Vuoden loppu on yleensä kiireistä aikaa, etenkin pelirintamalla. Joulumarkkinat vetävät, joten syksy ja alkutalvi ovat perinteisesti olleet pelaamisen kulta-aikaa. Niin myös tänä vuonna.

Loppuvuoden pelitarjonta on aikamoisen kattava, koronasta huolimatta. Toimituksemme otti tehtäväkseen nimetä tarjonnan mielenkiintoisimmat yksilöt. Ja niitähän riitti!

Petri Kataja

Loppuvuonna julkaistaan monta enemmän tai vähemmän mielenkiintoista nimikettä. On Deathloopia, Grand Theft Auto V:n uusioversiota ja Agatha Christie – Hercule Poirot: The First Cases voisi myös olla vekkuli.

Mutta kaksi peliä kiinnostaa kosolti enemmän kuin muut yhteensä. Nimittäin! Uusi Metroid-peli on aina tapaus ja Yakuza-sarjan spinoffilta voi aiempien osien perusteella odottaa paljon.

Metroid: Dread tuo vuonna 1986 alkaneen tarinan päätökseensä. Ohjelmassa on suunnata kaukaiselle planeetalle kohtaamaan muun muassa uusi mekaaninen uhka. Pelisarjan aiemmat osaset ovat olleet varsin upeita kokemuksia, eikä tuleva seikkailukaan toivottavasti petä. Homman nimenä on ainakin tutkia pelialuetta, jonka eri osa-alueet aukeavat vasta uusien kerättyjen varusteiden myötä. Metroidvania-tyylin pelailemista siis! Metroid Dread julkaistaan Switchille lokakuun 8. päivä.

Vuonna 2019 julkaistu Yakuza-sarjan spinoff Judgment sai arviossamme neljä tähteä. Ja miksipä ei, kyseessä oli tuomiomme mukaan mainio peli. Kohta julkaistava Lost Judgment jatkaa Takayuki Yagami -yksityisetsivän tarinaa aavistusta synkemmässä ja murhantäyteisemmässä maailmassa absurdeja tapahtumia ja minipelejä unohtamatta. Ryu Ga Gotoku Studio ei tunnu osaavan tehdä huonoja pelejä, joten olisi suorastaan ihme, mikäli 24.9. saapuva tuotos olisi vähemmän hyvä tekele. Alustana toimivat PlayStation 4, PlayStation 5, Xbox One sekä Xbox Series -laitteet.

Senja Littman

Toivelistallani komeilee kymmenittäin tämän vuoden puolella ilmestyviä teoksia. Suurin osa niistä on pieniä indiepelejä, mutta mukaan mahtuu myös muutama vähän isompi julkaisu.

Ehkä eniten odottamani tekele on Sherlock Holmes Chapter One, joka kaiken loksahtaessa täydellisesti paikoilleen on oma ehdokkaani vuoden 2021 parhaaksi peliksi. Takaraivossani jyskyttää kuitenkin vahva tunne siitä, ettei Sherlockin seikkailuista päästä nautiskelemaan vielä tämän vuoden puolella. Toivossa on kuitenkin hyvä elää.

Lokakuussa Nintendo Switchille ilmestyvä Project Zero: Maiden of Black Water on toinen innokkaita tunteita sisälläni herättävä tuleva teos. Japanilainen kauhu ja mytologia ovat lähellä sydäntäni, joten uskon ihastuvani peliin päätäpahkaa, vaikkei selviytysmiskauhu täysin alaani olekaan.

Viimeisenä listallani on Shin Megami Tensei V. Olen jo pitkän aikaa kaivannut Switchille jotakin vähän aikuismaisempaa ja synkempää JRPG-peliä, ja Shin Megami Tensei V sopii tuohon kategoriaan kuin nakutettu.

Risto Karinkanta

Moni vuoden 2021 odotettu julkaisu on rullattu eteenpäin seuraavalle vuodelle. Toisaalta alkuvuoden kiehtovat lupaukset ovat siirtyneet syksyyn, erityisesti Far Cry 6, Halo Infinite ja Deathloop lienevät ulkona jouluun mennessä. Ilmeisten ison rahan pelien ohella ulos on tulossa myös muuta mielenkiintoista.

Puhtaasti toimintapelien joukosta löytyy toivottavasti lokakuussa saapuva Back 4 Blood. Toinen odottamani toimintapläjäys on synkkä western Evil West. Riskaabelimpi odotus on PC:lle saapuva Bright Memory: Infinite, joka toisaalta vaikuttaa lupaavalta, mutta jonka Xbox X -versio keräsi murska-arvosteluja teknisten ongelmien vuoksi.

Hempeämpää menoa löytyy Life is Strangen True Colors -jatko-osassa. Viimeisenä avoimen seikkailun ja puhtaan leikkimisen mahdollisuuksia löytyy seikkailupelistä Sable sekä jumalasimulaattori Universimin parista.

A-P Kuutila

Keväällä iski karmaiseva Diablo-kuume, joka taisi lähteä kakkosen uusioversion videosta. Tämä on hieman outoa, sillä en ole kahta ensimmäistä Diabloa koskaan pelannut, tai ylipäätään mitään loottimättöjä. Aloin etsiä lääkettä pahimpaan kuumeeseen ja lopulta päädyin läpäisemään loistavan Torchlight 2:n sekä ennakkotilaamaan Diablon. Nimike pääsi harvinaiseen joukkoon, sillä aiemmin olen ennakkotilannut vain GTA V:n sekä Battlefield Bad Company 2:n. Tilauksen kylkiäisenä tuli D3 kaikkine lisäosineen, jota tahkosin kyllästymiseen asti. Nyt pahin kuume on helpottanut, mutta odotan innolla, mitä Resurrected tuo tulleesaan. Olen kai tulossa vanhaksi, kun remasteritkin kelpaavat.

Jaakko Herranen

343 Industries on tehnyt kaikkensa vahingoittaakseen mainettaan Halo Infiniten tuotantohelvetin kanssa. Viimeisimpänä paljastui, että julkaisussa ei ole yhteistyökampanjaa eikä Forgea – näistä ensiksi mainittu on itselle ollut aina yksi Halo-pelien parhaimmista ominaisuuksista. Tämä sai odotukset hieman laskemaan, mutta totta vie Halo Infinite on edelleen odotuslistan kärkipäässä, vaikka sitten yksin tahkottuna.

Odotuslistalle mahtuu myös aiemmin vain Wiille ilmestyneen Sonic Colorsin uusioversio, omaperäiseltä mestariteokselta vaikuttava The Artful Escape sekä satumaisen nätti Kena: Bridge of Spirits. Eivätköhän myös Forza Horizon 5 ja Guardians of the Galaxy päädy pelilistalle, jos vain aikaa olisi kylliksi.

Tero Lepistö

Loppuvuoden julkaisukalenteria ihmetellessä ei mieleen juolahda kuin se ilmeisin (ja tylsin) vastaus. Kaikista pelin yllä leijuvista tummista pilvistään ja myöhästelyistään huolimatta henkilökohtaisesti odotetuin nimike on Halo Infinite.

Visuaalisen yleisilmeen paluu alkuperäisen trilogian fiiliksiin lämmittää erityisesti mieltä ja nostattaa odotuksia kampanjaa kohtaan. Verkkosodissa ei edelleenkään mikään muu pelisarja tarjoa omiin näppeihin yhtä täydellisesti sopivaa räiskettä kuin spartalaisten kohtaamiset. Joten toiveissa on, että jo liian pitkää vuoroa vetäneet Master Chief Collection sekä Halo 5 saisivat vihdoin levähtää uuden ja uljaan nimikkeen ansiosta.

Olli Ouninkorpi

Loppuvuoden ykkösjulkaisu on tietysti tämän hetken muodikkaimman massiivimoninpelin, Final Fantasy XIV:n, Endwalker-laajennus. Minä toki pelasin FFXIV:tä jo ennen kuin se oli coolia, mutta viime kuukausina jopa monet länsimaisen esteettisyyden nimeen vannovat pelaajat ovat yksi toisensa jälkeen antautuneet japanilaisten kissatyttöjen ja -poikien vietäväksi.

Square Enix saa kiittää uusista asiakkaistaan muun muassa Asmongoldin ja muiden mmo-striimaajien rohkaisevaa esimerkkiä sekä Blizzardin jatkuvaa mokailua. Mutta sopii kehittäjien kumartaa myös peilinkin edessä, sillä FFXIV on monin paikoin äärimmäisen kova peli.

