Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Pedataanko tässä Judgment-pelisarjan tulevaisuutta?

Kaksi julkaisua saanut Judgment-sarja, Yakuza-pelien spinoff, näet tuskin tulee jatkumaan nykyisessä muodossaan kovin pitkään.

Pelien pääosassa nähtävän Takayuki Yagami -etsivän ulkoasu perustuu Takuya Kimuraan, suosittuun japanilaisen näyttelijään ja entiseen poikabändiläiseen. Hän myös ääninäyttelee Yagamin japaninkieliset puheet. Ongelma asiassa on, että hänen Johnny’s-agentuurinsa ei nykytietojen mukaan halua asiakkaidensa esiintyvän PC-peleissä. Tämä tarkoittaa, että pelit julkaissut Sega ei pysty kääntämään konsolipuolelta tuttuja seikkailuja PC:lle, oli tähän kuinka paljon halua tahansa.

Kaito on niin tyylikäs mies, että vaatteet ovat samat kuin kahdessa edellisessäkin pelissä.

Mutta miten tämä liittyy Lost Judgment -pelin äskettäin julkaistuun The Kaito Files -lisäsisältöseikkailuun? Perin oleellisesti siinä mielessä, että Yagami on seikkailun tapahtumien aikana tutkimassa toista tapausta kaupungin ulkopuolella, eikä häntä nähdä tämän DLC:n merkeissä. Pääosassa on hänen etsivätoimistokumppaninsa Masaharu Kaito, jonka saapikkaissa koetaan koko verrattain lyhykäinen seikkailu.

Ja tämä ei ole lainkaan hullumpi ratkaisu. Kaito on hahmona miellyttävä voimanpesä, eikä hänen menneisyytensä valottaminen ole ollenkaan huonompi aihe omalle seikkailulleen.

Uusi sankari, vanhat kujeet

Vaikka pääosassa on eri hahmo, on meno kovin tuttua. Pelaaminen koostuu Kamurocho-kaupunginosassa pyörimisestä, lukemattoman monista taisteluista sekä etsiväkohtauksista, joissa etsitään johtolankoja tai muuta oleellista. Myös hiippailemaan sekä varjostamaan päästään muutamat kerrat.

Tarina alkaa käytännössä silloin, kun raharikas asiakas tarjoaa Kaiton tutkittavaksi tapausta, joka kietoutuu tavalla tahi toisella sankarimme menneisyyteen. Lisätään mukaan kapinoiva teini ja aimo kasa pahantekijöitä, niin kasassa on Ryu Ga Gotoku -studion muiden nimikkeiden tapainen rikosdraamasoppa.

Konttori uuteen uskoon ilmanpuhdistimella mätkien.

Juonikuviot eivät ole maailmaa suurempia, mutta niitä seuraa sarjan ystävänä silti mieluusti. Koko paketti on muutenkin mukavan kompakti, sillä pääpelistä poiketen tarjolla ei ole vinoa pinoa sivutehtäviä eikä vaikkapa ravintoloissa pyörimisestä tai minipelien pelaamisesta saa suoritusmerkintöjä. Valokeilassa on enimmäkseen Kaiton tähdittämä pääjuoni.

Pientä sivupuuhaa ei ole silti unohdettu, sillä sarjan aiemmista osista tuttuakin tutummaksi tulleessa Kamurocho-kaupunginosassa on kerättävänä lisäkykyjä avaavia muistoja, sukusymboleja sekä muuta Kaiton aisteilla löydettäviä roinia.

Kamurocho ei ole paljoa muuttunut sitten viime näkemän.

Tosiaan, toisin kuin pääpelissä, ei Kaitolla ole käytössään erilaisia vimpaimia ja laitteita tutkimustensa apuna. Sen sijaan tällä kertaa luotetaan haju- ja kuuloaistiin, jotka tuntuvat olevan sankarillamme normaalia kehittyneempiä. ”Eläimellisen” hyvällä nenällä voidaan haistaa erilaisia johtolankoja, kun taas kuulo toimii niin ikään monen sortin äänihavaintojen tekemiseen. Höpöä, mutta eipä tämä pelisarja sieltä vakavimmasta päästä ole noin muutenkaan.

Kait on seikkailuja

Taistelut ovat Judgment-nimikkeissä olleet aiemminkin isossa osassa, niin myös nyt. Kaduilla vastaan tallustaa kymmenittäin heikompia vihulaisia, kun taas tarinan yhteydessä otetaan yhteen haastavampien pomovastustajien kanssa.

