Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Parin hieman viihdepainotteisemman kirjaprojektin jälkeen Pelaaja-lehden kustantaja H-Town julkaisee historiikin PlayStationin taipaleesta kotimaan markkinoilla. Lehden pitkäaikaisen kulttuuritoimittajan, Janne Pyykkösen, toimittama PlayStation-kansa-kirja muistelee Sonyn konsolien matkaa aina ensimmäisestä iteraatiosta juuri julkaistuun PlayStation 5:een asti.

Yhdestä viiteen

Sanottakoon heti, että tunnen osan Pelaaja-lehden toimituksesta. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että Lasse Erkolan taittojälki on jälleen kerran aina kansitaidetta pitäen särmää ja tyylikästä. Sama laatu, josta olemme saaneet nauttia jo kohta pari vuosikymmentä, näkyy myös PlayStation-kansan sivuilla. Noin 180-sivuinen kirja sisältää paljon kuvia, nostalgisia tarinoita ja muisteloita erilaisista tapahtumista sekä tietoa jokaisen konsolisukupolven laitteista, pelitarjonnasta ja määrittelevistä hetkistä.

Jokaisella PlayStationilla on oma osuutensa kirjassa.

Nykyisen maahantuoja Nordisk Filmin arkistot – vanhat mainosmateriaalit, lehtileikkeet, VHS-kasetit ja muut tallenteet – ovat toimineet suurena tietolähteenä ja muusana projektille. Samalla kansien väliin on saatu tallennettua tärkeää ja ennen kaikkea mielenkiintoista suullista tietoa, joka olisi muuten ajan saatossa vain kadonnut. Pyykkönen ja Pelaajan edellinen päätoimittaja Miika Huttunen ovat päässeet kahvittelemaan useiden suomalaisten PlayStation-vaikuttajien kanssa. Lopputulos vie mukanaan aikamatkalle eri konsoliversioiden markkinointiin, kauppiaille tarkoitettuihin kosteisiin illanviettoihin ja Mustamäen torin kautta nykyhetkeen. Kohuiltakaan ei ole vältytty.

Rohkeasti ja näkyvästi

Kirjan pääpaino pysyy vahvasti 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun hetkissä, jolloin Sonyn kotikonsoli iski lamasta toipuneen Suomen markkinoille sellaisella otteella, että PlayStationin markkinaosuus on edelleen huomattavasti suurempi kuin kilpailijoiden. Taustalla on muutamia loistavia oivalluksia, jotka ovat päässeet vuosien mittaan unohtumaan. Vieläkö muistatte esimerkiksi Formula 1 -lähetysten rataesittelyjä PlayStation 2:lla, SingStaria Big Brother -talossa tai kokosivun mainoksia Helsingin Sanomissa? Kaikki tapoja, joilla pelaaminen tuotiin jokaiseen kotiin huomaamattomasti.

Nykyisin pelialan tapahtumat Suomessa ovat vain muisto. Liekö parempi niin?

Siinä missä monien muiden maiden markkinointikoneistot toimivat Sonyn valvovan silmän alla, Suomen PR-porukalla kädet olivat suhteellisen vapaat ja sitä etuoikeutta myös hyödynnettiin mielikuvituksellisilla tavoilla. Pyykkönen aloittaa historiikin salapoliisityön Vesa Artmanin ja Kari Nurmen parista. Miesten, jotka olivat luomassa PlayStationin sinivalkoista imagoa. Molempien kädenjälki näkyy vahvasti varsinkin kahden ensimmäisen Pleikkarin markkinoinnissa, joten heidän ajoittain jopa villit jutut rytmittävät kirjan kulkua eteenpäin. Tämän lisäksi alkuaikojen rehottava piratismi, PlayStation Networkin tietomurtokohu ja maahantuojan muutokset saavat palstatilaa.

Ehdoton lukusuositus

Alkuajan kertomukset ovat ehdottomasti kirjan parasta antia, sillä kyseisten aikojen dokumentointi on lähes olematonta. Nykypäivänä kahdenkymmenen vuoden takaiset tapahtumat kuulostavat utopistisilta, ja olisi vaikea kuvitella esimerkiksi eksoottisia tanssijoita 2020-luvun julkaisubileisiin. Alkuun hieman irralliselta vaikuttava Housemarque-osuus avautuu myös äärimmäisen mielenkiintoiseksi keskusteluksi eri konsolien teknisten ominaisuuksien hyödyntämisestä koodaajien näkökulmasta. Housemarquen pitkäaikaisten työntekijöiden, Tomi Kivelän ja Seppo Halosen, osuus ikään kuin kruunaa antoisan lukukokemuksen.

SingStar oli yksi Suomen myydyimmistä pelisarjoista.

25 vuotta on loppujen lopuksi lyhyt aika, mutta todellisen muutoksen pelikulttuurissa, kuten myös sitä ympäröivässä maailmassa, huomaa nopeasti lukiessa niin PlayStation Suomen väen kuin myös muiden henkilöiden tarinoita. Moni asia on huomattavasti paremmin, mutta ironisesti pelialan kukoistaessa, kotimaiset tapahtumat kuin myös printtimedia taistelevat elintilastaan. Pyykkösen tapaisille tutkivan journalismin tekijöille olisi kysyntää enemmän kuin ikinä, mutta samalla lukijat eivät ole valmiita maksamaan sisällöstä. Sääli, sillä PlayStation-kansan tyylisiä kokonaisuuksia ja uusia Pyykkösiä kotimainen peliala oikeasti tarvitsee jättääkseen pysyvän jäljen historiaan.

Toinen mielipide (Niko Lähteenmäki)

Itse en Pelaajan väkeä tunne, joten voin ihan puolueettomasti todeta, että PlayStation-kansa on kotimaisen pelikirjallisuuden merkkiteos. Se menee siihen samaan kastiin, johon lukeutuu muun muassa Juho Kuorikosken Sinivalkoinen pelikirja. Teos tiivistää PlayStation Suomi -historian tavalla, jota ei ole ennen nähty.

Petrin kehuihin on helppo yhtyä, sillä kokonaisuutena kirja toimii hämmästyttävän hyvin. Ulkoasu on miellyttävä, taitto on laadukasta, eikä yhtäkään juttua ole pitkitetty tarpeettomasti, vaan rytmitys on todella onnistunutta. Teoksen parasta antia ovat ehdottomasti 1990- ja 2000-luvun uumenista kaivetut mainokset. Oli hauskaa lukea, että syynä näiden "ronskiuteen" olivat nimenomaan Suomen PlayStationin vapaat kädet. Selkeästi markkinoinnin pojat onnistuivat tehtävässään, kun muistin monet niistä vielä näin aikuisiälläkin.

Vikoja en tästä opuksesta löydä ainuttakaan, sillä se sopii luettavaksi niin pelaajille kuin aiheesta vähemmän tietäville. Janne Pyykkönen ja kumppanit vastaavat korkeisiin odotuksiin tekemällä kirjan, joka ylittää kirkkaasti kaiken sen, mitä henkilökohtaisesti uskalsin toivoa. Teos jättää pysyvän jäljen Suomen pelihistoriaan ja se, jos mikä on kulttuuriteko.

Ehdoton lukusuositus siis täältäkin.

Kommentit

Kuulostaa lukukokemukselta, joka uppoaa itelle, niin meni kirja tilaukseen :)

Upea merkkiteos joka on luettu jo kannesta kanteen. Pelihyllyyn kunniapaikalle.

Baron tuki kirjan tekoa alusta alkaen ja näin teki moni muukin tuttu nimimerkki kirjan taka-aukeaman kirjauksista päätellen.

Approved.

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi