Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Noituutta tyylillä

Bayonetta ilmestyi alunperin 2010, mutta pelasin sen nyt vasta läpi Wii U:lla. Pelissä ohjataan 2,5 metristä Bayonetta-noitaa, joka liikkeistään päätelleen osaa jonkin sortin kamppailulajin täydellisesti. Peli on siis mätkintäpeli, jossa muksitaan vastaantulevia enkelihahmoja, joilla on pahat mielessä.

Kuten mätkintäpeleissä yleensäkin, pitää osata erinäköisiä komboja hakkaamalla montaa nappia peräjälkeen nopeasti. Ei haittaa vaikka kombot ei sujuisikaan tappelupeleissä, sillä valittavana on easy vaikeustaso, johon sisältyy automaattiset kombot. Otin sen sillä muissa peleissä, missä on komboja, on ollut vaikeuksia.

Pelissä on erikoinen överiksi vedetty tyyli, mikä on Platinum Gamesille tyypillistä. Tyypillinen kohtaus menee niin että Bayonetta hakkaa suurin ponnistuksin talon kokoisen hirviön, mutta ei näytä ulospäin siltä että olisi ollut lainkaan hankalaa vaan vähättelee vastustajaa ja irvailee sen kustannuksella. Jos tykkää sarjakuvasankareista, tämäkin varmaan uppoaa, mutta tosikoille en suosittele tätä.

Easy vaikeustaso on nimensä mukainen ja tämä meni läpi ilman että montaa kertaa näkee game over ruutua. Pelin rytmitys on sellainen että välivideoissa istutaan hiljaa ja seurataan keskustelua ja kun pääsee liikuttamaan Bayonettaa, mennään sata lasissa.

Kirjaudu kommentoidaksesi