Marraskuussa siis selviää, viedäänkö edeltäneessä lisärissä kaikkien aikojen parhaaksi Final Fantasy -stooriksi noussut tarinaosuus kunnialla loppuun. Tosin vain Päivikki tietää, sujuuko pelaaminen käytännössä ennen joulua. Jotkut optimistit voivat jopa uskoa, että kehittäjien tekemät parannukset ovat riittäviä eikä pelaajatulva laita palvelimia pahasti kyykkyyn niin kuin kesällä.

Lisäksi olen kiinnostunut uudesta Life is Strangesta, vaikka ei pitäisi. Ensimmäisen osan jälkeen sarjan nimissä on julkaistu vain keskinkertaisuutta ja roskaa. Ajattelin myös kokeilla, nostavatko menestyksekkäästi joukkorahoitetun Coral Islandin nykyaikaisempi ulkoasu ja moninpeliominaisuudet sen kaikkien aikojen ensimmäiseksi farmisimulaattoriksi, jota jaksan oikeasti pelata.

Joonatan Itkonen

Loppuvuosi näyttää varsin tympeältä julkaisujen suhteen. Vaikka viime vuonna olin vielä ihan tohkeissani uudesta Halo-jatko-osasta, viimeisen puolen vuoden aikana kantautuneet huhut sekavasta kehityksestä ja keskeneräisestä kampanjasta ovat syöneet kiinnostusta urakalla. Tällä hetkellä pelkäänkin, että luvassa on puolivillainen tuote, jolle joudutaan odottamaan pitkään kunnon sisältöä. Katsotaan asiaa uudestaan vaikka keväällä.

Sen sijaan ihan lähiviikkoina ilmestyvä Deathloop lupaa vieläkin paljon, eikä Arkane Studios ole pettänyt tähän mennessä kertaakaan. Tämän artikkelin ilmestyessä olen varmaan jo saanut toimintajännärin käsiini, enkä malta odottaa nähdä minkälainen visio 70-lukua ja steampunkia yhdistelevästä räiskinnästä on syntynyt.

Loput tulevista nimikkeistä ovat harmillisen tuttuja tapauksia. Age of Empires IV, Battlefield 2042 ja Dying Light 2 ovat mitä todennäköisimmin ihan hyviä pelejä, mutta ne ovat myös tuttuja ja riskittömiä jatko-osia. Ehkä indiepuolelta voidaan odottaa vielä yllätyksiä, joita valtavirran julkaisut eivät enää tarjoa.

Toni Turunen

Yllä on mainittu jo monta hyvää peliä, joiden innoittamana lisään vielä muutaman. Kaverin jo yli kaksi vuotta sitten valtaisasti hehkuttama Insurgency: Sandstorm saapuu vihdoin eetteriin 29. syyskuuta. Kyseinen tuotos voi hyvinkin hivellä kouriintuntuvalla tavalla hermoston ratoja PS2:lla tahkotun muinaisen Conflict: Desert Storm -sotastrategiapelin tapaan, jota paukutin kaverin kanssa cooppina valtavat määrät. Etukäteislupaukset vavisuttavat, kun puhutaan haastavasta vaikeustasosta ja rauhallisesta sekä taktisesta etenemisestä.

Monia muitakin on odotuslistalla, mutta ne ovat kaikki enemmänkin bubbling under- ja hyvä peli -osastoa. Yläpuolella mainittu Deathloop lienee keskitasoa paremmista peleistä odotetuin jo pelkän trailerin perusteella, ja sen ohella lataan paljon odotuksia myös Dying Light 2:lle. On mielenkiintoista nähdä, millainen tarina ja pelimaailma DL2:een on onnistuttu rakentamaan huikeasti koukuttaneen edeltäjän pohjalta. Zombiteema, selviytyminen ja roolipelimaailmaan pohjautuva hahmonkehitys saavat kaivamaan kuvetta julkaisupäivänä.

Muista ehdokkaista Evil West voi onnistuessaan herättää enemmänkin makustelua kitalaen juuria myöten. Kauhuosastoa huomioiden haluan pitää mustana hevosena Quantum Erroria ja toivoa sen onnistuvan, vaikka tuorein pelikuvatraileri vetikin monelta genren ystävältä jalat osittain alta. Kauhuteemaisia pelejä kun ei ole koskaan liikaa. Varmuutta tämän vuoden puolella tapahtuvaan julkaisuun ei kuitenkaan ole, sillä julkaisupäiväksi on merkitty 31.12.

Kirjaudu kommentoidaksesi