Forza Horizon 5 täyttää kaikki loistavan autopelin kriteerit, kuten arvostelummekin kertoo. Se näyttää upealta, sallii pelaajan hurjastella vapaasti ympäri vaihtuvia maisemia, ja ohjaustuntuma kannustaa ottamaan kaiken irti valtavasta autovalikoimasta.

Hot Wheels -lisäosa tarjoaa pitkälti samaa, joskin Mattelin leikkikilpurit muuttavat pelin henkeä kohti hieman rajatumpaa kaahailua.

Tapahtui vuonna 1968

Ei ole ensimmäinen kerta, kun Hot Wheelsit saapuvat Forza-sarjan universumiin. Forza Horizon 3 rakensi täysiverisen DLC:n brändin ympärille, ja olipa neljännessäkin osassa mahdollisuus ostaa teeman mukainen autopaketti. Tovi sitten julkaistu Forza Horizon 5: Hot Wheels laajentaa emopelin kokemusta erillisellä maailmalla. Uusia autoja, sokkeloisia realismin romukoppaan heittäviä ajobaanoja (oranssista muovista tietenkin) sekä liuta uusia haasteita niin yksin- kuin moninpelin puolella.

Tutoriaalin aikana kertojaääni sivistää pelaajaa Hot Wheelsin historiasta ja taustoista. 1960-luvun loppupuolella Matchboxin kilpailijaksi perustettu lelulinjasto onkin monelle lapsuudesta tuttu. Sen perustajat Elliot Handler ja Jack Ryan (ei se vakooja) kaipasivat väriä ja kestävyyttä omien lastensa pikkuautoihin, joten he suunnittelivat pääasiassa hot rod -malleihin perustuvan autokokoelman. Idea on vuosikymmenten aikana laajentunut valtavaksi bisnekseksi. The Sweet 16 oli ensimmäinen kuudestatoista kaarasta koostuva mallisto, josta kaikki lähti liikkeelle. Mielenkiintoista ja uutta dataa ainakin itselleni.

Kulti, kutistin kaarat

Lisäosaan pääsee ajamalla Meksikon kartalle ilmestyvälle ikonille, jolloin siirrytään uuteen Hot Wheels -maailmaan. Autot muuttuvat pienemmiksi, tiet muovisiksi ja maisematkin näyttävät kuin suoraan Kulti, kutistin kakarat -leffasta. Ajoreitit mutkittelevat puiden juurissa, lumisten vuorten rinteillä ja jopa laavavirtojen vieressä. Korkeuseroja on kiitettävästi, ja baanat tarjoavat leluradoilta tuttuja erikoisuuksia.

Magneettiset radat mahdollistavat pää alaspäin ajamiset, kun taas silmukoista pääsee ajamaan boostien avulla. Muovisilla ajoväylillä on yleensä reunat, kuten tosielämässäkin, joten peruspelin kaltaista vapauden tuntua Hot Wheels ei tarjoa. Toisaalta rataprofiilit kulkevat pääasiassa ilmassa, mikä rajoittaa jo valmiiksi ajokokemusta. Lisäosa keskittyy selkeämmin tiettyihin tavoitteisiin kuin omatoimiseen tutkimiseen ja karttaan täynnä valintoja.

Perustukset kunnossa

Leluautojen ystävillä on kissanpäivät. Viime vuonna julkaistu Hot Wheels Unleashed tarjoaa puhtaasti Mattelin brändin ympärille tehdyn kokemuksen, kun taas Forzan visio monipuolistaa jo valmiiksi erinomaista kaahailua. Loistavasti rullaavan emopelin päälle on helppo rakentaa, sillä sen ajo-ominaisuudet ja visuaalinen huikeus tarjoavat tukevat perustukset hulluttelulle. Ruudunpäivitys pysyy tasaisena jopa 450 km/h vauhdeissa nipun vastustajia kolaroidessa edessä.

Vajaa 20 euroa maksava Forza Horizon 5: Hot Wheels on hauska lisä viime vuoden parhaaseen ajopeliin, mutta mitään kovin mullistavaa se ei tarjoa. Lisää samaa vauhdinhurmaa ja kuminpolttoa. Vain kokoluokka on muuttunut.

Kirjaudu kommentoidaksesi