Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Call Of Duty: Modern Warfare 2

Sotapelit, sijoittuivatpa ne sitten menneisyyteen, nykyaikaan tai lähitulevaisuuteen, eivät yleensä yllätä. Silti genre kehittyy jatkuvasti, ja kovimmatkin skeptikot huomaavat pelaavansa uusinta pyssyhippaa innostuneena, täpinöissään. Call of Duty: Modern Warfare oli ja on loistava esimerkki siitä, miten ennalta-arvattavan ja täysin läpileikatun genren saa elvytettyä henkiin. Modern Warfaren kampanja ei ollut muutamaa tehtävää lukuunottamatta erityisen hyvä tai monipuolinen; sen sijaan sen moninpeli teki konsoliräiskinnöille jotakuinkin saman kuin Counter Strike pc:llä muinoin. Hyvin ymmärrettävistä syistä nykyräiskintöjen kärkinimen jatko-osalta oli vaikea odottaa ihmeitä. Moninpeliä ei, kaiken rehellisyyden nimissä, voisi juuri enää parantaa ja mitä ihmettä yksinpelikampanjallekaan voisi tehdä, ajattelin. Suorastaan hävetti kun ennakkoluuloni osoittautuivat virheellisiksi ensiminuuteilla. Call of Duty: Modern Warfare 2 tekee kaiken paremmin kuin edeltäjänsä . Jatko-osa lunastaa kaikki ne toiveet, jotka ensimmäinen osa erityisesti kampanjansa puolesta loi. Huzzah!

Oskari mika, oskari mika!

Viisi vuotta on kulunut Modern Warfaren tapahtumien jälkeen, eikä maailma ole parempi paikka. Imran Zakhaev, ykkösosan pahis, on julistettu Venäjällä kansallissankariksi äärinationalistien puolesta, ja manttelinperijäksi astunut Vladimir Makarov juonittelee Eurooppaa ja USA:ta vastaan. Peli alkaa edellisosasta tutulla harjoitteluleiriosuudella, josta siirrytään pikavauhtia ensimmäiseen tehtävään. Toiminta on intensiivistä ja kaappaa heti mukaansa. Ensimmäinen tehtävä pelataan sotamies Joseph Allenilla Afganistanissa, mutta miljöö ja sotilas kerkevät vaihtua pelin aikana useaan otteeseen. Karun näköisestä, hiekkaisesta ja sodan runtelemasta Afganistanista siirrytään jäiseen venäläiseen tukikohtaan ja sieltä taas vilkkaalle lentokentälle. Muutos ei ole vain puhtaasti visuaalinen, sillä pelattava hahmo, käytettävissä oleva varustus ja aseistus sekä etenemistapa muuttuvat myös. Tehtävät jakaantuvat periaatteessa juokse ja ammu -tyylisiin massiivisiin operaatioihin ja hiippailupainoitteisiin erikoistehtäviin.

Juoni kulkee tehtävien aikana käytyinä keskusteluina ja operaatioiden välissä esitettyinä raportteina. Valitettavasti tällainen järjestely ei aina palvele tarkoitustaan kovinkaan hyvin; kun taivaalta sataa luoteja, tulta ja rautaa, vatsa on vankasti maankamarassa kiinni ja joka puolella räjähtelee, ei välttämättä saa paljonkaan irti taustalla käydyistä hyvin detaljirikkaista ja sotilasjargonista kyllästetyistä rupatteluista. Tämä Halo-pelisarjastakin tuttu dilemma pakottaa joko rynnimään juonen kustannuksella, tai kyykkimään vähän väliä keskusteluita kuunnellen, mikä taas latistaa itse toimintaa. Silloin kun juoneen jaksaa keskittyä, on se täyttä rautaa. Pelissä on toki otettu aika suuria vapauksia, mikä heijastuu monesti hyvin epäuskottavinakin skenaarioina. Painotus on ykkösosaa huomattavasti enemmän Hollywood-tyylisessä toiminnassa, sankari-tematiikassa ja villeissä takaa-ajoissa. Juoni tasapainottelee valtapoliittisen uskottavuuden ja naivististen mustavalkoisuuksien välillä ja ihan hyvä niin. Kun liiallisesta jäykistelystä ja realismista on luovuttu, on itse pelikokemusta saatu moninkertaisesti parannettua. Modern Warfare 2 on laajamittaista sotaa Bond-henkisillä piristyksillä, todellinen GoldenEyen ja sotapelien hybridi.

Alkuperäistä Modern Warfarea vaivasi kampanjan monotonisuus ja puuduttavat täytetehtävät. Näiden vastapainoksi pelissä oli kuitenkin muutama ikimuistettava ja todella taidokkaasti laadittu kenttä. Modern Warfare 2 ei oikeastaan olekaan muuta kuin noita ikimuistettavia tehtäviä yksi toisensa jälkeen. Pelissä ei yksinkertaisesti ole tylsiä hetkiä, kuivia tehtäviä – ylipäätään antikliimakseja. Kokemus on vuoristoratamainen ja sellaisena se kannattaakin kokea; kampanja on parasta nauttia yhtenä suurena annoksena, adrenaalipainoitteisena toimintamaratonina. Koska Modern Warfare 2 on puhdas jatko-osa, on mukana luonnollisesti edellisosastakin tuttuja hahmoja. Tämä suora jatkumo pelien välillä - ja tutut hahmot tuntemattomien rinnalla - tuo peliin jotain sellaista, mitä varsinkaan sotapeleissä ei yleensä koe. Koska hahmot ovat tuttuja, persoonallisia jopa, heistä välittää. Poissa on fps-sotapelien kasvoton paperiukko, tilalla ovat Soap, Shepherd ja muutama muu hahmo, joka on parasta jättää yllätyksiksi. Parhaimmillaan hahmojen välinen kemia ja tunnelmalliset hiiviskelytehtävät tyyliin "kaksi miestä ja kuoleman koreografia" pistävät leveän hymyn kasvoille.

Kaatuneita sankareita, paatuneita konnia

Visuaalisesti Modern Warfare 2 on helposti nykypelien ykkönen. Infinity Wardin osaaminen ja pikkutarkkuus ansaitsevat kaiken kunnian, ja olisi väärin edes ajatella muuta. Oli ruudulla sitten liekkimeressä monumentaalisesti ja dramaattisesti palava suurkaupunki, kurja ja raihnainen Etelä-Amerikkalainen favela tai jäinen vuoristo, Modern Warfare 2 näyttää mitä kuvan ja äänen magia parhaimmillaan on. Sama pikkutarkkuus näkyy pelin taidokkaasti animoiduissa hahmoissa, jotka varsinkin skriptatuissa kohdissa heräävät eloon kuin aidot näyttelijät. Ruudunpäivitys ei laske missään vaiheessa, mikä varsinkin massiivisimmissa kohtauksissa pistää ihmettelemään. Äänipuolella hengen hahmoihin puhaltavat muun muassa Billy Murray, Lance Henriksen ja Kevin McKidd, kaikki tuttuja televisio- ja Hollywood-produktioista. Loppusilauksen ja koko mahtipontisuutta kannattelevan kehikon luo Hans Zimmerin soundtrack, joka uhkuu voimaa, sankarihenkeä ja usein hieman siirappimaiseksikin yltyvää patriotismia. Tinkimättömyys laadusta takaa sen, ettei Modern Warfare 2 onnu millään osa-alueella.

Modern Warfare 2:n maailma on ängetty täyteen jo olemassaolevaa ja kenties vasta kehityskaarensa alussa olevaa asetekniikkaa. Silmiinpistävin ja ehkä armottomin näistä on heartbeat sensor -lisäosa aseeseen, mikä havaitsee lähistöllä pyörivät viholliset - olivatpa nämä kyykyssä, paikallaan tai makuullaan. Sensori on aseen kyljessä kiinni ja se näyttää omat joukot valkoisina, vihollisen punaisina pisteinä. Tylyyden äärirajoilla sijaitsee myös itseohjattu Predator-lennokkijärjestelmä, joka napin painalluksella pudottaa pahaa-aavistamattoman vihollisen niskaan täsmäannoksen kuolemaa. Uusia aseita on hurja määrä, ja kampanjassa onkin vähän väliä sormi suussa, kun jalkojen juuressa on tusinan verran tuliluikkuja. Tähtäysavustusta kannattaa pitää päällä, sillä ilman sitä pelaaminen menee sohimiseksi, mikä ohjaintarkkuuksilla on pahanlaatuista. Omia joukkoja ei voi edelleenkään komentaa, mutta tämä ei haittaa, koska tekoäly toimii varsin hyvin – välillä. Omat joukot kyllä etenevät oikeaan suuntaan - ja näin auttavat pelaajaa suunnistamaan -, mutta asetuttuaan asemiin näihin ei voi luottaa lainkaan. Todennäköisesti potkin tyhjää melkein sataprosenttisesti juuri sen takia, että omat solttupojat tuijottelivat kenkiään vihollisen pumpatessa lyijyä vieressä. Vastapuolella tekoäly sen sijaan ei juuri uunoile, vaan tarjoaa tilanteesta riippumatta tiukan haasteen.

Sotiminen on joukkueurheilua

Parasta Infinity Wardin uusimmassa on sen moninpeli, mikä ei varmasti tule yllätyksenä. Konsepti on hyvin pitkälti sama kuin ykkösosassa, mutta pientä viilailua on tehty siellä täällä. Pelaaminen verkossa on edelleen yhtä vaivatonta ja toimivaa kuin muutama vuosi sitten. Pelaajia riittää vuorokaudenajasta riippumatta, peleihin pääsee parilla napin painalluksella ja erilaisia pelityyppejä on kiitettävä määrä. Tälläkin kertaa verkkosotimista aloitteleva alokas lähtee taistoon raakileena; käytössä on vain muutama sotilasluokka kiinteine asetuksineen. Tämä toimii näppäränä porkkanana ja aiheuttaa jo alussa vahvan addiktion. Keltanokkaa ajaa eteenpäin läpi karvaiden tappioiden ja kunniakkaiden voittojen halu ansaita uusia aseita, kykyjä, suoritettavia haasteita ja mitaleja. Ja näitähän riittää. Modern Warfare 2 on sotapelien Pokemon, mitä tulee keräiltävän määrään ja pakko saada kaikki -filosofian syöttämiseen. Omia sotilasluokkia voi tehdä viisi ja jokaisen näistä voi räätälöidä tarpeen mukaan. Horisontissa laaja ulkoilmakenttä pitkine etäisyyksineen ja aluskasvillisuuksineen? Käteen Barret M107, takataskuun uzi ja savukranaatti. Kyvyiksi liikkumista parantava Marathon, vihollisen paikantamiskykyä heikentävä Cold Blooded ja tähtäämistä helpottava Steady Aim - tämä vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Tiiviissä kaupunkikentässä taasen voi kylvää kauhua juoksemalla ja hyppimällä hullun lailla, pääaseina veitsi ja haulikko. Laajat kustomointimahdollisuudet takaavat sen, ettei moninpelaamisen kyllästy, koska erilaisia tapoja pelata on niin monta.

Moninpelimuodoista tunnetuimmat lienevät Team Deatmatch, Free For All ja Search And Destroy. Näiden lisäksi tarjolla on lipunryöstöä, kukkulan kuningasta ja kaikkea näiden väliltä. Tarjolla on luonnollisesti myös hardcore-versiot suosituimmista pelimuodoista, ja näissä realismi ja haaste on väännetty tappiin. Pelaajaa palkitaan jatkuvasti kaikenlaisella tilpehöörillä: tarjolla on natsaa ja kunniamerkkiä, uusia aseita ja kykyjä, haasteita jne. Moninpelissä näyttelee luonnollisesti suurta roolia pelin kill streak -systeemi. Keräämällä putkeen tappoja pelaaja saa käyttöönsä erilaisia koko tiimiä hyödyttäviä ominaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi tutka, ase- ja varustepaketit, ilmapommitukset, taisteluhelikopterit ja jopa ydinpommi. Uusia kill streak -kykyjä saa avattua tietyin väliajoin ja näitä on jopa hurjat viisitoista erilaista. Kuitenkin vain kolme kykyä voi pitää aktivoituna kerrallaan, ja toisaalta kyvyt jakautuvat tappokasauman mukaisesti; tutkan saa käyttöön jo kolmen, ydinpommin vasta 25 tapon jälkeen. Kaatojen lisäksi pelaajan menestystä määrittelevät pisteet, joita saa auttamalla tiimiä, käyttämällä kill streak -kykyjä ja esimerkiksi purkamalla pommia. Moninpeli on pääsääntöisesti tasapainoinen, vaikkakin esimerkiksi heartbeat sensor ylivoimaisuudessaan tuottaa toisinaan epäsuhtaa.

Oman lisänsä tuovat Special Ops -tehtävät, joita voi pelata kaverin kanssa sohvalta tai verkon välityksellä. Special Ops koostuu lyhyistä taktisista tehtävistä, jotka pelataan taistelutoverityylillä läpi huippupisteet tavoitteena. Special Ops koostuu eritasoisista haasteista, joissa pitää vaikkapa hiippailla mahdollisimman nopeasti kentän toiseen päähään huomiota herättämättä. Vaihtoehtoisesti taistelutoverit saatetaan sijoittaa keskelle vihollisaaltoja puolustustehtävään tai pistää nämä kilometrien päähän toisistaan; toinen AC-130:n rattiin kylvämään taivaalta tuhoa, toinen maan kamaralle etenemään ylhäältä tulevan tulituen suojissa. Vaikeustaso näissä vaihtelee hurjasti ja varsinkin vaikeammat tehtävät takaavat todella tyydyttävän haasteen. Uutta moninpelin puolella edustaa lisäksi kolmannesta persoonasta kuvatut pelimuodot. Kuvakulman ohella mitään mullistavaa ei juuri tarjota, vaikka perspektiivin vaihto luo toki uudenlaisia näköaloja moninpeliin

Kuten tekstistä varmaan käy ilmi, ei Modern Warfare 2:ssa ole juuri kritisoitavaa. Toki genre on eräs loppuun kulutetuimmista, erot ykkösosaan eivät ole kovin suuria ja peli ei ole kovin omaperäinen. Toisaalta Modern Warfare 2 ei yritä ollakaan muuta kuin oma itsensä, viimeistelty ja viihdyttävä räiskintäpeli. Se ei ole monien muiden sotapelien tavoin erityisen realistinen, ei anna sodankäynnistä kovin aitoa ja ei-glorifioitua kuvaa tai mahdollista tehokasta tiiminhallintaa. Silti peli tarjoaa sopivissa mittasuhteissa kaikkea sitä, mikä yleisesti vetoaa ihmisiin sotafiktiossa – Sotamies Ryan -tyylisesti. Ei tarvitse olla ennustaja todetakseen, että Modern Warfare 2 tulee olemaan pitkän aikaa pelatuin nettipeli konsolirintamalla. Verkossa räiskiminen on ensihetkistä lähtien vaarallisen addiktoivaa ja hauskaa. Mitä tulee pelin kampanjaan, niin sen pelaa mielellään läpi, ei vain kerran, vaan useasti. Modern Warfare 2 on peli, johon on helppo tarttua, mutta josta on vaikea päästää irti. Tämä, mielestäni, on eräs loistavan pelin tunnusmerkki.

Galleria: 

Kommentit

Itse pidin CoD4 kampanjasta paljon enemmän mitä tästä. Loppu tuntu jotenkin niin väkisin väännetyltä ja vaikeustaso oli aivan naurettavan helppo veteraanilla.
Lisäksi lukuisat bugit saivat monesti keittämään kesken pelin. Tasojen lopussa tekoälyn ohjaamat pelaajat monesti juuttuivat johonkin esteeseen kiinni ja eivätkä siitä lähteneet irti, vaikka latasi viime tallennus kohtaan. Kenttä piti aina yksinkertaisesti aloittaa alusta, koska usein lopussa vaadittiin tekoälyn ohjaamat pelaajat kentän loppuun.

Moninpeli on pilalla vain pelaajien vuoksi, kämppääjät ovat olleet aina tälläisten pelejen riesa.
Tästä lauseesta tulee kumminki kitinää, joten tarkennan:
Pelaaja X istuu nurkassa aseenaan jokin snipu. Pelaaja X vaihtaa nurkkaa tapon jälkeen ja ei muuten liiku mihinkään. Ja kyllä, en ole vielä kertaakaan ollut CoD:n seurassa ilman, että tälläisiä p***päitä ei olisi pelissä.

Bugejen ja helppouden takia itselle jäi harvinaisen p**** maku suuhun tästä pelistä! No onneksi loppuvuodesta tulee niin paljon parempiakin pelejä :)

Yksinpeli ei täyttänyt odotuksia, eikä yltänyt elämyksiltään edellisen Modern Warfaren tasolle, vaikka yrityksen puutteesta tuskin uskaltaa tekijöitä suoraan syyttää. Ammuttiin vain yli ja komiasti. Vähän mentiin myös liian nopiaa ja rikkonaisesti hitaan makuun. Episodit olivat ohi juuri kun alkoi vasta päästä mukaan kelkkaan. Omat hienot hetkensä, ei kuitenkaan kokonaisuutta pelastamaan.

Verkkopeliin jo vähän kypsähtänyt, vaikka lvl 40 vasta ohitettu. Hauskimmat hetket olleet Special Ops -yhteistyömuodossa. Tästä löytyy myös video AC-130 tähtääjän tehtävistä: http://www.konsolifin.net/media/media/1630/Call_of_Duty_Modern_Warfare_2...

+ toinen video muusta häröilystä: http://www.konsolifin.net/media/media/1689/Modern_Warfare_2._Co-op_PS3/

Multiplayer kaappasi mukaansa erittäin tehokkaasti, vaikkei MW 2 tuonut edeltäjäänsä nähden mielestäni mitään suuria yllätyksiä. Toisaalta, kun MW oli erittäin onnistunut moninpelinsä osalta, niin miksipä tuota kaavaa juuri muuttamaankaan.

Yksinpeliä en ole vielä kokeillut.

"Visuaalisesti Modern Warfare 2 on helposti nykypelien ykkönen."

Nämä ovat tietysti makuasioita, mutta kyllä ainakin Uncharted 2, MGS4 ja Killzone 2 menevät omissa kirjoissani reippaasti edelle.

5* tälle? Selvä ja kyllä on pahasti menty huonompaan suuntan mw:stä moninpelin saralla.

Täysin oikeutetut viisi tähteä!

Kertakaikkisen hienoja hetkiä tarjoava yksinpeli ja koukuttavin moninpeli miesmuistiin.

"Visuaalisesti Modern Warfare 2 on helposti nykypelien ykkönen."

Katotaanko me samaa peliä? Helpostikin nimittäin yksi heikoimman näköisistä yksilöistä, jos otetaan nämä isomman luokan pelit tältä syksyltä/vuodelta mukaan. Ei huono, muttei kyllä millään paraskaan.

Aika helppohan tuo nyt on nähdä, että peli on Uncharted kakkosen ohella graafisesti vakuuttavin peli tällä hetkellä. Ei siis välttämättä _tyylillisesti_ (esim. Bioshock tai Dead Space ovat huomattavasti tyylikkäämpiä), mutta mitä tulee puhtaaseen suoritukseen, tavaran määrään, tehosteisiin ja sulavuuteen, niin ei tässä kovin subjektiivisia arvioita tarvitse tehdä. Tässä suhteessa en kyllä allekirjoita henkilökohtaisuusväitteitä. Mitä tyyliin tulee, niin ymmärrän erimielisyyden, mutta arviossa on kirjoitakaan siitä.

Itsehän en tosiaan ole mikään pro- tai klaani-tason nettiräiskijä, joten nämä valitukset jatko-osan huonommuudesta suhteessa edellisosaan eivät ihan minulle aukea. Mielestäni moninpeliä on vain kehitetty, ei gimpattu. Kentät ovat parempia, aseet ovat parempia ja ominaisuudet ovat mielenkiintoisempia ja lukuisampia. Varmasti on paljon sellaista, joka viilautuu patchien ja valitusten kautta pois. Itse en kuitenkaan kykene tällä pelisilmällä näkemään moninpelissä suuntaa huonompaan.

"Aika helppohan tuo nyt on nähdä, että peli on Uncharted kakkosen ohella graafisesti vakuuttavin peli tällä hetkellä"

Miksi sitten kirjoittaa arvosteluun, että "Visuaalisesti Modern Warfare 2 on helposti nykypelien ykkönen. Infinity Wardin osaaminen ja pikkutarkkuus ansaitsevat kaiken kunnian, ja olisi väärin edes ajatella muuta." Ristiriitaista?

En voi myöskään olla samaa mieltä yksinpelin hyvyydestä. Kuten itsekin kirjoitit, on kokemus erittäin vuoristoratamainen - nimittäin täynnä suvantokohtia. Kun parhaiden tehtävien ideat on vielä kopioitu lähes suoraan ensimmäisestä pelistä (esim. All Ghillied Up), niin en voi täysiä pisteitä antaa. Tämä peli oli pettymys, kun moninpelikin on menty pelaamaan miljoonilla koptereilla ja muilla härpäkkeillä. Ei vaan koukuta alkuperäisen tavoin.

Eikö tasavertaisuudesta seuraa jaettu sija, tässä tapauksessa ykkössija? :) Olisin tietysti voinut mainita arviossa Uncharted kakkosen, mutta koska kokemukseni ko. pelistä perustuvat kuulopuheisiin ja videomateriaaliin, niin en kokenut mainintaa aiheelliseksi. Toisaalta tässä voin sen tuoda esille, että näkemäni perusteella Uncharted 2 ja MW2 sisältävät hyvin samantasoista ja -tyylistä grafiikkaa. Se, kumpi sitten näyttää paremmalta, jää lopulta mielipidekysymykseksi, eikä minulle kaiken rehellisyyden nimissä ole mitään merkitystä kumpi lopulta on asteen verran hienompi.

Minulla ei ole tapana seistä pelien, julkaisijoiden tai muiden erottavien tekijöiden takana. Jokin joko on tai ei ole jotain, riippumatta kontingenssista. Jos täällä joku loukkaantuu kun jokin muu kuin oma peli asetetaan standardilla x sijalle n, niin minkäs teet. MW kakkosen tuotantokustannukset olivat aika huikeat ja se kyllä näkyy (ja pitäisi näkyä, katsoi peliä sitten MGS- tai Uncharted -lasien takaa).

Niin, eikös leijonanosa niistä kustannuksista ollut nimenomaan markkinointikustannuksia yms? Eikä tässä mitään laseja tarvita, että aikuinen ihminen pystyy muodostamaan oman objektiivisen mielipiteensä. Kun kaikki em. julkaisut löytyvät vielä hyllystä, niin tämä ei ole kovinkaan hankalaa.

Mutta se siitä. Hyvä arvostelu, vaikka olenkin sisällöstä eri mieltä.

En kyllä hehkuttaisi tätä peliä grafiikkojen puolesta (muutenkin yleensä sivuseikka, sisältö ratkaisee), mutta ei tässä kyllä mitään niin silmiä mullistavaa tullut mitä ei olisi jo cod nelosessa nähty. Siitä ei silti pääse mihinkään, että on tämä aika loppuun asti hiottu tekele ja viihdyttävä paketti. :)

Kyllä. Grafiikka ei hirveästi ole edellis-MW:stä kehittynyt, mutta onhan peli nyt nätinnäköinen!

Ei siinä edellisen pelin grafiikassa mitään vikaa ollut jos tämä on samalla tasolla ja sisältö on kunnossa niin mikä ettei

Elkeepäs nyt Playstation-pojat nousko barrikadeille, ei täällä kukaan Unchartedin grafiikoita tietääkseni ole kyseenalaistanutkaan?

Tuo kampanjan kehuminen oli hieman kaksiteräinen miekka, sillä siinä sivuutettiin se aito ongelma: kampanjan älytön lyhyys. Älykkäästi kyseisestä viasta tehtiinkin arvostelussa vahvuus, sillä täten MW2 "tarjoaa vain niitä hienoista hienoimpia hetkiä". Ehkäpä, mutta kyllä muutama tunti on näinkin sairaalloisen paljon hypetetyltä ja vielä normaalia kalliimmaltakin peliltä mielestäni aivan liian vähän. Oli se sisältö sitten miten rautaista tahansa.
--------------

Niin ja Gears of War 2 ja Mass Effect näyttää ihan sairaasti paremmilta ku tää huonokrafiikkainen tuuba!!!1111

"Elkeepäs nyt Playstation-pojat nousko barrikadeille, ei täällä kukaan Unchartedin grafiikoita tietääkseni ole kyseenalaistanutkaan?"

Playstation-pojat? Eikös tämä nyt mene samaan kategoriaan "Xbotit" yms. schaiban kanssa? Modet hereillä...

Kukaan ei täällä ole tietääkseni noussut barrikaadeille, kunhan totesin olevani eri mieltä sitä, että "Visuaalisesti Modern Warfare 2 on helposti nykypelien ykkönen". Eikä kukaan ole kyseenalaistanut Unchartedin grafiikoita, osaan kyllä lukea. Ihmettelin vain sitä ristiriitaa, kun arvostelijan mielestä Uncharted 2 olikin helposti visuaalisesti yhtä näyttävä, mutta kun ei tästä ollut ilmeisesti 100% varma, niin kirjoitti arvosteluun MW2:n olevan "helposti ykkönen". En kyllä ymmärrä tätä logiikkaa vieläkään, mutta aivan sama.

Jos mielestäni visuaalisesti esim. Uncharted 2 ja MGS4 ovat yhtä hyvän tai jopa paremman näköisiä, niin miksi vetää joku konsolikortti tähän mukaan? Pelailen kaikkia em. pelejä (myös MW2) vähintään kerran viikossa, joten uskon olevani kykeneväinen antamaan oman perustellun mielipiteeni. Gears of War 2 saattaa olla visuaalisesti näyttävämpi kuin MW2, mutta enpä osaa sanoa tuohon mitään. En ole ikinä omistanut Xboxia, saatika sitten uutta Gearsia. PS3-pelaajana minun tätyy siis luottaa sanaasi, sillä sinä selvästikin tiedät mistä puhut...

peoh1985: "PS3-pelaajana minun tätyy siis luottaa sanaasi, sillä sinä selvästikin tiedät mistä puhut.."

Kaikki konsolit omistaneena pitää kyllä sen verran puuttua, että ainakin Gears of War ja esimerkiksi jopa Assassin's Creed ovat allekirjoittaneen mielestä olleet ihan tämän sukupolven visuaalisesti näyttävimpiä pelejä XO:lla. Uncharted 2 on toki todella näyttävä, varsinkin erittäin upeasti toteutettujen vuoristomaisemiensa ansiosta, mutta tämähän on niin subjektiivinen asia kuin vain voi olla. Ehdottomasti kuitenkin ihan sitä kirkkainta kärkeä, mitä ainakin videoiden perusteella myös MW2:kin edustaa - pienten erojen tekeminen on sitten ihan turhaa hiustenhalkomista.

Ja vielä offtopicia syventääkseni on kyllä ihmeteltävä kuinka tässä kohtaa on saatu näin hirveä mekkala nostettua yhdesta asiayhteydestä irroitetusta lauseesta, kun siinä kehdattiin sivuuttaa Uncharted 2:n visuaalinen ilme. Olisiko aika oikeasti nyt hieman hengähtää ja miettiä, onko tämä kaikki itku vaivan arvoista? Mitä sitten, jos arvostelijan omakohtaisen kokemuksen perusteella "visuaalisesti Modern Warfare 2 on helposti nykypelien ykkönen"?

Omat suosikkini tästä sukupolvesta ovat Lost Odyssey, Valkyria Chronicles ja Dragon Age, joista yksikään ei edusta tosiaan tätä pikseleitä suurennuslasilla tutkivien visuaalifiilistelijöiden genreä, joten ehkä en muuten vain ymmärrä, miten joku jaksaa näin vahvasti reagoida.

Outoa että näissäkin kommenteissa kehutaan paljon sitä että aseet ovat moninpelissä parantuneet. Milläköhän tavalla? SMG-osasto on täynnä niin kauheaa tuubaa että pelaaja on melkein pakotettu käyttämään tuota papupyssyä jota myös P90ksi kutsutaan. Mp5 on totaalisen raiskattu, UMP on ruma kuin synti. Muihin ei edes kehtaa koskea.

Mitä sitten tulee yksinpeliin, tässä oli aika jokunen vuosi sitten kun hyviä pelejä rankaistiin moninpelin puutteesta. Vaikka COD-sarjaa pelataankin pääosin moninpelin takia niin on se uskomatonta että näin surkean yksinpelin omaava peli saa kokonais-arvosanaksi joka paikassa sen 9.5. Ops ja moninpeli tietty paikkaa tämän yksinpelin puutteen, mutta siinä missä COD4 tarjosi suht järkevän juonen ja muutaman erinomaisen kohtauksen, niin MW2 vetää metsään ihan urakalla. Sarjan suurkuluttajana en siltikään kehtaisi ääneen sanoa että MW2n yksinpeli olisi hyvä. IMO se ei ole hyvää nähnytkään.

IMO olette väärässä. Yksinpeli oli yksi eeppisimmistä kokemuksista koskaan pelimaailmassa.

5 tähteä cod4 -päivitykselle joka myytiin kaupassa täyden pelin hinnalla? Right.

Resoluutio: 1080p. w00t? Peli pyörii molemmilla konsoleilla kyllä 1024x600 resoluutiolla joka on mielestäni aika kaukana FullHD resoluutiosta. Yksinpelikin oli aivan liian lineaarinen taas kerran ja muutamaa kohtausta lukuunottamatta tylsä. Varsinkin loppukohtaus oli jotain naurettavaa. Moninpelissä mäpitkin ovat naurettavan huonoja.

Mä en kehtais sanoa yhdenkään codin yksinpeliä hyväksi. Samaa skriptattua surkeutta spawnaavilla vihuillaan vuodesta toiseen. Mikään ei ottanut niin paljon päähän yksinpelissä kuin selkään spawnaavat vihut. Eikös sitä spawnisurkeutta ole jo tarpeeksi moninpelissä?

avanto:

"Ja vielä offtopicia syventääkseni on kyllä ihmeteltävä kuinka tässä kohtaa on saatu näin hirveä mekkala nostettua yhdesta asiayhteydestä irroitetusta lauseesta, kun siinä kehdattiin sivuuttaa Uncharted 2:n visuaalinen ilme. Olisiko aika oikeasti nyt hieman hengähtää ja miettiä, onko tämä kaikki itku vaivan arvoista?"

Itku? Mekkala? Tulkitsen, että tarkoitat minun viestejäni tuon Uncharted-kommentin perusteella. Tietysti on 100% subjektiivinen asia minkä "itkuksi" tulkitsee, mutta olet mielestäni hakoteillä. Pulssikin on pysynyt omia mielipiteitäni kirjoittaessa ihan normaalilukemissa, joten hengähtämiseen ei ole suurempaa syytä. "Asiayhteydestä irroitettu lause" aloitti kappaleen ja voit kyllä itsekin lukea, miten teksti siitä jatkuu.

"Mitä sitten, jos arvostelijan omakohtaisen kokemuksen perusteella "visuaalisesti Modern Warfare 2 on helposti nykypelien ykkönen"?"

Tämän olisi tietysti voinut kirjoittaa artikkeliin, sillä lainaamani virke oli selkeä statement. Korostan vielä, että puutuin enemmänkin tuohon epäloogisuuteen, mikä näkyi artikkelin tekstin ja sen kirjoittajan kommenttien välillä. Jos tämä on jonkin mielestä "itkua", niin kaikkia ei todellakaan voi miellyttää. Se, että mainitsen yhdessä viestissä Uncharted 2:n olevan mielestäni (vastoin artikkelin tekstiä) näyttävämpi peli, ei ole mielestäni vahvaa reagointia ja en myöskään pidä itseäni minään "virtuaalifiilistelijänä" tai "Playstation-poikana". Satun omistamaan molemmat pelit ja tein omasta mielestäni objektiivisen havainnon. Henkilökohtaisuuksiin ei varmaankaan tarvitse näin "vakavassa" asiassa mennä?

Eiköhän tämä riitä off-topicista tähän "keskusteluun".

Ensinnäkin, mitä resoon tulee, on tuo skaalattu, ei natiivireso. Arvostelutyökalussa on aika rajallinen vaihtoehto resojen kohdalla, joten mitään eksaktia ei voi kyseiseen kohtaan täyttää. Siksi 1080p.

Koska arvio on aina subjektiivinen mielenilmaisu, ei se voi sisältää mitään universaaleja statementeja – ellei lukija sitten lue sisään itse sellaisia. Miten voisinkaan tehdä universaalin lausunnon, edes vähäisesti merkityksellisestä aiheesta? Minun pitäisi esim. pelin suhteen tuntea jokainen peli jokaisella alustalla ja raudalla, tehdä samanaikainen arvio ja lopulta ylittää juuri nämä hiustenhalkomisiksi menevät subjektiivisuudet ja todeta olevani objektiivisuuden maanpäällinen inkarnaatio. Just.

Tottahan toki kaikki, mikä arviossa sanotaan pitäisi lukijan päässä kääntyä muotoon "Luen tekstiä, jonka on kirjoittanut x. Tekstissä x sanoo, että y. Tekstissä x toteaa, että a, ei b." jne. Jos lukija jostain syystä lukee tekstiä tapaan "X on ja A ja B ei ole sitä. Asia on näin", niin vika on lukijassa. Pitää olla tietoinen niistä piilevistä ehdoista ja mekanismeista, jotka liittyvät kommunikointiin. Itse en esimerkiksi mielelläni kirjoita sellaisella tyylillä, jossa koko ajan korostan minua, kirjoittajaa. "Minä sitä, minä tätä, mielestäni, toisin kuin minä"...

Tässä on nyt kyse siitä, että osa jengistä lukee tekstin sisään omasta päästään oletuksia. Totean vielä kerran; en voi mitenkään sanoa (edes teoriassa) mitään maailman olemassa olevaa tilaa tai entiteettiä varmuudella miksikään. En ole mikään jumala tai fyysikko.

Käymieni keskustelujeni ja tekemäni vertailuni perusteella MW2 on helposti aikamme komeimpia ja suorituskyvyllisesti tiukimpia pelejä, ja mitä tulee ykkössijaan, niin tässä todellakin mennään hiustenhalkomistasolle. Seison silti arvioni takana, mutta ymmärrän toki, että ajan- ja rahanpuutteen takia minulla on mahdollisuus pelata vain hyvin pientä osaa julkaistuista peleistä. Jo tästäkin syystä joku saattaa hiiltyä, koska arvostelija ei ole "sitäkään peliä ilmeisesti" pelannut.

Tässä ei kuitenkaan kyse ole siitä, että edellinen fps-kokemukseni olisi vaikkapa GoldenEye ja nyt herran vuonna 2009 pelaisin CoD3:n läpi ja tulisin arviossani hehkuttamaan pelin ylivoimaisuutta kaikkeen aikaisempaan nähden. MW2 on saanut samansuuntaisia kehuja hyvin monessa mediassa, mikä on merkki siitä, että sen ansiot grafiikankin saralla ovat yleisesti tunnustetut. Kuten olivat ja ovat myös Uncharted kakkosenkin.

Loppukaneetti: peli on tuttuun CoD-tapaan täynnä skriptausta, osa selvää, osa taidokkaasti piilotettua. Tästä on IMO turha valittaa, sillä tällä hetkellä mitään parempaakaan vaihtoehtoa immersion luomiseen ei elokuvamaisissa peleissä ole keksitty (ja jos on, niin en ainakaan itse tiedä sellaisesta). Ihan sama koskee Half Lifea, Haloa, MoHia ja listaa voisi jatkaa loputtomiin. FPS-peleissä skriptaus kuitenkin jostain syystä ottaa jengiä enemmän hermoon kuin muissa peleissä. Mitä mieltä minä olen? Algoritmi kuin algoritmi. Kunnes meillä on oppiva ja ohjaava AI, sataprosenttisen aidosti hajoavat ympäristöt eikä turhia rajoituksia, on tyydyttävä tähän.

Annetaan täällä kyllä kummallisesti näitä tähtiä. Tämä ottaa täydet tähdet vaikka moninpeli jota tämä painottaa on selkeästi menny huonompaan suuntaan kaikkine härveleineen. Ja FIFA10 joka on loistava potkupallopeli niin annetaan onnettomat 2*

FIFAsta en osaa sanoa mitään ja ihan hyvä niin, mutta en ymmärrä tätä valitusta moninpelistä ollenkaan. Ainakin se kannattaa huomioida, että moninpeliä ei ole vielä paranneltu kritiikin mukaisesti, koska peli on vielä niin uusi. Tämä on hyvä pitää mielessä, sillä nykyään varsinkin moninpelit ovat melkoisia raakileita julkaisussa.

Toiseksi suosittujen ja kilpailutasolla näkyvien nettipelien kohdalla on aina tämä jako "tosipelaajiin" ja peruspelaajiin, joissa edelliset tietävät suurella varmuudella, että nyt on munattu ja jälkimmäiset ihmettelevät, että mitäs hittoa. Samahan tapahtui uudelle Smash Brothersille, joka wavedashaajien ja shainaajien mielestä oli umpipaska ja täysin tyritty. Majoriteetti ei vastapainoisesti edes tiennyt eikä tiedä varmasti vieläkään, mitä on wavedashing.

Joten tältä pohjalta, kyllä, voipi hyvin olla, että MW2 on moninpelin osalta täysin kelvoton. Sitähän en tosin itse osaa sanoa, koska kaksi vuotta sitten päätin jättää Modern Warfarenkin kohdalla nettipelailun satunnaistasolle.

Eikä. Nauroin ihan oikeasti. Odotin fanipojan arvostelua ja sitä sainkin. Visuaalisesti paras jepjep.

Uusi codi pähkinänkuoressa: munattomat pyssyt, Hollywood toimintaa joka yksinpelikentässä, nyyppäystävällinen nettipeli ja runsaasti uusia "herkkuja", kaikki tämä rakennettuna nelosen pohjalle.

peoh1985:
Ääh, nyt olet kyllä pikkuisen liian offensiivinen. Pahoittelen jos sain väärän kuvan, mutta mulle oikeasti välittyi tuosta sellainen viesti, että PS3-pelaajana ärsyynnyit Uncharted 2:n huomioimattomuudesta. Vaikka tässä arvostelussa ei kyseisestä pelistä ole mitenkään edes kyse. Tästä syystä sanoin tuon barrikadi-kommentin, kyseessä ei ollut mitään fanipoika-soimaamista, tosin -poika-termi on kieltämättä aina hieman agitoiva.

Eli siis itse hain tässä tosiaan sitä, että noin pienestä seikasta on täysin turhaa kirjoittaa useampia viestejä, kun arvostelusta saisi huomattavastikin järkevämpää keskustelua aikaan. Kyllä munkin mielestä tosiaan mm. Gears Of War 2 pitää edelleen sitä parhaimpien tekstuurien titteliä minun kirjoissa, mutta so what? Ei kuulu mitenkään tähän threadiin.
------

Itse en pidä arvostelua juurikaan fanituksena, mutta kehuminen meni kyllä omaan makuun aika lailla yli. Tosin en ole edelleenkään esimerkiksi tuota kampanjaa kokenut, joten saattaahan se sisältää vaikka miten muikeaa tykitystä.
--------

"Samahan tapahtui uudelle Smash Brothersille, joka wavedashaajien ja shainaajien mielestä oli umpipaska ja täysin tyritty. Majoriteetti ei vastapainoisesti edes tiennyt eikä tiedä varmasti vieläkään, mitä on wavedashing."

Hehe, Brawlia tulee hakattua useampia kertoja viikossa, eikä moisista kikoista ole hajuakaan. Eipä ihmekään, että saan siinä niin usein nokkaan...

Voi teitä grafiikka huo*ia. Ensinnäkin "visuaalisesti" tarkoittaa koko ulosantia eikä GRAFIIKKAA! Valaisut ja ympäristö pelaa todella näyttävästi ja animointi on välillä silmiä hivelevää, jos tällaista ei teidän tv:stä näy on syytä pistää joulupukille kirjettä menemään.
Vaikka yksinpeluu on häiritsevän lyhyt on se aiempaan osaan verrattuna niin paljon parempi ja jopa yksi hienoimmista mitä olen ikinä kokenut.

"nettipelissä nyypätkin pärjää"
Onko tämä sitten huono asia? Kyllähän nyypät pärjää, mutta pitemmälle ja tasokkaammalle tasolle mentäessä kyllä ne hyvät pelaajat erottuu kuin yö ja päivä sieltä aloittelijakaartista.

