Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Paska arvosana-asteikko 3/5

Peliarvosteluissa on kaksi osaa: arvosana ja siihen sivuun roiskaistu teksti. Koska kukaan ei kuitenkaan lue tekstiä, täytyy arvosanaa pähkäillä huolella ja miettiä kaikkia eri aspekteja, joita sillä halutaan kuvailla. Usein arvostelun suunnitteluvaihe voikin viedä useamman päivän, jolloin meditoidaan sikarin ja konjakkilasin äärellä ennen kuin lopulta päädytään kattavaan analyysiin: kolme tähteä.

Jo klassikoksi muodostunut arvostelu vuodelta 2012

Vain tosijonnet muistaa

Suomessa koulua käyneet ja valistuneet ulkkarit ovat sisäistäneet mallin, jossa arvosana-asteikko lähtee nelosesta ja nousee aina kymppiin asti. Hienojakoisuutta lisätään miinuksilla, plussilla ja puolikkailla. Mutta monilta on pyyhkiytynyt varmaan mielistä se aika, kun KonsoliFINissäkin pelit arvosteltiin antamalla niille ruotsintunnin pistokokeista tutun muotoinen tuomio. Itsellenihän olisi riittänyt asteikoksi vain 9+:sta ylöspäin, mutta olen kuullut jonkun jääneen joskus jopa kasiin. Miten voitte elää itsenne kanssa?

Kiistanalainen arvostelu vuodelta 2008, jonka nyansseista taitetaan peistä vielä tänäkin päivänä

Päätös siirtyä kouluarvosanoista yksinkertaisempaan mutta samalla karkeampaan asteikkoon oli pitkällisen pohdinnan lopputulos. KonsoliFINissähän asiat eivät aina tapahdu salamannopeasti, ja jo vuonna 2004 ylläpidon sisäisissä keskusteluissa nähtiin avautuminen otsikolla "Perkele mikä arvosana!" Sittemmin elämässään eteenpäin päässeen ex-kollegan purkauksessa todettiin muun muassa näin: "KonsoliFINin arvosteluasteikko on ihan väärä. En voi käsittää, miten joku voi edes arvostella asteikolla 0-100, kun jo perinteinen kouluasteikkokin on liian pikkutarkka."

Vuoden 2008 sivustouudistuksessa otettiinkin käyttöön viiden tähden asteikko, mutta aivan viime päivinä on havaittu siihen sisältyvä valuvika, tai kuten nykyinen ylläpidon jäsen toteaa: "Arvosana 1-5 on todella rajallinen. Puolikkailla tähdillä tai asteikolla 1-10 tää ois paljo helpompaa."

Mutta mikä on totuus? Millainen arvostelu kertoo pelistä kaikkein kattavimmin?

Tämä arvostelu suorastaan kirjoitti itse itsensä

Tiedettä vai taidetta?

Ihmiset suhtautuvat arvostelun kirjoittamiseen eri tavoin. Toiset eivät tee muistiinpanoja vaan roiskaisevat kolme tähteä sisältötyökaluun sen kummemmin miettimättä. Toiset taas pohtivat pelin eri osa-alueita: grafiikkaa, äänisuunnittelua, pelattavuutta, tarinaa jne. ja lopulta laskevat näistä tarkan keskiarvon: kolme tähteä. Paljon on keskusteltu myös Gaussin käyrän ja tasaisen jakauman eroista: pitäisikö kolmen tähden kuningasarvo säilyttää vain kaikkein keskinkertaisimmalle 80 prosentille, vai saako sitä jakaa liberaalimmin fiiliksen mukaan?

Mahtoi arvostelijaa harmittaa, kun kehittäjän lupauksista huolimatta arvostelussa mainittuja virheitä ei ole vieläkään korjattu

Erityisen paljon tunteita herättää arvostelun täsmällisyys. Toisaalta viiden tähden suoma rentous mahdollistaa vähän luovemman tatsin, toisaalta esimerkiksi 0-100-asteikolla päästäisiin esittämään näkökulmia objektiivisemmin ja analyyttisemmin. Onhan kieltämättä totta, että immersion rikkovaa, häiritsevää ääninäyttelyä tai tietyissä toiminnallisemmissa kohtauksissa pelattavuutta verottava ruudunpäivitysnopeuden putoilu on vaikea ilmaista, kun käytössä ei ole kuin ne viisi tähteä.

Aina välillä joku likainen hippi mainitsee tähtien sivuun riipaistulla tekstilläkin olevan virkansa. Ja silloin kaikki nauravat niin makeasti että kolme tähteä!

Kommentit

Paras asteikko on 1-10 tai perinteinen kouluarvonsana 4-10. Kynnys antaa viisi tähteä on turhan korkealla, kun taas 9 voi nakata helpommin ja ollaan jo lähempänä totuutta monen kohdalla.  

Peliarvosteluihinkin voisi repäistä asteikon kirjallisuuden yhteisöarvostelusivustolta, Goodreadsista. GR:n lähestymistapa on omalaatuinen: Siellä 2/5 määritelmä on vielä positiivisella puolella oleva "it was ok" ja vasta 1/5:n kohdalla ilmaistaan sivistyneesti "did not like it". Puolikkaita tähtiä ei tunneta.

Useimmissa asteikoissa on mielestäni se ongelma, että sinne huonolle puolelle ei oikeasti tarvita  niin paljon eri huonouden tasoja. Vai voiko joku oikeasti kuvitella päässään päivänselvästi esimerkiksi 1/10 ja 4/10 pelien olennaiset erot? Minusta jo 1/5 ja 2/5 tähden välillä pohtiminen on välillä turhan tuntuista hommaa, koska molemmat on joka tapauksessa jo vahvoja suosituksia olla ostamatta peliä.

Tästä syystä Goodreadsin asteikko on mielestäni nerokas, vaikka sitä aika vähän jopa tuolla sivustolla ymmärretään. Siinä on kuitenkin 4 eri arvosanaa ilmaisemaan erilaisia positiivisuuden asteita ja yksi negatiivinen arvosana, joka sanoo, ettei kirja ollut lukemisen arvoinen. Sama toimisi peleissäkin: Neljä hyvyyden astetta ja yksi negatiivinen, joka kertoo yksiselitteisesti, että arvostelija ei pitänyt pelistä. Jos tarkempaa nyanssia pelin huonouteen haluaa, niin sitten voi lukea tekstin.

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi