Kiekko päätyyn ja perään

NHL 12 on äärimmäisen kattava urheilupeli. Vaikka tämän vuoden versio ei varsinaisesti tarjoa uusia pelitiloja, tutut vaihtoehdot ovat saaneet lisää lihaa luidensa ympärille. Be a Pro -kauden voi tällä kertaa aloittaa CHL-liigasta jo 16-vuotiaana lätkäjunnuna ja muutaman kauden pelattuaan edetä varaustilaisuuden kautta NHL:n isoille areenoille. Lisäksi otteluita on mahdollista kiekkoilla täysillä 20 minuutin erillä pelaten vain omat vaihtonsa simuloinnin hoitaessa loput. Erätauoilla ja simuloinnin aikana laukaisukartat ja muutenkin kattavat tilastot antavat reaaliaikaista tietoa matsin tapahtumista. Oman unelmajoukkueen rakentamiseen painottuva Hockey Ultimate Team, eli HUT, on niin ikään kokenut muutamia uudistuksia. Pelaajien loukkaantumiset ovat mukana ja muiden käyttäjien joukkueita voi haastaa otteluun koska tahansa. Haasteissa tekoäly hoitaa vastustajajoukkueen kaitsemisen.

Uutuutena pelaajat pääsevät nyt kokeilemaan kiekkotaitojaan Winter Classic -ulkoilmaottelussa. Vaikka kevyen lumipyryn ja tuhansien fanien tuoma ilmapiiri on kohdallaan, käytännössä Winter Classic on vain yksi areena muiden joukossa. Toinen hieman kyseenalainen uudistus on yhdeksän kiekkolegendan tuominen peliin. Kukapa ei haluaisi pelata vaikka Wayne Gretzkyllä tai Mario Lemiux’lla? HUT:ssa legendojen kortit ovat järkyttävissä hinnoissa, vaikka ne eivät ole ominaisuuksiltaan tämän päivän supertähtiä kummoisempia. Toisaalta ymmärtäähän sen; numero 99 oli myös tämän pikkupojan suuri idoli aikoinaan. Legendat eivät kuitenkaan tuo mukanaan mitään pelillisiä oivalluksia. Yhdeksän uutta mutta ylihintaista pelaajaa ei tunnu EA:n hurjan mainosrummutuksen arvoiselta uudistukselta.

Askel kohti realistisempaa jääkiekkoa

Onneksi tilanteet kaukalossa ovat kokeneet läjäpäin onnistuneita muutoksia. Parannellun fysiikkamoottorin tuntee välittömästi, kun kiekko tippuu jäähän. Tapahtumat elävät uudella tavalla verrattuna viime vuoden versioon. Vaikka NHL 11 esitteli jo varsin onnistuneen fysiikkamoottorin taklausten osalta, nyt kaikki jäällä liikkuvat henkilöt ja esineet ovat toisistaan irrallisia objekteja. Kiekko pomppii realistisemmin, taklaukset ovat monipuolisempia, pelkkä kiekon kanssa liukuminen hidastaa vauhtia ja maalivahditkin voi jyrätä kumoon. Maalinedustakamppailut sekä tiettyjen pelaajien erottuminen laukaisu- tai luistelutyyleiltään lisäävät aidomman jääkiekko-ottelun tuntua. Lisää tunnelmaa luodaan irtoavilla kypärillä, hajoavilla plekseillä ja pelitilanteisiin reagoivilla vaihtoaitioilla.

Tärkeintä on kuitenkin, että NHL 12 tuntuu pelatessa paremmalta kuin viime vuoden painos. Peli tuntuu fyysisemmältä, arvaamattomammalta ja yksinkertaisesti realistisemmalta. Jääkiekko on joukkuepeli ja nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa EA on tajunnut tämän. Enää ei osaavaa ihmispelaajaa vastaan ole sooloilijoilla juurikaan mahdollisuuksia. Vauhti hidastuu kikkaillessa, eikä kiekko enää maagisesti liimaudu hyökkääjän lapaan. Sen sijaan tuloksena on kovin usein kiekon menetys. Tämä ei silti tarkoita, että hienot yksilösuoritukset olisi kokonaan unohdettu: osaava hyökkääjä vie edelleen liian innokkaan puolustajan kahville, mutta nyt syöttäminen on aiempaa kannattavampaa.

6-1

Valitettavasti NHL 12 ei selviä täysin puhtain paperein. Varsinkin tekoäly tuntuu ottaneen takapakkia viime vuoden painoksesta. Koneen ohjaamien pelaajien ratkaisut tuntuvat välillä täysin käsittämättömiltä. NHL-tason puolustajat tuskin syöttelisivät loputtomiin oman maalin takana, kun vastustajia ei ole lähimaillakaan. Tuskinpa maalivahtikaan avaisi peliä syöttämällä kiekon suoraan vastustajan jalkoihin. Tuntuu kuin tekoäly olisi nyt aktiivisempi mutta ratkaisut huonompia. Ongelma korostuu Be a Pro- ja EASHL-muodoissa, joissa ihmispelaaja ohjaa vain yhtä virtuaalikiekkoilijaa tekoälyn hoitaessa muut pelipaikat.

Graafisesti NHL 12 näyttää hyvin paljon edeltäjältään. Uusinnat valitaan edelleen kovin sattumanvaraisesti, ja ne vaikuttavat kamerakulmineen kaikkineen kovin tutuilta. Muutamia parannuksia on kuitenkin tehty. Tällä kertaa peliäänet pauhaavat myös uusintojen aikana. Lisäksi matsin kohokohtia, kuten maaleja, huippupelastuksia ja rajuimpia taklauksia voi katsella uudestaan erätauoilla. Pelaajien hahmomalleissa ei ole tapahtunut merkittäviä parannuksia, ja valikotkin ovat kopioitu suoraan viime vuoden versiosta. Toisaalta peli näyttää kaikin puolin hyvältä. Selostajakaksikko on tuttu vuosien varrelta. He hoitavat tonttinsa kunnialla, vaikka eipä muutama uusi lausahdus pahaa tekisi.

NHL 12 on onnistunut vuosipäivitys. Jälleen kerran pelattavaa on mielin määrin ja uudistusten ansiosta peli tuntuu tuoreelta. Varsinkin uusi fysiikkamoottori tekee otteluista aiempaa mielenkiintoisempia. Tekoälyn kömmähdykset nostavat päätään aika ajoin, mutta onneksi ihmispelaajaa vastaan ongelma on häviävän pieni. EA:n lätkäpeli onkin tuttuun tapaansa parhaimmillaan hyvässä seurassa nautittuna joko verkon yli tai samalta sohvalta.