Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Rock is hard, Rochard is harder!

Rochard (PSN)

Jokainen kaivostöitä joskus tehnyt osaa sanoa, ettei se ole helppoa hommaa. Ainakin John Rochard tietää sen – hän kun paiskii kaivosduunia avaruuden kylmyydessä Skyrigin palveluksessa. Kallisarvoisia mineraaleja ei tahdo millään löytyä, pomo huohottaa jatkuvasti niskaan ja koneetkin prakaavat tuon tuosta. Ja kun sitä louhittavaa kerrankin sattuu kohdalle, hyökkää rikollisjengi kotoisalle asteroidille viemään tuhkatkin pesästä.

Näin alkaa Rochard (lausutaan 'Roshard'), nimikkosankarinsa tarinan ensimmäinen kappale. Recoil Gamesin esikoispeli on kaksiulotteinen, pulmia ja toimintaa sopivasti yhdistelevä seikkailu, jonka pääosassa loikkii itse Jon St. Johnin (Duke Nukem) tulkitsema John Rochard. Värikkääseen työunivormuunsa sonnustautunut, aavistuksen tukeva ja reilusti viiksekäs herrasmies on perinteisen avaruusmariinin sijaan avaruusmainari.

Kaivosmiehen toimenkuvaan ei kuulu yksittäisen taistelijan etenemistapojen hallitseminen, eikä Rochardilla ole käytössään edes varsinaista asetta, mutta tulituksen alkaessa hän ottaa tilanteen haltuun ammattilaisen tavoin. Tuliluikun virkaa toimittaa esineiden siirtelemiseen tarkoitettu painovoimapyssy ja taistelukokemuksen korvaa järjen ääni. Aluksi rikollisjengin jäsenet ja vihaiset tykkitornit piestään lyömällä tai laatikoita viskomalla. Tulitukselta myös suojaudutaan painovoimanostimen avulla. Seikkailun edetessä matkaan tarttuu erilaisia päivityksiä, jotka helpottavat vihollisten kurittamista. Vastus tosin kovenee samaa tahtia, eikä John missään vaiheessa kestä montaa peräkkäistä osumaa.

Vähintään yhtä paljon töitä painovoimanostimelle teettävät erilaiset pulmat. Kaivoskompleksin uumenissa ja muissa maisemissa vastaan tulee liikuteltavia laatikoita, irrotettavia sulakkeita ja avattavia luukkuja. Lisää päänvaivaa avaruusmainarille aiheuttavat erilaiset voimakentät, jotka päästävät läpi ainoastaan elotonta materiaa tai orgaanisia olentoja. Jos peli ryhtyy oikein ilkeälle päälle, heitetään samaan soppaan vielä käännettyä painovoimaa ja liukuhihnoja.

If it glows, we can mine it

Rochardin ydinpelimekaniikka on viimeisen päälle mietitty ja hiottu. Painovoimanostin pysyy pelin keskiössä alusta loppuun saakka. Toiminnan kannalta oleelliset perusasiat on tehty erinomaisesti. Esimerkiksi pelkkä tasoloikkiminen tuntuu yllättävän palkitsevalta, kun liikkumiseen voi vaikuttaa vähentämällä painovoimaa. Tavallista hyppimistä maustaa tuolloin rekyyliloikka: lisää vauhtia lentoon saa laukaisemalla laatikon vastakkaiseen suuntaan.

Painovoiman kanssa leikkiminen vaikuttaa myös taistelemiseen. Myöhemmin löydettävien kranaatteja voi tavallisissa oloissa laukoa kaarevilla liikeradoilla. Liipaisinta pohjassa pitämällä painovoima kuitenkin pienenee ja kranaatit lentävät lähes luotisuoraan kohteeseensa. Sama pätee laatikoihin. Viholliset voisi tietenkin ampua tylsästi päivityksenä saatavalla pyssykällä, mutta täydellisesti ajoitetun kranaatin tai rahtilaatikon mäjäyttäminen vihollisen naamalle tuntuu vain niin paljon palkitsevammalta.

Kokonaisuudessa avainasemassa on rytmitys. Kaikkien ominaisuuksien hallitseminen vaatii jo melkoista hahmotuskykyä ja sorminäppäryyttä. Pelaajalle annetaankin aluksi painovoimanostimesta karvalakkimalli, jolla hoituvat oleellisimmat perusjutut. Pikku hiljaa käteen lyödään lisää karkkia ja voitettavaksi uutta ajattelua vaativia haasteita. Eteneminen ei pääse näin tylsistyttämään. Pulmissa puolestaan on harvoin kyse pelkästä millintarkasta ajoituksesta tai loikkimisesta, joten turhautuminenkin pysyy loitolla.

Seikkailun loppupuolella pelaajalle annetaan kaikki mahdolliset päivitykset käyttöön, jolloin olonsa tuntee hetken aikaa voittamattomaksi. Vaatimattomasta avaruusmainarista on kuoriutunut todellinen terminaattori. Kaikkien mahdollisuuksien samanaikainen hyödyntäminen tuntuu mahtavalta.

In space no one can hear you mine

Onnistuneen rytmityksen ansiosta Rochard ei turhauta. Pelille on yksinkertaisesti vaikea suuttua. Tätä vaikutelmaa tukee kepeä tunnelma, jota välitetään sarjakuvamaisella grafiikalla ja hyväntuulisella huumorilla. Rochard ei yhteisestä ääninäyttelijästä huolimatta lauo Duken tyylisiä ronskeja vitsejä. Kaivosmiehen jutut eivät saa välttämättä pelaajaa repeämään nauruun, mutta ne nostavat vähintään mukavan virneen naamalle.

Visuaalisesti Rochard näyttää selkeältä ja pirteän värikkäältä. Pelitapahtumat rullaavat yleensä sujuvasti eteenpäin. Muutamassa kohtauksessa ruudunpäivitys saattaa nytkähdellä aavistuksen. Lisäksi ympäristöt keskittyvät liikaa samaan värimaailmaan. Kuvallisen osaston selkeimmät puutteet tulevat kuitenkin vastaan välinäytöksissä. Rochardissa tarinan tehtävänä on pelimäisesti lähinnä motivoida pelaajaa etenemään. Jonkinlaista draamaa ja galaktisen mittaluokan käänteitä pelissä rakennetaan, mutta etenkin ensiksi mainittu jää hiukan puolitiehen.

Draaman heikkouteen vaikuttaa liian staattisten välinäytösten ohella turhan vaisu äänimaailma. Suurimman osan ajasta seikkailua siivittävät ainoastaan tehosteet ja harvakseltaan Rochardin kommentit. Esimerkiksi kasinomaisemissa taustalla jumputtaa loistava musiikkiraita, mutta tätä herkkua tarjotaan pelin mittaan aivan liian vähän. Yhteistyössä Poets of the Fallin kanssa tuotettua musiikkia kelpaisi kuunnella huomattavasti enemmänkin.

It's all connected

Rochardin läpäiseminen kestänee pelaajasta riippuen neljästä kahdeksaan tuntia. Innokkaimmat avaruusmainarit koluavat tietenkin kaikki nurkat läpi pokaalien perässä. Avaruuskompleksien pimeimpiin kulmiin piilotetut Trophy-merkit vilahtavat usein ruudun laidassa, mutta niiden tavoittaminen vaatiikin jo enemmän yrittämistä. Pokaaleista kiinnostumattomille olisi tosin voitu tarjota myös vaihtoehtoista motivaattoria, kuten vaikkapa konseptitaidetta ja musiikkiraitaa.

Rochardin matka Recoil Gamesin toimistolta pelaajien konsoleille ei ole ollut ruusuinen. PlayStation Networkin katkokset ja Sony Online Entertainmentin tietomurrot aiheuttivat ylimääräisiä sydämentykytyksiä koti-Suomessa. Nyt kehittäjät voivat kuitenkin toivottavasti hengähtää hetkeksi ja nauttia työnsä hedelmistä. Rochard tarjoaa todellisen rautaisannoksen laatuviihdettä kymmenellä eurolla, ilman turhia kilkkeitä. Jos luoja ja pelaajat suovat, tästä viiksekkäästä kaivosmiehestä kuullaan vielä.

Rochard on ladattavissa PlayStation Networkista 28. syyskuuta alkaen 9,95 euron hintaan. Lisää pelistä ja sen kehittäjistä voi kuunnella aikaisemmasta podcast-jaksosta sekä tuoreemmasta bonusraidasta.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi