Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Videopeleihin perustuvia elokuvia on nähty vuosien saatossa laivalasteittain. Niiden taso on vaihdellut yököttävän kaameasta aina varsin mallikkaaseen, mutta suuri enemmistö kallistuu ensimmäiseen kategoriaan. Onnistuneimmiksi pelielokuviksi voinee laskea Mortal Kombatin... ja Prince of Persia: The Sands of Timen?

KonsoliFINin toimitus pohti keskuudessaan videopelejä, joista ei ole vielä valkokangasviihdettä saatu, mutta jotka voisivat paljastua oikeissa käsissä kultakaivoksiksi. Menivätkö valinnat nappiin, kuulostavatko nämä ehdotukset paremmalta kuin kaavailtu elokuvasarja Tetriksestä? Kerro meille kommenteissa!

Petri Leskinen

Eipä tähän ole kuin yksi vastaus vuoden 2008 pyhäinhäväistyksen jälkeen. Haluaisin pyyhkiä Shia LaBeoufin ja kristallikallot mielestäni ja korvata ne Indiana Jones and the Fate of Atlantiksen loistokkaalla elokuvaversiolla. LucasArtsin legendaarinen seikkailupeli sisältää kaiken, mitä hyvältä Indy-leffalta voi toivoa. Aikakautena toimivat maailmansotien väliset vuodet. Tohtori Jonesin ja Sophia Hapgoodin matka kohti myyttistä Atlantista vie parivaljakon ympäri maailmaa – ketkäpä muut kuin natsit kannoillaan. The Fate of Atlantis on täydellinen veijarihenkinen kesäelokuva, jonka nimikkoroolin vetää yllättävästi nuortunut Harrison Ford rinnallaan Sophiaa tulkitseva Bryce Dallas Howard.

LucasArtsin legendaarinen seikkailupeli sisältää kaiken, mitä hyvältä Indy-leffalta voi toivoa

Petri Kataja

Mistäkö pelistä elokuva? En ole valitettavasti kokenut nimikkeitä Alan Wake tai Shadow of Colossus, joista kuvittelisin olevan mahdollista tehdä hyviä filmejä. En voi siis näin ollen täysin sydämin ehdottaa näitä pelejä. Pyörittelin sen sijaan mielessäni monia muita vaihtoehtoja, joista koko ajan varmemmaksi valinnaksi muodostui Bioshock.

Yksi suurimmista syistä ovat maailmat, joihin pelisarjan kolme peliä sijoittuvat. Ne olisi upea nähdä valkokankaalla. Näen mielikuvissani filmin, joka sijoittuisi sekä neonväreillä valaistuun vedenalaiseen kaupunkiin sekä taivaankantta kolkuttelevaan kaupunkiin hämärine henkilökultteineen. Kumpikin voisi olla visuaalisesti huippua, minkä ohella jälkimmäisen ympärille voisi punoa ties minkämoisia juonikuvioita.

Tiedän, että tämä ei ole mahdollista, mutta näen silti mielikuvissani Leonardo DiCaprio -tyylisen näyttelijän suuntaamassa Rapturen ja Columbian maisemiin. Ainahan sitä toivoa saa.

Ainahan sitä toivoa saa

Jaakko Herranen

Alan Wake jäi loppupeleissä julkaisunsa aikaan harmittavan vähälle huomiolle kriittisten pelaajien arvostellessa Remedyn tuotosta esimerkiksi ankeista, itseään toistavista pelimekaniikoista. Kukaan ei voine silti kiistää sitä, että Alan Wake -kauhuseikkailu tarjosi hurjan tunnelmallisiin maisemiin sijoittuvan, kohtuullisen pätevän tarinan, joka pienellä tuunauksella saattaisi taipua mainiosti myös elokuvamuottiin. Valkokangasversio tietysti keskittyisi psykologisen kauhun luomiseen residentevilmäisen toimintaräimeen sijaan. Silent Hillin elokuvaversio onnistui moisessa haasteessa jo tyhjää paremmin, joten potentiaalia konseptin takana olisi.

Potentiaalia konseptin takana olisi

Tero Lepistö

Synkkien dekkareiden ystävänä haluaisin nähdä kunnollisen filmatisoinnin Heavy Rainista, enkä tarkoita mitään massiivisen budjetin Hollywood-vesitystä aiheesta. Pohjoismaisen karu tulkinta syksyisen sateisilla kaduilla vaanivasta sarjamurhaajasta vastassaan omien ongelmiensa keskellä painivia antisankareita on jo osoittautunut herkulliseksi konseptiksi. Mikseipä siis samaa voisi hyödyntää lisenssin kera. Leffamaisen pelin käsikirjoituskin käy sellaisenaan valkokankaalle – tai no, muutamia kraaterin kokoisia juoniaukkoja paikkailemalla ainakin.

Leffamaisen pelin käsikirjoituskin käy sellaisenaan valkokankaalle

Leo Kannisto

Vaikka sarjakuvaelokuvista on jo muutama laadukas malliteos, vielä ei taida olla tehty hyvää pelifilmatisointia. En pitänyt valkokankaalla Max Paynesta, Doomista tai Tomb Raiderista ja Resident Evilistä jatko-osineen. Mortal Kombattien parissa viihdyin vain pentuna, jolloin taas en digannut Street Fighterista kuin sen camp-arvon vuoksi. Sanokaa nirsoksi, mutta lempipeleistään ei miltei edes soisi elokuvaversiota. Silent Hill on tästä sikäli ilahduttava poikkeus, että sen ensimmäinen filmatisointi ei jättänyt täysin kylmäksi.

Nyt kuitenkin kun kerran Petri kysyi, niin keksin tapauksen, josta saa tuottaa leffan milloin hyvänsä: tehkää elokuva Deadly Premonitionista. Tuttavallisemmin ”paskin peli ikinä”. Sen kohdalla ei ole vaaraa, että filmatisointi saattaisi alkuperäisteoksen huonoon valoon. Lisäksi camp-arvo on valmiiksi tapissa. Ja vielä tulevan Twin Peaks -sarjan jatkon vuoksi tällainen parodiamainen tekele voisi olla jopa ajankohtainen. Pääosaan FBI-erikoisagentti Francis York Morganin ja tämän sivupersoona Zachin rooliin sopisi Keanu Reeves kuin nakutettu, sillä tällöin vähäeleisyys on vain hyve ja näyttelijänlahjoja ei liikaa vaadita. ”So says, Mr. Stewart.”

Tuttavallisemmin ”paskin peli ikinä”

Menivätkö toimituksen valinnat nappiin vai kannattaisi käsikirjoitukset vielä jättää lähettämättä isoille studioille? Olisivatko Bully, Dino Crisis, Theme Park, Goat Simulator tai Catherine parempia vaihtoehtoja? Kerro omat ehdotuksesi kommenteissa!

Kommentit

Wes Anderson saisi varmasti loihdittua hienon seikkailun Where's Waldo? -pelistä. Siihen pääosaan Wesin luottonäyttelijä Andrien Brody tai jos rooliin halutaan nuorempaa kaiffaria, niin miksei Nicholas Hoult. Näen että leffan jonkinlainen selkäranka muodostuisi juurikin Waldon etsimisestä ja etsijän rooliin voisi ottaa hyvässä nousussa olevan Saoirse Ronanin, joka on Wesille tuttu The Grand Budapest Hotelista.

Yksi mielenkiintoinen skenaario olisi Hotline Miami ja Quentin Tarantino. Pääosan vetäisi Matthew McConaughey. Juoni olisi todennäköisesti jonkinlainen kostotarina, koska... no Tarantino.

Vai Tarantinon Hotline Miami Matthew McConaugheyllä... siitä maksaisin. Mietin, että Hotline Miamin filmatisoinnissa toimisi drivemäinen tyylii (no, ymmärrettävistä syistä, koska se toimi pelissäkin), mutta tosiaan Tarantinomainen tatsi raikastaisi toteutusta. Sitä splätterin määrää.

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi