Venäläinen Fallout alkaa olla jo oma peligenrensä. Näin pohtii pietarilainen tekijätiimi Dark Crystal Games videollaan. Ja hankalahan tätä on kieltää. Itänaapurustossa maailmanlopun jälkeinen meininki on selvästi pinttynyt pelaajien ja devaajien sydämiin ja varsinkin ATOMrpg ja sen lisäosa Trudograd ovat vielä hyvässä muistissa. Tällä kertaa mukaan saadaan mukavasti 70-luvun scifikirjojen ja -elokuvien henkeä ja ehkä hieman fantastiseltakin tuntuvia elementtejä.

Itse tekijätiimi on pieni, mutta ei mikään tuulesta temmattu. Porukan selkäranka koostuu nimittäin entisistä Larianin työntekijöistä, jotka olivat mukana kehittämässä muun muassa Divinity: Original Sin 2:sta. Encased on 30-henkisen tiimin ensimmäinen teos.

Työpaikka, josta ei ole paluuta arkeen

Vaihtoehtoisen kylmän sodan jälkimainingeissa ihmiskunta löytää syrjäiseltä aavikolta mystisen Kupolin: laajan, ympäriinsä aidatun alueen. Alue on täynnä jonkin tuntemattoman siviilisaation raunioita ja teknologiaa, joka on tietysti paljon omaamme edistyneempää. Tämä teknologia mullistaakin maailmaa hyvin nopeasti, kun kaivaukset päästään aloittamaan. Kupolissa on kuitenkin yksi jekku: Ihmiset voivat helposti mennä alueelle sisälle, mutta mikään orgaaninen elämä ei voi sieltä enää poistua. Teknologiaa ja laitteita voidaan kyllä lähettää takaisin ulkopuolelle, ihmisille tiedossa on yksisuuntainen reissu. Pelin alussa Kupoli on löydetty jo useampi vuosi sitten ja pelaaja on paikalle saapuva uusi työntekijä. Tietysti kaivauksissa löydetään jotain jännää, oudot energiamyrskyt alkavat myllyttämään aluetta, ja uusi työntekijä joutuu keskelle merkillisiä tapahtumia.

Heti hahmonluonnin alussa pelaaja tekee yhden teoksen tärkeimmistä valinnoista: millainen työntekijä sinä tahdot olla?

Eri työtehtävät on lajiteltu eri värisiin siipiin:

• Mustassa siivessä työskentelevät militaristiset vartijat ja poliisit, joilla on eniten asekoulutusta.
• Valkoiseen kuuluvat tiedemiehet, lääkintämiehet ja tutkijat.
• Sinisessä siivessä työskentelevät tietokone-ekspertit, rakentajat ja insinöörit.
• Hopeisen siiven ihmiset ovat korporaatiotyyppejä, isokenkäisiä ohjaajia ja investoijia.
• Oranssi väri kuuluu vangeille, joille on annettu kaksi mahdollisuutta: elinkautinen joko vankilassa tai kupolin alla. He suorittavat kaikenlaisen likaisen työn, joka ei vaadi liiempaa ammattitaitoa.

Tämä systeemi on hieno. Siiven valinta vaikuttaa suoraan hahmosi taustatarinaan, tiettyihin kykyihin ja dialogivaihtoehtoihin, sekä luo pelaajalle heti tietynlaisen kuvan omasta hahmostaan. Jo tämä aspekti vaikuttaa myös suoraan pelin uudelleenpelattavuuteen.

Klassisessa tietokoneroolipelien hengessä

Kuten sanottua, Encased ei edes yritä kätkeä sitä, että alkuperäisillä Fallouteilla on suuri paikka pelintekijöiden sydämissä. Onpa pelissä jopa ihan oma versionsa power armorillekin. Teos on todella kodikkaalta tuntuva myös esimerkiksi Shadowrunien tai Divinityjen faneille. Tämä ropellus rohkaisee pelaajaa tutkimaan paikkoja ja skannaamaan erilaisia vieraita esineitä tieteen nimissä. Taistelusysteemi on peligenrelle tuttua vuoropohjaista taktikointia. Tekijätiimi on myös tehnyt selväksi, että eri pelimekaniikkoihin ja taistelusysteemiin on luvassa virkistäviä muutoksia täyden julkaisun yhteydessä, jotka tekevät kokonaisuuden vielä hauskemmaksi kokemukseksi.

Näin ollen mekaniikoista puhuminen on hieman hankalaa; kaikkea tullaan vielä viilaamaan mallikkaampaan suuntaan. Vihollisosastolta maailmasta löytyy jos jonkinlaista örveltäjää. Yllättäen osa oranssin siiven kunniakansalaisista ovat päättäneet karata ja luoneet omia ryöväriyhdyskuntiaan Kupolin sisäiselle aavikolle. On hyeenoja konetuliaseet selässään. On jättiläisötökkää. On aivopestyjä ihmisiä jotka menevät melkein zombien asemasta, ja pelin ilmestyttyä saa vielä nähdä mitä kaikkea muuta.

En tiedä oikein edes mistä, mutta jostain minulle kumpuaa pelaamisen yhteydessä todella mukava 70-luvun tunne. Jossain välissä aloin hymyillä; minähän elän 70-luvun scifi-elokuvassa! Tämä on monen pienen mielleyhtymän yhdistelmä, mikään aspekti ei suoraan hankaa tuota tunnetta naamaan, se vain on siellä. Asia, joka kertoo paljon tekijätiimin ammattitaidosta.
Tunnetusti tämän genren indie-peleissä ei kauheammin ääninäyttelyä ole, vaan vuorovaikutus on hyvin tekstipainotteista. Tämä on minusta hyvä asia. Tekstipainotteisuus antaa paljon enemmän dialogivaihtoehtoja ja mahdollistaa juonen rönsyilyn eri suuntiin pienemmällä budjetilla.

Teksti on sujuvaa ja dialogin syötön tahti yleisesti sopivaa, ettei lukijan silmiä ala kirvellä liikaa. Mitä nyt tietysti venäjän ja englannin kielen erilaisuudet paistavat joissakin kohdissa silmiin hieman hauskastikin. Jotkut sananvalinnat tuntuvat vähän hassusti käännetyiltä. Tätäkin asiaa kuulemma parannellaan ennen kokonaisen teoksen julkaisemisesta. Pelaajan valinnat ja dialogi tulevat luonnollisesti vaikuttamaan merkittävästi pelin tarinaan sekä maailmaan. Yksi dialogivalinta voi ratkaista sen, joudutko tappelemaan elämäänsä kyllästynyttä huoltoaseman pitäjää vastaan, vai päädytkö tämän kanssa piknikille läheisen kukkulan huipulle. Sanailussa on mukana huumoria, synkkyyttä ja jännitystä sopivassa tasapainossa. Tekstipainotteisuutta ei kannata pelätä, kun sisältö on mehevää.

Mukavaa tutkiskelua syksyn pimeneviin iltoihin

Tätä kirjoittaessani Dark Crystal Games onkin jo antanut kokonaiselle pelille julkaisupäivänsä. Peli saapuu markkinoille syyskuun 7. päivä, eli noin kuukauden kuluttua. Syksyinen julkaisupäivä on hyvä valinta; tällaiset pelit sopivat paljon loistavammin pimeämpiin iltoihin lueskeltavaksi kuin kesähelteillä pelailtavaksi. Tuotoksen juoni on Early Accessissa vasta raapaissut pintaa ja tuntuu suurelta mysteeriltä. Kutkutus on kuitenkin tosiasia. Myös pelin alkupuolelle on luvattu suurempia ja pienempiä muutoksia, joten jos olet jo Early Accessia pelaillut, ei alkupelinkään pitäisi käydä tylsäksi. Tässä vaiheessa pelattavuus tuntuu mekaniikoiltaan vielä hieman keskinkertaiselta, mutta tekijät ovat luvanneet parannuksia oikeastaan kaikkiin osa-alueisiin joista voisin vingahdella. Joten pidänpä suuni kiinni ja jään odottamaan, miten tarina etenee ensi kuussa