Kaito osaa pistää läskiä tummumaan vähintään yhtä hyvin kuin kumppaninsakin. Tarjolla on kaksi erilaista taistotyyliä, joista tankkimainen vaihtoehto on varsin tyydyttävä käyttää.

Muutamissa takaumissa nähdään nuorempi Kaito.

Tuttuun tapaan iso osa ympäristössä lojuvasta roinasta kelpaa lyöntiaseeksi, olipa kyse sitten maassa lojuva pahvilaatikko tai polkupyörä. Ja koska Kaitolla on massaa sekä voimaa, myös isot moottoripyörät nousevat tarvittaessa ilmaan. Vihulaisten mätkiminen on parhaimmillaan perin tyydyttävää.

Seikkailun voi kokea useammalla eri vaikeustasolla, joista pitää todeta ainakin se, että normaalitason haaste on liian helppo. Jopa pomovastustajat kaatuvat suht helpolla, jos taskussa on edes muutamat energiaa palauttavat ruoat tai juomat. Haastetta kaipaavien kannattaa suosiolla valita haastavampi vaikeustaso.

Yksi yhtäläisyys Lost Judgment -pääpeliin pitää mainita erikseen. Hahmojen juttutuokiot sekä näin myös välivideot voivat kestää piiiiiitkään. Pelaanpa hetken -ajatus ei välttämättä sovi yhteen myöskään The Kaito Filesin kanssa.

Musiikkipuoli jakaa niin ikään paljon yhtäläisyyksiä emopelin kanssa. Kuunneltavana on monta tuttua sävelmää Lost Judgmentista uusilla sävelmillä höystettynä. Iso osa ralleista noudattaa hyväksi havaittua rockin ja elektronisen rymistelyn linjaa, joka myös tällä kertaa toimii varsin hyvin.

Ja tämä se on päheä... painiliike?

Toimivaa on myös ääninäyttely, sekä englanniksi että japaniksi. Pelaaja voi valita kumpaa kieltä haluaa kuunnella. Kumpikin vaihtoehto toimii mainiosti muutamia sivuhahmoja lukuun ottamatta. Olen itse varsin tyytyväinen Kaiton englanninkieliseen ääneen, Crispin Freemaniin, joka on täysi nappivalinta hahmolle.

Kovin pitkä kokemus Kaiton tarina ei ole, sillä sen kokemiseen kuluu arviolta seitsemisen tuntia, jos keskittyy tiukasti pääjuoneen. Jos etsii ympäri Kamurochoa piilotettuja roippeita ja eksyy pelaamaan eri minipelejä tikanheitosta pesäpallojen hakkaamiseen, voi tuntimäärää nostaa muutamalla kappaleella ylöspäin. Itselläni lopputekstit rullasivat ruudulla piirua vaille kymmenen tunnin jälkeen, kun olin kerännyt aivan kaiken mahdollisen. Ei yhtä pitkä kuin pääpelit, mutta varsin mukavasti DLC:lle.

Sarjan ystäville iso suositus

The Kaito Files on tuttua Ryu Ga Gotoku -studiota sekä hyvässä että pahassa. Pelaajille tarjoillaan rikosdraamaa, joka on yhtä aikaa höpö ja vakava. Paljon on tutunoloista menoa aina tapahtumapaikoista lähtien, mutta myös uutta sisältöä piisaa.

Kaikesta tästä huolimatta pitää todeta, että kun lopputekstit rullasivat ruudulla, oli olo todella tyytyväinen. Tarina paljastui kosolti mielenkiintoisemmaksi, kuin mitä alku antoi odottaa.

DLC-lisä maistuu kyllä, jos on pitänyt pääsarjan peleistä. Kyseessä on sopivan pituinen kokemus, joka ei kurkottele paljoakaan pääjuonen ulkopuolelle. Tätä voi pitää joko hyvänä tai huonona asiana, pelaajasta riippuen.

Itse viihdyin seikkailun parissa mainiosti. Saatoin jopa pitää siitä, että tarjolla ei ollut kosolti sivutehtäviä, vaan kokonaisuus oli vaihteeksi sulavalinjainen ilman sen suurempia rönsyjä.

Jos Yagamista jatkossa hankkiudutaan eroon, niin en kovin huonoa tykkäisi Kaiton entistä suuremmasta roolista.

The Kaito Files on myynnissä erikseen tai osana Lost Judgmentin Digital Ultimate Editionia sekä pelin Season Passia.

Kirjaudu kommentoidaksesi