resident Evil: Survivor 2 on omituinen valopistoolipelin ja 3D-räiskinnän hybridi. Toisin kuin perinteisessä valopistoolipelissä, kone ei ennalta päätä mitä reittiä pelaaja kulkee, vaan pelaaja pääsee vapaasti liikkumaan pelialueella. Ei ole kovin vaikea arvata, että siitä ei tule tietenkään mitään.

Padilla pelatessa RE: Survivor 2 on kuin mikä tahansa räiskintäpeli. Zombeja, mutanttikoiria ja muita hirvityksiä säntäilee kulman takaa sellaista vauhtia, että liipaisinsormi rupeaa kramppaamaan hyvin nopeasti. Siitä mihin luodit menevät, ei tarvitse pahemmin välittää, sillä pelissä on automaattitähtäys. Kyse ei ole mistään pelaajaa hieman avittavasta ominaisuudesta, koska minkään sortin taitoa ei tarvita, vaan luoteja voi huoletta räiskiä joka suuntaan ja ne osuvat lähes aina johonkin. Tätä helppoutta on paikattu hyvin kömpelöllä ohjauksella. Vasemmasta tatista sankari liikkuu eteen ja taakse sekä ottaa sivuttaisaskeleita oikealle ja vasemmalle. Lievä paniikki iskee, kun takaapäin rynnistää zombielauma kohti hahmoa, jonka kääntyminen taaksepäin on hyvin rajoitettua. R1- ja L1-napit auttavat tähän kääntämällä sankaria oikealle tai vasemmalle, mutta 360 asteen pyöriminen saattaa kestää jopa yli viisi sekuntia, mikä tuntuu zombielauman keskellä ikuisuudelta. Jotta kaikki olisi vielä turhauttavampaa ja hankalampaa, kuvakulma hyppää aina välillä satunnaisen oloisesti sankarin silmistä pään taakse, mikä on jo aikamoinen saavutus. Alkuperäinen suunnitelmani oli hommata valopistooli pelin testaamisen jälkeen. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat. En ymmärrä miten ihmeessä valopyssyllä voi samaan aikaan liikkua ja ohjata pelihahmoa. Saa olla aikamoinen agentti 007 mikäli aikoo samaan aikaan liikkua ja vielä osua vihollisiin näin kankealla ohjauksella.

Lupaa paljon, antaa vähän

Pelin takakansi lupaa "viisi jättimäistä tasoa", mutta todellisuus on hieman toinen. Arcade-moodin idea on paeta Code Veronicasta tutulta saarelta joko sankarilla tai sankarittarella. "Juoni" ja tapahtumapaikat ovat siis aivan samat. Viisi jättikokoista tehtävää toistavat itseään heti ensimmäisestä alkaen. Aluksi pitää hakea avain paikasta A ja tappaa loppupomo paikassa B. Mikäli aika loppuu, Resident Evil 3:sta tuttu Nemesis pakenee sankareiden perään. Ideoiden kierrätys jatkuu muissakin hirviöissä, sillä kaikki pelissä esiintyvät viholliset on jo tavattu osissa 1 – 3 ja Code Veronica X:ssa. Samaten pyssyt ja raketinheittimet ovat hävyttömän tutun oloisia. Kaiken huipuksi niihin viiteen huikaisevan isoon tasoon kuluu aikaa yhteensä puolisen tuntia, joten mikään kovin pitkäkestoinen Arcade-moodi ei ole. Eipä sinänsä, tuskin kukaan sen kanssa kauemmin viihtyisikään. On pelissä pari muutakin pelimoodia. Ylitylsässä Dungeon-moodissa pitää tappaa mahdollisimman paljon vihollisia puolessa tunnissa. Typerin ja eniten ihmetystä aiheuttava pelimuoto on Vs. Roachmode. Siinä pelaaja valitsee jonkin aseen loputtomilla panoksilla ja aloittaa sillä lyhyen uran tuholaistorjujana. Järjenhäivähdyksen siitä poistaa viimeistään helppous. Kenttiä on pari hassua, joissa viholliset eivät edes onnistu aiheuttamaan minkäänlaista vahinkoa.

No hyi minkä näköinen ja kuuloinen!

Pelin huonous siirtyy saumattomasti pelattavuudesta grafiikkaan. Resident Evil: Code Veronica X:n (joka oli kohtalaisen näköinen) läpäisyn jälkeen avautui pelattavaksi bonustehtäviä, joita pystyi suorittamaan sankarittaren silmistä kuvattuna. RE: Survivor 2:n grafiikkaengine on ilmeisesti kopioitu suoraan siitä, sillä ero on olematon. Toisin sanoen grafiikka on kökköä. Viholliset, huonekalut, seinät ja efektit ovat kaikki poikkeuksetta rumia tai todella rumia. Epäsiistiä ulkoasua lisäävät räikeät tiedot pelitilanteista, jotka vielä vievät aivan liian suuren tilan näytöstä. Eikä siinä vielä kaikki, kuten Ostos-TV:ssä sanottaisiin, saat kaupanpäällisiksi vielä pitkät latausajat huoneesta toiseen siirryttäessä varustettuna tutuilla ja turvallisilla ovenavausanimaatioilla. Tuskin tarvitsee edes mainita, että Code Veronicasta tuttuja tyylikkäitä valmiiksi renderoituja välidemoja ei ole. Ne harvat välianimaatiot mitkä pelistä löytyvät, ovat ilmeisesti myös Code Veronican enginen peruja.

Huonot ääninäyttelijät, joiden suut kulkevat aivan eri tahtia kaiuttimista kuuluvien äänien kanssa, ovat aina olleet mukana Resident Evileissä. Joku Capcomin työntekijä on saanut aivan kuningasajatuksen tämän korjaamiseksi: otetaan ääninäyttely kokonaan pois ja säästetään rutkasti aikaa ja rahaa! Suut kyllä liikkuvat ja ruudun alalaitaan ilmestyvät tekstit mistä keskustellaan, mutta äänet jäävät vain tulematta. Musiikit ovat sitä samaa B-luokan elokuvista tuttua pimputusta, mitä Resident Evileissä on kuultu jo yli puolen vuosikymmenen ajan. Myös zombejen ja muiden hirvitysten voihkaisut ovat tuttuja edellisistä osista eli ovat todella koomisia. Ei niitä voi millään ottaa vakavasti.

Hiljaiseksi pistää...

Resident Evil: Survivor 2 on tällä hetkellä viimeinen Resident Evil –peli, mitä PlayStation 2:lle tulee. Sarjan kahden viimeisimmän osan perusteella PS2-pelaajat eivät jää paljosta paitsi tulevaisuudessa. Syksyllä ilmestynyt Resident Evil: Code Veronica X hakkaa kyllä tämän tekeleen mennen tullen, mutta on silti sitä samaa kuin sarjan kolme edellistä osaa. RE: Survioria itseään on hankala verrata mihinkään. Vielä hankalampaa sitä on suositella kenellekään. Ilmeisesti se on tarkoitettu valopistoolipeliksi, mutta en jaksa uskoa pelin toimivan paljon tätä paremmin aseenkaan kanssa. Kunnon valopistoolipeliä haluavan kannattaakin valita Namcon loistava Time Crisis 2. Survivor 2 on enemmänkin alkeellinen, kömpelö ja aivan uskomattoman huono 3D-räiskintä. Parempia 3D-räiskintöjäkin löytyy PS2:lle vaikka kuinka paljon. Sääli, että peliä ei voi suositella edes pahimmalle Resident Evil -fanille. Aika on vain yksinkertaisesti ajanut 90-luvun klassikkosarjan ohitse. Siirtyminen Capcomin uuteen hittipeliin Devil May Cry:hin käy todella kivuttomasti, etenkin tämän esityksen jälkeen. Resident Evil: Survivor 2 asettaa uudet standardit huonolle pelille. Lainaus PS2FIN:n arvosanakriteeristä 4 sopii paremmin kuin hyvin: "Vältä kuin ruttoa. Pelintekijät pitäisi jättää luokalle tekemään peli uudelleen, paremmin. Luokalle jäämisen syynä ovat tyhmyys, laiskuus tai hälläväliä-asenne." Tosin aikamoisen uudistuksen Capcom saisi tehdä peliin, mikäli siitä edes kohtalaisen saisivat. Tällaisena Resident Evil: Survivor 2:sta ei löydy mitään hyvää.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi