Pelivuosi 2018 näyttää lupaavalta sinivalkoisten lasien läpi katsottuna. Pitkään Early Accessissa majaillut Wreckfest saa virallisen julkaisunsa, ja myyntiin saapunee myös odotetut Baba is You, Mugsters ja Noita. Helsingin ytimestä ponnistaa myös kevätmarkkinoille 3rd Eye Studiosin tieteistrilleri Downward Spiral: Horus Station. Ja hyvin ponnistaakin.

Uusi studio, vanhat tekijät

Valoisassa ja korkeaharjaisessa toimistotilassa istuu tiivis kehittäjäporukka viimeistelemässä avaruusseikkailu Downward Spiralia julkaisukuntoon. Samassa paikassa on myös vietetty Rovion menestystarinan alkutaipaleita, joten onnistumisen ilmapiiri on ainakin studiotilan puolesta hoidossa. Kesällä 2016 perustettu 3rd Eye Studios koostuu useista pitkään alalla työskennelleistä nimistä, joilla on kokemusta niin Remedylta kuin Bugbearilta. Studion debyyttijulkaisu tapahtui noin vuosi sitten Downward Spiral: Prologuen muodossa. PC:lle julkaistun lyhyen VR-nimikkeen vastaanotto oli sen verran hyvä, että ideaa lähdettiin jalostamaan pidemmälle useampi alusta mielessä. Samaan aikaan mukaan liittyi testisessiomme isäntä, Horus Stationin pääsuunnittelija Greg Louden.

Prologue vakuutti minut mielenkiintoisella ja toimivalla konseptillaan, joten hyppäsin innolla mukaan”, kertoo Quantum Breakin parissa aiemmin työskennellyt australialainen Louden. Vuoden kehityskaari kuulostaa hurjalta ottaen huomioon, että peli julkaistaan niin PC:lle kuin myös PlayStation 4:lle sekä molempien alustojen VR-laitteille. – Prologuen ansiosta meillä oli valmiina ehjä runko, jonka päälle lähdimme laajentamaan. Esiosassa oli yksi kappale, yksi ase ja yksi vihollinen. Horus Stationissa kaikkea on huomattavasti enemmän, Louden selventää kysyttäessä aikataulupaineista.

Tarinaa kerrotaan ilman perinteisiä päiväkirjoja ja välivideoita.

Tarinaa kerrotaan ilman perinteisiä päiväkirjoja ja välivideoita. Pääpaino on ympäristöihin piilotetuissa hienovaraisissa vinkeissä. Valaistukseen ja miljööseen on nähty paljon vaivaa, eikä aikaakaan, kun rauhallinen eteneminen vaihtuu jännittäväksi tutkimiseksi. Valoista puheen ollen on myös hyvä mainita teoksen yllätysnimi: HIM-yhtyeen keulahahmo Ville Valo vastaa trillerin musiikeista. – Villen ääniraita on jotain täysin erilaista mitä häneltä on totuttu kuulemaan. Hän on todellinen luova ammattilainen, Louden myhäilee.

Hei, me leijutaan!

Audiovisuaalisesti Horus Station tarjoaa mielenkiintoisen matkan kylmään avaruuteen. Pääsimme testaamaan PC-version ensimmäistä kappaletta niin perinteisen television kautta yksin kuin myös yhteistyön voimaan luottaen VR-lasit päässä. Varsinkin virtuaalitodellisuudessa autio avaruusasema pääsee kunnolla oikeuksiinsa. Downward Spiral pyrkii autenttiseen avaruuskokemukseen – toki viihteen ehdoilla. Hylätyn avaruusaseman eri osia tutkitaan rauhallisesti leijuen. Pelaajalla ei ole rakettireppua Adriftin tapaan, vaan liikkuminen tapahtuu ottamalla vauhtia seinistä tai esineistä. Perinteisellä ohjaimella pelattaessa vasenta tattia painetaan eteenpäin, jolloin hahmo tarraa lähimpään seinäpintaan. Tämän jälkeen oikealla tatilla valitaan etenemissuuntaa ja vapautetaan vasen peukalo, jolloin hahmo ponkaisee läpi painovoimattoman tilan. Lyhyen harjoittelun jälkeen liikkuminen toimii näppärästi. Alkupuolella apuun tulee myös eräänlainen vaijerityökalu, jolla voi kiskoa itseään ympäri huoneiden – tai tarvittaessa vetää leijuvia esineitä lähemmäs. VR-versiossa homma toimii luonnollisesti – ja tarkemmin – käsiä käyttäen, oli sitten käytössä Sonyn, Oculuksen tai HTC Viven ohjaimet.

