Ubisoftin Tom Clancy's The Division 2:n lisäsisältöpaketti Warlords of New York vie pelaajan palkkamurhatehtäviin, joissa metsästetään pimeälle puolelle loikanneita rogue-agentteja. Kalmankatkuinen toimintapläjäys on tuttu ja turvallinen lisä toimintaa kaipaaville.
Kaaoksen aivot ja kivenkovat apurit
Ydintarinan päänäyttämönä toiminut Washington on vaihtunut New Yorkin Manhattanin saarelle. Uuden ympäristön idylli särkyy pahemman kerran, kun biologinen isku kylvää tuhoa alueella, ja agenttijoukkio laitetaan asialle selvittämään syyllisiä. Iskun tekijäksi paljastuu ympärillään vallitsevasta kaaoksesta nauttiva Aaron Keener, jonka tekemä hyökkäys surmasi tusinoittain huipputason agentteja ja viattomia siviilejä. Koko kaupungin läpikotaisin tunteva ja juonikas pirulainen oli aiemmin osa Divisioona-joukkoja, mutta järjestö petti hänet ja jätti Darkzonelle kuolemaan. Keener kuitenkin selvisi ja vannoo kostoa entisille kollegoilleen – eikä hän suinkaan ole yksin.
Manhattan on jaettu neljään sektoriin, joita kansoittavat Keenerin neljä apuria joukkioineen. Kemian insinööriksi pätevöitynyt Vivian Conley toimi aiemmin Divisioonan antiterroristijärjestön asiantuntijana. Palkkamurhataustainen Javier Kajika puolestaan on entinen valtion palkkalistoilla ollut soturi, joka on mestari piilottelemaan varjoissa. Kajika palvelee ketä tahansa, joka tarjoaa hänelle mahdollisuuden toteuttaa omaa itseään – kauhua kylvävänä tappajana. James Dragovilla on poliisitausta, erikoisalana puolustamisessa käytetyt raskaat aseet. Nelikon täydentää hakkerointimestari Theo Parnell, joka käyttää osaamistaan etenkin drooneihin ja harhautuksiin.
Rensselit selkään ja menoksi
Manhattania hallinnoiva vihollisviisikko tuntuu mukavan erilaiselta. Trailerissa kerrottujen kohdehenkilöiden taustat heijastuvat mainiosti porukan henkilökuviin ja luonteeseen. Lisäksi jokainen kapinallisten pikkupomo hyödyntää omaa osaamistaan tehdessään vastarintaa Divisioona-agentteja vastaan.
Ympäristö vaihtelee kiitettävästi Manhattanin sektoreita tutkiessa, ja vastaantulevat vaarat ovat kuin pientä ensisoittoa ennen lopullista päämäärää. Helpolla agenttijoukkio ei pääse, sillä monet konflikteja sisältävät paikat ovat varsin ahtaita yhteenotoille, etenkin raskaasti suojattujen minipomojen tullessa vastaan. Avoimemmilla paikoilla riesana ovat usein niin tarkka-ampujat kuin myös päälle rynnivät kilpijantterit, tai murkulaa niskaan nakkaavat mortar-joukot drooniensa kera.
Taisteluiden ohella suoritetaan päämajan antamia tiedustelutehtäviä sekä etsitään johtolankoja avainhenkilöiden lopullisen sijainnin paljastamiseksi. Johtolankojen kerääminen tuntuu siinä mielessä tylsältä, että Divisioona-jaosto merkitsee reittipisteet tutusti nuppineulan tarkkuudella. Pelaajalle jää käytännössä vain radiosta tulevien kommenttien kuuntelu, loottaaminen ja vihollisten listiminen. Välillä ampumisen lomassa sentään tarjotaan pientä puzzlea ratkottavaksi.
Yhden miehen armeija tai pomotusta porukalla
Kampanjan läpipeluuseen meni noin kymmenen tuntia, ja sen eri osioita tuli pelattua niin porukalla kuin soolonakin. Käytännön tasolla yksinpelaaminen tuntui jopa mielekkäämmältä, sillä taisteluissa piti käyttää järkeä aivan eri tavalla, kun porukan tuoma tuki oli poissa. Varjopuolena pomotaisteluissa kesti usein jopa turhauttavan kauan, sillä tuttuun Division-pelien tapaan etenkin pomotason viholliset nielevät luoteja kuin Matt Stonie hodareita MM-tason syömäkilpailuissa. Kaikeksi onneksi tallennuspisteitä on ripoteltu reittien varrelle runsaasti, joten toistoa ei tullut liikaa kuoleman korjatessa.
Tom Clancy's The Division -pelien ystäville lisäsisältö kolahtaa lähes varmasti neljän tähden arvoisesti. Itse annan sille tällä kertaa kolme tähteä, sillä se ei tarjoa pelillisesti kovin paljoa uutta päätarinaan peilaten. Kampanjan paras anti piilee "spongeilusta" eli luotien kulutusjuhlasta huolimatta pomotaisteluissa, jotka on rakennettu varsin älykkäästi ympäristöä hyödyntäen. Lisäksi pienet käänteet toiminnan keskellä pakottavat toimimaan paljon aktiivisemmin kuin vain perinteisesti suojan takaa räimien.
Piristävänä lisämausteena oma agentti saa myös lisää toimintatapoja, sillä jokaisen Keenerin alaisen nujertaminen avaa pelaajan käyttöön pomon käyttämän kyvyn kuin Megaman-peleissä ikään. Lopputulos on tuttu ja turvallinen annos Divisioona-jaoston arkea.
