Nostalgian varaan rakentaminen on petollista. Yleensä lopputuloksena on tympeä hagiografia, joka pahimmillaan on vain omaa projisointia menneistä, eikä sellainen rakkaudenosoitus niille hyville asioilla, joita haluaisi juhlia. Tämä johtuu siitä, ettei tarkoitus olekaan luoda uskollista äänentoistoa, vaan pikemminkin loihtia elävä muistikuva siitä, miten epäluotettava muistimme uskottelee meidän kokeneen asiat nuorempana.
Harva nuoruuden peli tuntuu nykypäivän mittapuulla hyvältä pelata. Ohjaus on väistämättä tönkköä, vaikeustasot heittelevät rajusti, eikä toiminta koskaan ole yhtä intensiivistä, kuin nuoret aivomme sen rekisteröivät. Tismalleen samanlaisen tuotteen luominen nykypäivän markkinoille on hullun hommaa.
Mutta välillä tulee vastaan tuotteita, jotka ymmärtävät sen päälle, mikä tekee menneistä muistamisen arvoista. Vengeful Guardian: Moonrider on yksi niistä. Päällisin puolin se on rakkaudella työstetty pastissi vanhoista SEGA Megadrive -peleistä, joissa aina nähtiin jonkinlainen samurai, mecha tai niiden sekoitus taistelemassa synkän tulevaisuuden raunioissa. Nyt näitä pelanneet nuoret ovat aikuisia, mutta SEGA:n visiot eivät ole kuihtuneet mihinkään. Retroilun uudelleenelävöittämiseen erikoistunut kehittäjä The Arcade Crew syntyi tästä palavasta rakkaudesta menneitä kohtaan.
Tämä intohimo näkyy jokaisessa elementissä Vengeful Guardianin parissa. Visuaalisesti kyseessä on pikselintarkka paluu 16-bittisten pelien maailmaan, jossa rumastakin tulee kaunista nokkelan sommittelun ja rajoitetun skaalan ansiosta. Oikeastihan tämänkin aikakauden pelit sortuivat ihan samaan laiskuuteen ja toistensa kopiointiin, mitä nykypäivänäkin nähdään, mutta annettakoon se ajoittain anteeksi. Varsinkin nyt, kun siitä päästään nauttimaan näin täysin rinnoin.
Sankarimme on ketään yllättämättä robotin ja samurain yhdistelmä, kuten aikakaudelta saattaakin odottaa. Jossain syvällä tulevaisuuden teknologiahelvetin uumenissa rakennettu tappokone pääsee vapaaksi kokeellisesta vankilastaan, eikä juonelle oikein jää muuta tehtävää kuin ihastella hurmeista matkaa dystopian halki. Tärkeintä ei ole määränpää, vaan miten monen ruumiin yli sinne kävellään.
Teoriassa The Arcade Crew voisi jättää uudistamisen parannettuun yleisilmeeseen ja tiukkoihin kontrolleihin, eikä kukaan varmaan edes valittaisi pahemmin. Mutta se ei onneksi ole riittänyt Brasilialaiselle kehittäjälle. Vengeful Guardian: Moonrider parantaa kokemusta tavoilla, joita ei heti edes välttämättä huomaa. Vaikka esimerkiksi ohjausmekanismit noudattavat tarkkaan menneen ajan logiikaa, kaikkialla on pieniä korjauksia ja helpotuksia, jotka tekevät kokonaisuudesta nautittavamman. Kokemus muistuttaa siitä fiiliksestä, jonka nuorena näistä peleistä sai irti. Se ei tietenkään vastaa todellisuutta, mutta sydän on petturillinen kumppani tunneasioissa.
Tämä ei silti menoa hidasta. Toiminta ja tasohyppely ovat molemmat taivaallisen hauskaa pelattavaa. Pienikin virhe voi johtaa kuolemaan, mutta missään välissä ei tunnu siltä, että kokemus olisi epäreilu tai huonosta ohjauksesta kiinni. Pomotaistelut palkitsevat nokkelia hoksottomia, ja yhdenkin ruudun eteneminen tarjoaa tukuttain endorfiineja.
Samanlainen taidonnäyte nähdään vaikeustason puolella. Vengeful Guardian on haastava peli, mutta ei sei kertaakaan ole epäreilu. Tasoja helpottavat välietapit ovat täysin tervetullut lisä pelikokemukseen, ja uusia pelaajia avitetaan Power Chip -nimisellä lisällä, joka rankaisee kokemattomampia tulevaisuuden ninjoja merkittävästi armollisemmin. Pelitestauksen yhteydessä kehittäjät kertoivat, että tavoitteena on aina ollut luoda peli kaikille, jotka haluavat kokea miltä menneen pelimaailman tuotokset tuntuivat, mutta samalla tarjota jotain sellaista, mikä innostaisi uusia pelaajia ottamaan osaa tähän rakkauteen. Inklusiivinen lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden jakaa oman nostalgian uuden sukupolven kanssa ilman, että vaikuttaa sammaloituvalta jäärältä, joka ei halua uudistua.
Vengeful Guardian: Moonrider on pientä hienosäätöä vaille valmis ja sen julkaisua kaavaillaan syksyksi. Kaikille konsoleille ja tietokoneelle ilmestyvästä seikkailusta kuullaan varmasti lisää ennen pitkää.