Kaikki pelissä nähtävät apuvälineet ovat työkaluja, vaikka niitä voikin käyttää aika ajoin vastaan tulevissa taisteluissa. Naulapyssy ampuu kuin perinteinen käsiase, panokset siihen hommataan 3D-printteristä. Kätevää. Tarinan pääpaino on tutkimisessa ja pulmien ratkomisessa, mutta mukana on myös pieniä ja vähän isompiakin vastuksia. Painovoimattomuus tuo lisähaastetta sekä liikkumiseen että vihollisten paikantamiseen. Vapaassa tilassa lasereita ampuva robotti saattaa olla ylä- tai alapuolella riippuen omasta sijainnista. Kampanja tarjoaa lisäksi Soman tyyliin Explorer-vaihtoehdon taisteluja kammoaville, missä viholliset jättäytyvät kokonaan taka-alalle rauhallisen etenemisen ottaessa pääroolin.

Ensimmäinen yhteys

Testaamamme osio pelin alusta esitteli kontrollit ja muutaman yksinkertaisen pulman sekä päästi käyttämään naulapyssyä vihamielisiä robotteja vastaan. Alun opastuksen jälkeen kaikki ylimääräinen jätetään pois ruudulta kursoria lukuun ottamatta. Tekijätiimi pyrkii lopputulokseen, jossa ei tarvitse katsoa latausruutua kuin kappaleiden välissä. Kunnianhimoinen tavoite, kun ottaa huomioon Horus Stationin laajuuden ja avaruusaseman sokkeloisen rakenteen. Joku on selkeästi mennyt pahasti pieleen avaruusasemalla, mutta pääsimme vain näkemään muutamia vihjeitä traagisista tapahtumista. Oliko lasin takana hohtava planeetta rakas Maamme vai joku muu, sekin jäi arvailun varaan. Joka tapauksessa tunnelmallinen matkamme päättyi osittain tuhoutuneen aseman ulkopuolisella avaruuskävelyllä Valon hämyisän musiikin soidessa taustalla.

Lyhyt maistiainen jätti ehdottomasti kaipaamaan lisää. Oli myös mukava huomata, että kokemus eroaa hieman, jos pelaa yksin taikka kaverin kanssa. Yhteispelitilassa ovia avataan vääntämällä kahvoja samanaikaisesti ja tekemisiään pitää koordinoida mikrofonien välityksellä. 3rd Eye Studiosilla tuntuu olevan selkeä visio lopputuloksesta, ja sitä kohden tehdään kovasti töitä. Tarinankerronta on haluttu pitää minimaalisena ilman keinotekoisia tapoja avata käsikirjoituksen taustoja. Lisäksi ympäristöt sisältävät paljon viitteitä elokuviin ja muihin selkeisiin inspiraationlähteisiin.

Parin tunnin testisession perusteella Downward Spiral: Horus Station vaikuttaa lupaavalta ja vakuuttavalta tulokkaalta. Varsinkin kaksinpeli kaverin kanssa oli todella hauskaa, ja virtuaalitodellisuus lisäsi immersiota huomattavasti. Paketti pitää sisällään myös kahdeksan pelaajan death matchin, joten painovoimatonta räiskintää pääsee harrastamaan tarinan läpäisyn jälkeenkin. Tekijät lupaavat kahdeksaan kappaleeseen jakautuvalle kampanjalle neljästä kuuteen tuntia peliaikaa, ja hinnoittelunkin pitäisi pysyä maltillisena AAA-titteleihin nähden. Kannattaa siis pitää silmät auki, kun Horus Station leijailee PlayStation 4:lle ja PC:lle myöhemmin keväällä.

Kirjaudu kommentoidaksesi