Enemmän on enemmän
Croteamin aiemmasta tuotannosta valtavasti poikennut ykkösosa ennusti inhorealistisella tavalla ihmiskunnan tuhon tapahtuvan tappavan virusepidemian kautta. Käsitellyt aiheet ovat näin jälkikäteen katsottuna muutenkin äärimmäisen ajankohtaisia aina tekoälyn kehityksestä ilmastonmuutokseen. Käsikirjoitus sisälsi paljon viittauksia raamatullisiin tapahtumiin sekä keskittyi filosofisiin kysymyksiin sivilisaation olemassaolosta. Pelaajan tehtäväksi jäi ohjata tietoisuuden saanutta robottia läpi alati vaikeutuvien tehtävien Elohim-jumalan ohjatessa oikealle polulle. Taustalla oli tosin suurempia asioita, ja kaikki ei ollut niin kuin pelaajalle uskoteltiin.
Jatko-osassa on hypätty ajassa runsaasti eteenpäin New Jerusalemiin, sivilisaation uuteen kehtoon. Tällä kertaa pelaajan ohjaama päähahmo on 1k-niminen robotti, joka on nimensä mukaisesti uuden maailman tuhannes asukas. Tervetuliaisjuhlat saavat yllättävän käänteen, kun eräänlainen jättimäinen projektio ilmestyy tapahtumaan ja katoaa yhtä yllättäen syrjäiselle saariryppäälle. Ryhmä asiaan paneutuneita yksilöitä suuntaa tutkimaan saariston keskiössä olevaa valtavaa rakennelmaa samalla jälleen kerran erilaisia pulmia tutkien. Miksi? Se selviää vain pelaamalla. Vaikka ykkösosa olisi kokematta, uutukaisen pariin pystyy hyppäämään. Aiempia tapahtumia avataan niin keskusteluissa kuin myös menneisyyteen keskittyvässä museossa.
Maailma on tällä kertaa huomattavasti laajempi, mukana on selkeästi enemmän sivuhahmoja sekä dialogia ja käsiteltävät aiheetkin jatkavat jumalaisen filosofisella linjalla. Käsikirjoitus inhimillistää robotit, jotka tutkivat ihmisten historiaa, opettelevat sosiaalisen median koukeroita ja personoivat ryhmä-chat-kuvakkeitansa luonteenpiirteidensä mukaan. Mukana on toki myös kissoja avausosan tapaan.
Pulmat ovat elämän suola
Tällä kertaa tutkittavana on tusinan verran alueita, joista jokainen koostuu kahdeksasta pulmasta, parista lisähaasteesta ja kourallisesta piilotettuja ääni- tai tekstitiedostoja. Eri paikkojen välillä on teemallisia eroja, sillä tehtävät noudattavat usein samaa, hiljalleen monimutkaistuvaa ajatusketjua, jonka keskiössä on aina uusi apuväline tai ajatusmalli. Pääasiassa tekeminen koostuu avausosan tyyliin laser-säteiden oikeaoppisesta ohjaamisesta haluttuun ja saman väriseen prismaan. Asioiden pitää tapahtua oikeassa järjestyksessä, jotta pääsee maaliin asti ja kohti seuraavaa haastetta. Pulmat ovat Talos-veteraaneille suhteellisen suoraviivaisia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, mutta siitäkin huolimatta viihdyttävät – ja haastavat – juuri sopivasti. On ilo huomata, että nimikkeen tärkein osa-alue on vahvoilla kantimilla.
Uusia oivalluksiakin on tuotu merkittävästi lisää. Kentät tarjoavat valtavat puitteet tutkimiselle ja erilaisille lisähaasteille. Harmittavasti massiivisuus kostautuu myös hieman, sillä kauniit puitteet jäävät nopeasti vain kulisseiksi, kun pelaaja juoksee seuraavaa tavoitetta kohti. Etäisyydet ovat ajoittain liian pitkät. Lisäksi muiden hahmojen kanssa käydyt vaihtoehtoiset keskustelut eivät vedä mukaansa alun jälkeen. Käsikirjoitus huokuu ammattitaitoa, aitoa pohdintaa elämän suurista kysymyksistä, mutta samalla se tarjoaa valtavasti luettavaa ja sisäistettävää. Pulmapeliksi The Talos Principle 2 on pitkä ja aikaa vaativa kokonaisuus, joka palkitsee, mutta tuntuu ajoittain erittäin työläältä. Onneksi päätarinaa rytmitetään onnistuneesti, jolloin pelaaja pääsee keskittymään pääasiassa aivotyöhön.
Uusi maailma
Xbox-versio kärsii pienistä pudotuksista ruudunpäivitysnopeuden kanssa, mikä ei ole rauhalliselle teokselle pelillinen ongelma, mutta häiritsee hieman muuta tunnelmaa. Muuten Unreal Enginen päälle rakennettu pulmailu tarjoaa nautintoa niin silmille kuin korvillekin. Jatko-osa tuntuu tutulta, mutta päivittää kaiken vakuuttavasti nykyaikaan.
The Talos Principle 2 on oivallinen esimerkki onnistuneesta jatko-osasta. Se tarjoaa kaikkea paremmin, enemmän ja kauniimmin unohtamatta syvintä olemustaan. Samalla se rönsyilee enemmän ja vaatii pelaajalta paljon. Pulmakokonaisuudet vetävät kuitenkin puoleensa myös hetkinä, jolloin ei jaksa pohtia Pandoran laatikon syvempää merkitystä tai kuunnella ihmiskunnan historian virheitä. Croteam vakuuttaa uutukaisellaan, että heillä on merkittävä kyky luoda sisältöä, jolla on samaan aikaan merkitystä niin viihteenä kuin syvällisenä, pohdiskelevana taiteena. Harvasta lopputuloksesta voi sanoa samaa.
