Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Maalasin äsken ystävällisen monsterin

Sonyn pelistudioiden pienin jäsen PixelOpus todistaa, ettei koolla ole väliä. Sympaattinen ja satukirjamaisen kaunis Concrete Genie kertoo tarinan koulukiusaamisesta, mielikuvitusystävistä ja taiteen voimasta elämän haasteiden edessä.

Ash, Denskan penska

Kukapa ei kaipaisi väriä elämäänsä? Samaa pohtii usein kiusaajien armoille joutunut teini, Ash, jonka päivät koostuvat nuorisoporukan väistelyn lisäksi omaan rakkaaseen lehtiöönsä piirtelystä. Aiemmin eläväinen kalastuskaupunki Denskakin on vaipunut pimeyden ja ihmiskadon pauloihin. Kaikki muuttuu eräänä päivänä, kun tutun oloinen piirroshahmo, Luna, herää henkiin ja piristää nuoren pojan päivää maagisen pensselin avulla. On aika antaa betonihelvetille uutta ilmettä!

Toimintaseikkailuna itseään mainostava Concrete Genie paljastettiin pari vuotta sitten Paris Game Week -messuilla. Nyt PlayStationin yksinoikeuspeli ilmestyy suhteellisen pienellä markkinoinnilla puhaltamaan henkeä syksyn pimeisiin iltoihin. Ja hyvin puhaltaakin. Värikäs, takaapäin kuvattu seikkailu esittelee ehjän, vaikkakin suhteellisen lyhyen yksinpelikokemuksen, jossa kaikki osa-alueet toimivat hienosti yhteen. Satukirjamainen visuaalinen ilme elättää Denskan yksityiskohtaisen lähiön todella eloon, sillä kulahtanut kaupunki toimii samalla vapaasti maalattavana kanvaana.

Tarinan alussa poikaa kiusaava porukka repii Ashin piirroslehtiön sivut, jotka lentävät tuulen mukana ympäri maita ja mantuja. Lappuja takaisin keräämällä piirtovalikoimaan avautuu eri elementtejä, kuvia ja jopa hupsuja monstereita sekä heidän ruumiinosiaan. DualShockin liiketunnistusta hyödyntämällä piirretään taideteoksia tuon tuosta: kukka yhteen seinään, toteemipaalu toiseen. Ashin mielikuvituksen tuotteina syntyneet hullunkuriset apurit heräävät myös eloon ja seuraavat sankaria niin kauan kun seinäpintaa riittää. Otukset eivät toisin sanoen pääse alueelta toiselle, elleivät rakennukset yhdisty toisiinsa jollakin tavalla. Pulmat nojaavat vähemmän yllättäen tähän rajoitukseen.

Tikkurilan katalogista

Pelimaailma on mukavan kompakti, ja uusia alueita aukeaa sitä mukaa, kun kaupunginosia puhdistaa öljymäisestä saasteesta. Tavoitteeseen pääsee maalaamalla väriä seinien pintaan, mutta myös sytyttämällä siellä täällä roikkuvia valoja. Piirrosmonsterit avustavat parhaansa mukaan ja tarjoavat supermaalia pahasti korruptoituneisiin pintoihin. Sympaattisia ja elävästi vipeltäviä kaveruksia pitää vaan ensin viihdyttää maalaustaidoillaan. Pelaaminen on leppoisaa, kontrollit ovat napakat, eikä vaikeusasteruuviakaan ole käännetty tappiin asti: Pelissä ei käytännössä voi kuolla, sillä esimerkiksi liian korkealta hyppääminen palauttaa takaisin tilanteeseen ennen putoamista. Loppua kohden Ashille avautuu uusia ominaisuuksia, jolloin vaakakuppi kääntyy hieman enemmän toiminnan kuin vapaan samoilun puolelle.

Haastetta syntyy kiusaajien piilottelusta – porukka kun hölmöilee pitkin Denskan kujia. Concrete Genie onkin yhtä paljon tarina kiusatusta kuin kiusaajista. Häiriökäyttäytymisen syyt ja seuraukset on otettu käsikirjoituksen rungoksi, vaikka PixelOpuksen teos ei missään vaiheessa vello vakavan aihepiirin ympärillä. Välianimaatiot raapaisevat ongelman pintaa ja toimivat kenties nuoremman – ja mikseivät myös vanhemman – pelikansan keskustelun ja pohdinnan avaajana. Helpon vaikeusasteensa ja piirrosgrafiikansa puolesta nimike soveltuu lähes koko perheen yhteiseksi pelikokemukseksi, mitä nyt alle kouluikäisille osa teemoista voi herättää pelkoa ja ihmetystä.

Miellyttävä tuttavuus

Loistavat neonvärimäiset maalaukset ympäri kaupunkia synnyttävät lämpöä aiemmin ahdistavaan kaupunkiin. Komea ääniraita rytmittää seikkailua, ja näyttelijät hoitavat roolinsa tyydyttävästi. Concrete Genie onkin syksyn suurimpia yllättäjiä, jos kaipaa pimeneviin iltoihin väriloistoa, leppoisaa tasoloikkaa ja sympaattisia uusia ystäviä. Monstereita kun saa itse piirtää ja muokata oman mielensä mukaan. Punaiset kaverit sytyttävät esineitä tuleen, keltaiset tykkäävät sähköstä ja siniset puhkuvat sekä puhaltavat.

PixelOpuksen uutukainen on kuin yhdistelmä Dreamsia ja Infamous: Second Sonia katsottuna satukirjafiltterin läpi. Viitisen tuntia pitkän kampanjan jälkeen voi palata vielä koristelemaan Denskan katuja ja tonkia piilotettuja salapiirroksia. Paketti sisältää myös PlayStation VR:lle oman moodinsa, jota arvostelun yhteydessä ei päästy testaamaan. Kaiken kaikkiaan Concrete Genie tarjoaa juurinkin sitä mitä kuvat kertovat. Kaunista, pelaajan luovuuden vapaaksi päästävää seikkailua. Kerta kaikkiaan mukava tuttavuus, vaikkei ehkä se muistettavin.

Kirjaudu kommentoidaksesi