Kala-kalliolle voisi heittää kysymyksen. Munattomat aseet? anteeks mitä? Jos kaartissa on lähes kaikki tämän hetkiset aseet joita eri valtiot käyttävät sodassa on se munatonta? Nuke joka lopettaa koko multiplayer pelin on munatonta? AC130 jolla pystyy poksuttaa taivaasta pieniä peloissaan juoksevia pelaajia? Ja tietenkin se on rakennettu 4 pohjalle koska se on suora jatko-osa ja tämä oli tiedossa pelin tekovaiheista asti.
Ihme touhua tän pelin moittiminen. Ansaitsee todellakin nuo viisi tähteä!

Hyvä arvostelu.

Antaisin itsekin pelille 5 tähteä. Loistava, ja koukuttava moninpeli. Tosin välillä ärsyttää jatkuvat tilpehöörit ja killstreakit (taivaalta tippuu vähän väliä ties mitä kaikkea tavaraa ja koko ajan saa olla varuillaan ettei vihulaisen kutsuma helikopteri niittaa sua melkein heti spawniin). Kerättävää on paljon ja muutama loistava mappi löytyy. Siksi peliä jaksaa pelata vielä pitkään. Spec Ops -pelitila on myös mainio.

Yksinpeli oli ehkäpä ykkösosan tasoinen, joka oli todella upea ja elokuvamainen kokemus. Sellaisia eeppisiä, muistiin hyvin jääneitä tehtäviä ei tästä kuitenkaan löydy (kuten MW:n "All Ghilled Up", eli Chernobyl-hiippailu kapteeni Pricen roolissa). Yllättäviä ja positiivisia juonenkäänteitä kuitenkin löytyy tusinoittain. Kokonaisuudessaan mahtava.

*****/*****

"Moninpeliä ei, kaiken rehellisyyden nimissä, voisi juuri enää parantaa"

"ei Modern Warfare 2:ssa ole juuri kritisoitavaa."

"Visuaalisesti Modern Warfare 2 on helposti nykypelien ykkönen."

Ei näin... Viiden tähden peli omastakin mielestä, mutta arvostelusta jäi sellainen maku ettei kirjoittaja ole Call of Duty sarjan ohella juuri muita konsoliräiskintöjä pelannut. Esimerkiksi Killzone 2 tekee moninpelin osalta niin monta asiaa paremmin ettei noille lainauksille voi kuin naurahtaa. Ja kuinka ihmeessä sub-hd resolla pyörivä ja käytännössä kaikissa graafisissa efekteissä Uncharted 2:lle tai edellä mainitulle KZ2:lle häviävä peli voi olla visuaalisesti ykkönen?

Allekirjoittanut kyllä on pelannut muita konsoliräiskintöjä. On asia erikseen, mikä asioista paremmin tietävälle väestölle riittää ja mikä ei. En esimerkiksi omista PS3:ta, joten KZ2 on minulle vain etäinen kuva päässä.

Visuaalisesti ei taivu myöskään minun päässäni muotoon "on loogisesti yhtä kuin natiivi 1080p, liuta perverssiä tekniikkasanastoa ja postimerkkikeräilijän innolla tuotettua empiiristä pikkutarkkaa nysväilyä speksien suhteen". Kuten on jo selville tullut, ovat tänne avautuneet ylikriittisine kriteereineen selvässä vähemmistössä mitä tulee siihen, kuinka MW2 yleisesti on pelimedioissa vastaanotettu - juuri vaikkapa grafiikoiden saralta. Tämän vuoksi, hyvät lukijat, on muun muassa minun helppo naurahtaa teille.

Lopulta arvio on vain yksi erittäin subjektiivinen ja vapaamuotoinen avautuminen tuotteesta x, joten pokerinaamat ja mutruhuulet kannattaa tämänkin vuoksi rullata piiloon, ja jatkaa eloa kuin suurta vääryyttä ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Kaikki on ihan hyvin :)

Mikä ihme siinä on, että nyt jokainen -anteeksi nyt vaan- Playstationin omistava tulee tänne vinisemään sen yksinoikeuksien paremmuudesta? Minusta täysin asiatonta kommentointia, kun kyseinen peli ei liity näihin mitenkään. Sitten saisitte valittaa, jos arvostelija olisi suoraan sanonut MW2:n moninpeliä KZ2:ta paremmaksi, mutta kun ei. Uskoisin, että ketään ja viimeiseksi arvostelijaa kiinnostaa täällä, mitä peliä itse kukin pitää parempana.

Toivottavasti tämä naurettava sonnanjauhaminen jää tähän. Itseasiassa tää touhu on niinkin ärsyttävää, että sympatiani alkavat kääntymään jollain kierolla tavalla inhoamaani Modern Warfareen.

Minun mielestäni tässä alkaa käymään eräänlainen GTA4-efekti; pelin tekeminen maksaa mahdottomasti, kamala hype, markkinointi...=5 tähteä, vaikka puutteita oli ja on paljon. 4 tähteä olisi ehkä paras kuvaamaan MW2sta. Kun GTA4sta arvioitiin täällä silloin joskus, niin tämä efekti oli huomioitu hyvin itse arvostelussa ja asiaa tarkasteltiin kirkkain lasein, objektiivisesti. Nämä kuitenkin kaksi aivan eri asiaa, joten ei siitä sen enempää, kiitos.

Siitä tosiasiasta ei pääse mihinkään, että kampanja tässä pelissä oli liian, huom. liian lyhyt. Tämän mittakaavan peli, näillä resursseilla ja mahdollisuuksilla ja tämä ns. 'vuosikymmenen pelijulkaisu' mennään läpi viidessä tunnissa. Itse varsinkin jäin ihmettelemään, että tässäkö tämä oli, kun itse ostan pelit pääosin yksinpelin kannalta. Moninpeli on sitten kaikki pelkkää ekstraa. Mielestäni sijoitin 45 euroa huonosti ostaessani tämän pelin ja hieman kaduin ostoani jopa. MW1 oli tarinaltaan parempaa, ja mielenkiintoisempaa, koukuttavampaa. Odotukset kaikkien trailereiden jälkeen oli kovat tähänkin peliin. Moninpeli oli hyvää perusvarmaa, laadukasta suorittamista. Onnistunut tekele siltä osin, mutta...

Tarina oli jossain määrin väkisin puurtamista. Paljon ideoita, mitä kaikkea pitäisi toteuttaa. Tämä yhdistettynä kampanjan lyhyyteen, ei ole hyvä yhdistelmä, niinkuin ei ollutkaan. Tarina oli kartalla paikasta toiseen hyppimistä, ja näinollen rikkonainen putkijuoksu. Putkijuoksuja nämä kaikki(Halot, GoWit, CoDit jne.) tuppaa olemaan, myönnän sen, mutta ei rikkonaisia sellaisia. Aina ei tiennyt mikä oli edes tehtävän tarkoitus tässä pelissä. Visuaalisuudesta ei kannata mennä sanomaan näköjään yhtään mitään... Hyvä oli juu riittänee. Trailereissa neppaillaan vuorikiipeilymaisemilla ja vedenalaisilla ympäristöillä, jotka todellisuudessa vain viuhahtivat itse pelissä.

Ja tottakai! ennen kuin joku ottaa herneitä nenään, enemmän tai vähemmän, nämä kaikki ovat vain mielipiteitä, mutta yritän silti olla mahdollisimman objektiivinen, kuten sanoin neljän tähden peli. Ei siis huono, mutta tässä ei vaan kokenut mitään nostalgisia tunteita, missään vaiheessa. Vasta kun veteranilla tätä pelasi, syke nousi hieman kiireisimmissä kohdissa.
Peli ei ollut itsessään siis huono, vaan se oli pettymys. Jos itse kampanja mennään kahdessa illassa kolme kertaa läpi, kertoo se jo jostain. MWn jälkeen on helppo pistää jatko-osa markkinoille, koska se myy varmasti. Ehkä infinity ward on tähdännyt siihen, että kolmosesta sitten tulee se, joka räjäyttää viimeistään koko potin yksinpelin osalta, tarinallisesti tämän kakkosen ollen vain pieni välietappi suuremmassa kokonaisuudessa.

Tässä vaan ei mennä lähellekään sitä antia, mitä -minun mielestäni ehdoton ykkönen, ikinä- Halo on minulle henkilökohtaisesti tarjonnut. Vaikka Halonkin(1,2,3) yksinpelikampanjat olivat lyhyitä, olivat ne silti kokemuksellisesti, minulle, pelkkää timanttia. Ne mitä ei ehtinyt peliin mukaan, jätettiin raa'asti pois ja laitettiin sitten seuraavaan, toisin kuin MW2ssa. MW2 vain ei pystynyt tekemään lyhyttä yksinpelikampanjaa oikein vaan kokonaisuus kärsi. Toivon etten joudu lähtemään puolustelemaan tätä mielipidettäni, vaan voisin pitää yöuneni. Mielipideasioista kun ei voi kiistellä..

Sen verran vielä, että itseäni ei ainakaan pelin lyhyys haitannut ollenkaan, ja nykyisin en oikeastaan koskaan välitä pelin pituudesta. Se, onko peli hyvä, on paljon tärkeämpää, ja pituus ei minulle ainakaan ole itseisarvo. Toiseksi vankka uskomukseni on, että moninpeli näitä tunnettuja räiskintöjä enimmäkseen myy, ei yksinpeli. Moninpeli ainakin pitää nämä pelit listoilla ja pelatuimpien pelien kärjessä.

Ja kyllä, onhan tuo viisi tähteä kova arvosana. Itse en ole aivan innoissani tästä tähtijärjestelmästä, sillä vaihtoehtoja on aika vähän. Esim. annoin aikoinaan MW1:lle neljä tähteä ja koska tämä jatko-osa oli mielestäni joka osa-alueella parempi, piti sen myös näkyä arvosanassa. Vaihtoehdot? Noh, neljästä ei voi mennä kuin viiteen asteikollamme, joten viisi tähteä sitten. Jos voisi antaa puolikkaita, olisin ilman muuta antanut neljä ja puoli tähteä, sillä täydet pisteet kuuluisi jättää vain todellisille mullistajille. Esim. viimeaikaiset Famitsun täydet pisteet ovat syöneet ko. lehden tiukan linjan filosofiaa, ja tuntuukin, ettei maailmassa ole enää pelimediaa, joka todellakin säästelisi huippupisteiden kanssa.

Paljon on ollut valitusta myös siitä, ettei kfin käytä tähtijärjestelmän koko skaalaa, eli että todellinen skaala on 3-5. Pari sanaa tästä: emme pelaa paskimpia pelejä, emme halua pelata edes huonoja pelejä, pääsääntöisesti arvostelijat valitsevat itse arvioitavat pelit ja lopuksi pelit ovat nykyään aika helkkarin hyviä. Bisnes kasvaa, raha liikkuu ja on enemmän mahdollisuuksia, koulutusta ja osaamista. All in all, kfin julkaisee harvoin jämäpelien arvioita ja usein nämä "jämäpelit" ovat, yllätys yllätys, lasten pelejä, eikä niitäkään voi pelkästään siitä syystä runnoa yhden ja kahden tähden karsinaan. Asetelma "paatunut ja hienostunut aikuinen pelaa simppeliä ja vaatimatonta lasten peliä ja haukkuu tämän hajalle" olisi aika julma, sillä yksi vaatimus arvostelijalta on, että voi ymmärtää eri pelaajakuntien tarpeita ja vaihtaa tarvittaessa mindsettiä.

Eli arvosanoissa vaihtoehtoja on viisi, joista tosiasiassa vain kolme realisoituu, koska niitä huonoimpia pelejä emme yleensä pelaa ja arvioi. Vaihtoehdot 3 ja 4 tähteä ovat yleisimpiä. Vitosia tulee suhteessa paljon, koska puolikkaita ei ole. Esimerkkinä MW1 vs MW2, sillä jokin ero täytyy tehdä neljän ja viiden tähden peleissä myös varsinaisen arvosanan osalta. Lopuksi: minulla on vahva tunne, että Bayonetta on viiden tähden peli. Olen oikeastaan varma siitä!

Omasta mielestä MW2 on ainakin loistava peli. Yksinpeli oli mukavaa aivot narikkaan -henkistä räiskintää upeissa maisemissa. Jos joku odotti saavansa juonellisesti jotain säväreitä yksinpelistä niin voi katsoa peiliin. Edellisessä modern warfaressa oli typerä juoni ja niin on tässäkin, mutta ei se menoa haittaa. Moninpeli on parasta mättöä pitkään aikaan ja spec opsissakin saa aikaa tapettua ihan kivasti. 4p.

Pitkästä aikaa arvostelu, jonka kanssa eroan täysin yksinpelin osalta. Omasta mielestäni jos yksinpeliä tarkastellaan peli oli pettymys ykköseen verrattaessa. Moninpeli toki onkin luultavasti rautaa, mutta itse pelaan pelit lähinnä yksinpelien kannalta. Ja sitten sen yksinpelin kimppuun....
Koko yksinpelin ajan tuntui kun olisin katsonut Michael Bayn leffaa. Tiesin kyllä että FPS pelien juonet ovat aika huonoja, mutta MW2 veti kyllä riman ali. Juoni oli niin mielikuvitukseton kuin olla ja voi ja liian patrioottinen minun makuuni (selvästi tehty jenkki yleisölle). Kaikenlisäksi juoni oli sekava. Ykkösen juoni oli selkeä ja vaikka vähän mielikuvitukseton sekin, niin se oli silti paljon paremmin toteutettu.
Hahmoista en saanut mitään tuntua. Lähes joka kentässä eri hahmo ja kenelläkään ollut mitään yksillöllistä luonnetta. En edes muista kuka on kuka? Ykkösessä oikeasti välitin joistakin hahmoista.
Peli oli myöskin erittäin lyhyt. Muistin että alkuperäinen MW oli lyhyt, mutta tämä oli vielä lyhyempi.
Sitten se grafiikka. Grafiikka on toki tiettyyn pisteeseen asti mielipideasia, mutta tekniseltä osa-alueeltaan ei, ja MW2 ei kyllä yllä lähellekkään tämän konsolisukupolven komeimpia pelejä. Edes PC:llä (jolla tätä pelaan) peli ei oikeastaan muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta näyttänyt paremmalta, kuin esim Gears of War 2, Killzone 2 tai Uncharted 2. Kaikenlisäksi konsoleilla peli ei edes pyöri kunnon HD resolla (about 600p), kuten edellä mainitut. Peli on aika pieni päivitys graafisesti alkuperäiseen MW:n. En oikeastaan ole nähnyt edes minkään arvostelun hehkuttavan graafista ilmettä.
Positiivisina asioina täytyy sanoa, että pelissä oli tarkat ja mahtavat kontrollit. Vaikka yksinpeliä paljon kritisoinkin oli sen läpi pelaaminen ihan mieluista puuhaa, koska kenttä suunnitellu oli erittäin loistavaa työtä ja kontrollit tarkat. Kentät olivat mukavan erilaisia ulkonäöltään ja tehtävä tyypiltään. Peli oli siis nautinnollista pelata, mutta ei missään mielessä täydellinen yksinpelin osalta.

Ei todellakaan ollut pettymys.Yksinpeli on 10 kertaa parempi kuin edellisessä ja grafiikka on samanlainen kuin edellisessä eli loistava.

Ei enään loputtomia respawneja vihollisille yksinpleissä = vihdoin pelin voi poistaa ärsyttävien pelien listalta. CoD4 kampanja oli juuri tämän "ominaisuuden" takia ärsyttävä pelata.

MW2 on siis loistava peli. Se on vihdoin hiottu todella hyvin ja sitä on ilo pelata. Innostuin jopa moninpelistä hetkellisesti vaikka en minä niitä paljoa pelaile, koska olen käsi niissä ja ne ovat semmoista aivotonta ammuskelua yleensä.

Ainut asia mistä voisin valittaa on tekijöiden fetissi muuttaa kyykky napin paikka johonkin ihan muualle kuin missä se on 98% peleissä. Mikä on ainakin minusta aika outoa... Eli siis vasemmasta tatista sprinttaa. Vaikka nappien sijottelun on tehnyt joku täysi uuno, pelattavuus on todella hyvää.

Hyvä arvostelu, olen samaa mieltä. Eikä paljoa ole lisättävää.

"Orion: Parasta Infinity Wardin uusimmassa on sen moninpeli, mikä ei varmasti tule yllätyksenä. Konsepti on hyvin pitkälti sama kuin ykkösosassa, mutta pientä viilailua on tehty siellä täällä. Pelaaminen verkossa on edelleen yhtä vaivatonta ja toimivaa kuin muutama vuosi sitten. Pelaajia riittää vuorokaudenajasta riippumatta, peleihin pääsee parilla napin painalluksella ja erilaisia pelityyppejä on kiitettävä määrä."

Muuten samaa mieltä, mutta pelaaminen ei ole lähelläkään sitä sulavuutta, mitä se oli COD4:ssä tai COD5:ssä. Party chatin puuttuminen on kaveriporukan kesken pelatessa monesti vaikeuksia tuottava asia. Entä jos haluaa pelata kaverin kanssa yhdessä jotain peliä ja samalla puhua kolmannen kanssa, joka ei pelaa MW2:ta? Ainoa vaihtoehto on Ground war -pelimuoto. Pelien haussakin on ollut ongelmia, joskus kestää useita minuutteja ennen kuin Match making -järjestelmä löytää sopivan matsin. Infinity Ward teki todella halvan purkkaratkaisun joidenkin kokemalle party chat - ongelmalle. Tiimityöskentelyä kavereiden kanssa puhumisen kielto ei ole parantanut yhtään. Headsetin käyttö ei sekalaisessa porukassa oikein kiinnosta kun kuulokkeesta kuuluu vain laulua, muunlaista ääntelyä tai noin 10 vuotiaiden brittilapsien ininää.

Välivideoiden seuraaminen on kuin katsoisi ja yrittäisi keskittyä sataan flash-videoon yhtä aikaa, jotka singahtelevat sinne sun tänne ja suurentuvat ja pienentyvät mielipuolisesti.

"Berserker: Ei enään loputtomia respawneja vihollisille yksinpleissä = vihdoin pelin voi poistaa ärsyttävien pelien listalta. CoD4 kampanja oli juuri tämän "ominaisuuden" takia ärsyttävä pelata."

Ei enää loputtomasti respawnaavia vihollisia, muttta skriptausta sitäkin enemmän. Tosin skriptaus ei ole yhtä rasittava ominaisuus kuin loputtomat viholliset muinoin.

Yhteenveto pelistä:

1. Pelin pyssyt ovat tylsiä ja näyttävät sekä tuntuvat täysin samalta. Jokaisella ammutaan vaan nappi pohjassa nännittämällä, sekä kauas, että lähelle. Todella taidokasta ja vaihtelevaa toimintaa siis.

2. Ainiin. Eipä sillä olekaan helvetin väliä mitä pyssyä edes käytät, kun vihollinen kuolee parista laakista. Tämä on yksi ratkaisevista tekijöistä pelin totaalisessa paskuudessa. Ampumataito ei enää ratkaise mitään. Juokset karttaa pitkin, yhtäkkiä huomaat vihollisen edessäsi, nyt pitäisi vissiin ampua. Voittaja ratkaistaan täysin uudella tavalla, sorminopeudella. Kuka saa scopen päälle ensin ja aseen sylkemään panoksia on voittaja. Ei väliä mihin päin edes tähtäät, kun jalkalaakilla tippuu vastustaja 0.3 sekunnissa.
Mukavaa on toki sekin, että jos huomaat vihollisen maastossa sadan metrin päässä yhden pikselin kokoisena, niin alat nännittämään vaan suunnilleen sinnepäin. Kyllä se sieltä tippuu puolella lippaallisella takuulla.

3. Ja mitenkö tämä muuttaa pelin luonnetta? Kaikki kämppivät, joka ikinen pelaaja. Mitä järkeä on mennä kenenkään päälle, kun matkallasi jos joku sattuu vaa huomaamaan sinut niin olet valmista kauraa. Tämä se vasta kivaa onkin, kaikki istumassa koko matsin.

4. Ainiin en vielä edes maininnut. Jos kaikkea tätä ei oteta lukuun niin peli on Cod 4. Suuren hypen saattelema huonompi versio nelosesta. Pelissä ei ole mitään uutta. Vain uudet mapit, pyssyt, ja kaikki ihkut titlet ja muut tosi tärkeät uudistukset kuten perkit.

Yksinpelistä ei kehtaa puhua CoD:eissa, mutta on tämä moninpeli nyt sentään nelosta parempi. Siellä joka toinen oli marttyyri ja joka toisella last stand tai juggernaut. Kämppääminen ei minusta muodostu ongelmaksi 4:ssa eikä tässä uusimmassa: Dominationin häviää sillä tyylillä pelatessa ja TDM:n tarkoitus onkin kämppääminen. SD:ta ei näillä pelaajamäärillä jaksa edes pelata.

Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että 9v9 tai hc:ssa 6v6 eivät riitä tämän kokoisissa mapeissa. 32-64 pelaajaa olisi optimaalinen, mutta kun pääasiana on rahat pois bulkkipelaajilta, niin eihän muuta voi olettaa: verkkokoodi on samaa vanhaa p2p-paskaa kuin aikaisemmissa osissa. Tämä tekee muuten kivoista tilastoistakin täysin vertailukelvottomia.

Ja se pienikin yhteistyö mikroskooppisten pienten tiimien välillä tapetaan poistamalla Party Chat.

Kala-Kallio: Kuulostaa realismilta. Sitähän se sota oikeastikin on. Kämppimistä, reaktiopeliä ja kuolemaa.

HUOM! TEKSTI SISÄLTÄÄ MIELIPITEITÄ JA SAATTAA AIHEUTTAA JOLLEKIN TUNTEIDEN KUOHUMISTA, EI SUOSITELLA HEIKKOHERMOILLE. :)

Ei tässä kyllä mitään realismia ole. Eikä sitä ole varmaan haettukaan. Pidetään viihdyttävä peli vaan pelinä ja se tässä on kai tärkeintäkin: peli on viihdyttävä.

Kovasti aiheuttanut keskustelua tuo pelin saamat viisi tähteä. Mutta kuten jo moneen otteeseen ja monen eri suusta todettu: makuasioista ei kannata kiistellä. IMO 4 ½ sopiva määrä niitä kuuluisia tähtiä. Niistä ei sen enempää.

Yksinpeli oli lyhyt, mutta ei sitä nyt ihan jonkun mainitsemassa 5h:ssa läpi mene ellei juoksemalla juokse joka kohtaa kovalla kiireellä. Toisaalta turha kai pitkittää sitä kampanjaa ja tehdä siitä puuduttavaa. Tuollaisenaan ihan sopiva ja viihdyttävä. Käsittääkseni tämä peli on kuitenkin tehty nimeenomaan moninpeliä silmälläpitäen. Ne jotka eivät mw2 moninpeliä pelaa, eivät tästä tekeleestä kyllä juurikaan saa mitään irti. Moninpeli on omasta mielestä varsin koukuttava ja kaiken keräiltävän roinan ansiosta tuntuu hieman mw1:stä laajemmalta. Vaikka pohjimmiltaanhan sitä samaa tämä on. Mutta miksi ruveta muuttamaan toimivaa pakettia. Kyllä tämän parissa aika kuluu jouhevasti.

Hauskaa on ollut kysesen nettimoninpelin parissa mutta muutama haukkumisen aihekin on löydetty.
1.Prestige mode miksi sen täytyy nollata melkein kaikki mitä olet ansainnut? typerää kerätä samoja juttuja aina uudestaan ja uudestaan.Miksei peliin tule vain jotain lisää ja muuten se pysyisi ennallaan?
2.Vihollisen ampuminen tyhjennän puoli lippaallista vastapelaajan keskivartaloon ja silti hän ampuu minut yhdellä laukauksella!!?? REALISMI HALOOO!!! ja osuin kyllä jos joku väittää etten osunut.Kuinka moni sotilas pistäisi vielä vastaan oikeasti samassa tilanteessa?
3.Heität kranaatin samassa vihollinen ampuu sinut jäät odottamaan mihin kranaatti hävisi???ei kuulu mitään??onko siellä suutareita mukana?
4.Nettipeli pätkii välillä ja tilttaileekin joskus.Tilannetta pahentavat ne ihmiset jotka lähtevät kesken pelin heti kun oma joukkue on häviämässä.
5.Freeforall Jotain ihme kimppapelejä siellä vedetään vaikka kaikkien pitäisi sotia keskenään.
"Vioista" huolimatta hauskaa on ollut vaikka välillä tulee kyllä kiroiltuakin

Saadaampas näistä videopeleistä paljon surua teille proo pelaajille.. kuuntelisitte itteänne valitatte täällä ku pienet lapset siitä et joku kämppää nurkassa. ehkä sä ens kerralla heität fläsyn siihe ja viskot vaikka heittopuukolla silmää

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi