Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Seilaa kanssani vielä viimeisen kerran

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja nyt on aika sanoa hyvästit Pillars of Eternity II: Deadfirelle kolmannen ja viimeisen maksullisen lisäsisällön The Forgotten Sanctumin myötä. Kahdessa aiemmassa DLC:ssä (Beast of Winter ja Seeker, Slayer, Survivor) tutustuttiin roolipelin tarinaan sekä taisteluihin, ja tällä kertaa vuoron saavat luolastot.

Yli kukkuloiden ja kauas pois

Sankarimme leppoisat seilailut keskeytyvät, kun yllättävä vierailija tulla tupsahtaa laivan kannelle. Pian sama vanha virsi raikaa pitkin märkiä lattialankkuja: watcherin apua tarvitaan taas. Eihän siinä muu auta kuin ottaa suunnaksi eteläinen merenkolkka ja vanha tuttu saari. Kaivautuessaan syvälle maan uumeniin kadonneen maagin jalanjäljissä porukalle valkenee ällöttävä totuus: vaaroja täynnä oleva kolonen onkin rakennettu erään jumalan ruumiiseen. Tästä alkaa lonkeroiden säestämä matka kohti unohdettua pyhäkköä.

Pelattavaa The Forgotten Sanctumissa riittää noin neljäksi tunniksi, ja uusia tutkittavia alueita on pakettiin pistetty yhden luolaston verran. Jännittäviä juonenkäänteitä tarjoava tarina vaikuttaa mielenkiintoiselta verrattuna edelliseen Seeker, Slayer, Survivor -lisäriin. Taistelut toimivat hyvin ja mukaan on saatu mahdutettua myös muutamia aivopähkinöitä. Pluspisteitä ropisee lisäksi oikein hienosti toteutetusta, hupaisasta hahmojen välisestä dialogista.

Hän vannoo palaavansa takaisin

Kaiken kaikkiaan The Forgotten Sanctum ansaitsee kolmikon välisessä kilpajuoksussa toisen sijan, heti Beast of Winterin jälkeen. Jos viimeisintä DLC:tä kuitenkin vertaa peruspeliin, niin jälleen kerran jäädään vielä valovuosien päähän alkuperäisen lumoavasta vetovoimasta.

Pillars of Eternity II: Deadfire on yksi kaikkien aikojen parhaimmista isometrisista roolipeleistä, joten myös sen laajennusten suhteen odotukset olivat korkealla. Valitettavasti taivaisiin saakka nousseet toiveet eivät täyttyneet, ja suuren seikkailun lopussa mielen valtasi hienoinen pettymys. Ehkä onkin siis parempi unohtaa lisäosien ikinä ilmestyneenkään, ja muistaa peli sellaisena kuin se alkujaan oli: täydellisenä matkana merten halki jumalan jalanjäljissä.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi