Henkisesti ja fyysisesti kolhiintunut sotilas ottaa oikeudet omiin käsiinsä Jack Carrin kirjasarjaan perustuvassa kahdeksanosaisessa toimintasarjassa.

Sotajoukkojen ihannointia

Amerikkalaisten yltiöpäistä rakkautta sotajoukkojaan ja ampuma-aseitaan kohtaan on vaikea ymmärtää, varsinkin viimeaikaisten tapahtumien valossa. Useat joukkoampumiset eivät tunnu olevan aseongelma, vaan mielenterveyden ja videopelien aiheuttamaa oireilua. Syyttääpä Ted Cruz jopa ovia. Terassilla liehuva tähtilippu, lämmin omenapiirakka ja perustuslain toinen lisäys: siinä on isänmaan ystävän peruspilarit onnelliselle elämälle. Chris Prattin Twitter-päivitys The Terminal List -sarjan ensi-illan lähestyessä näyttäytyy oudossa valossa ottaen huomioon sarjan juonikäänteet. Tarina keskittyy selkeästi sairaan sotilaan henkilökohtaiseen kostoon ja lain ottamiseen omiin käsiin. Listaan murhattavista ihmisistä. Näinkö uniformua kunnioitetaan?

Yöllinen operaatio Syyriassa päättyy väijytykseen ja lähes koko James Reecen (Chris Pratt) joukko-osaston kuolemaan. Vielä kun toinen selviytyjistä tappaa itsensä kotisohvalleen epäselvissä olosuhteissa, alkaa vakavan aivotärähdyksen saanut Reece kyseenalaistamaan operaation kulkua. Laivaston erikoisjoukkojen kokenut sotilas selkeästi kärsii muistihäiriöistä ja traumanjälkeisestä stressihäiriöstä, jota hän lääkitsee lääkkeillä ja alkoholilla – kuinkas muutenkaan? Lääkärikeskuksella tapahtuva murhayritys johtaa kahden lääkärin ja yhden hyökkääjän kuolemaan, mutta poliisin tullessa paikalle, mikään ei viittaa ulkopuoliseen tekijään. Joko Reece kärsii vakavista, väkivaltaisista kohtauksista, joita hän ei itse muista tai taustalla on suuri peittely-yritys.

Vain kaksi selvisi väijytyksestä.

Vielä kun hänen lähipiirinsä joutuu hyökkäyksen kohteeksi, ottaa Reece lain omiin verisiin käsiinsä ja vannoo eliminoivansa kaikki Syyrian operaatioon kietoutuneet tahot. Tapahtumat aukeavat Chris Prattin näyttelemän päähenkilön – epäluotettavan kertojan – näkökulmasta, joten katsoja joutuu kyseenalaistamaan varsinkin alussa monia esitettyjä faktoja. Mikä vain voi olla kuvitelmaa tai todellisuutta.

Vakavaa ja niin synkkää

The Terminal List perustuu entisen erikoisjoukkojen tarkka-ampujan Jack Carrin esikoisromaaniin. Samankaltaisia puolustusvoimien eri haarojen ympärille luotuja teoksia ovat muun muassa Lee Childin Jack Reacherit ja Tom Clancyn Jack Ryanit: molemmista on myös tarjolla tv-versiot Prime Videossa. Reachersissa ja John Krasinskin tähdittämässä Jack Ryanissa on edes hieman huumoria ja pilkettä silmäkulmassa, kun taas The Terminal List ottaa itsensä täysin vakavasti – niin kerronnan kuin väkivallan osalta. Erään syyllisen maha suolistetaan, suoli kiinnitetään kattopalkkiin ja hänet pakotetaan kävelemään, kunnes sisälmykset eivät anna enää periksi. Näin Yhdysvaltojen sotilaat ilmeisesti kunnioittavat uniformua.

Sairaalakäynti päätyy epäselvään tuomioon, kun lääkärit kuolevat.

Synkän kostotarinan keskiössä oleva Reece saa apua ystäviltään sekä entisiltä palvelutovereiltaan. Kukaan ei tunnu kyseenalaistavan vakavista migreenikohtauksista ja traumasta kärsivän mielenterveyttä taikka oikeutta tappaa ihmisiä. Apua annetaan, koska koulutuksessa on opetettu luottamaan aina taistelupariin. Kahden ensimmäisen jakson jälkeen jokainen episodi keskittyy tietyn kohteen viimeistelyyn. Ensin tutkitaan ympäristöjä ja valmistellaan iskua, sitten annetaan aseiden tehdä työtään. Tappolistalta vedetään yksi pois ja lisätään mahdollisesti toinen. Poliittiset sopimukset ja yksityiset turvayritykset ovat osa isompaa kuvaa, joten monet tietämättömät palkolliset saavat tuta silmitöntä tappamista pomojensa takia. Kaiken tämän keskellä luovii lisäksi puolustusvoimien asioihin erikoistunut toimittaja Katie Buranek (Constance Wu), joka sekaantuu väkivallan kierteeseen ollessaan väärässä paikassa väärään aikaan.

Toisten viihde on toisten roskaa

Jack Carrin kirjoista tai muista Amerikan puolustusvoimien ympärille sijoittuvista pokkareista pitäville The Terminal List tarjoaa varmasti viihdettä koko rahalla. Se on isolla rahalla rakennettu, komeasti kuvattu kokonaisuus, jossa räjähtävälle toiminnalle on jätetty tarpeeksi sijaa. Henkilökohtaisesti en Prattin toiminnallisista rooleista perusta, olihan herran tähdittämä The Tomorrow War kerta kaikkiaan surkea esitys. Pratt ei yllä millään tasolla esimerkiksi Kiefer Sutherlandin uskottavuuteen henkisesti rikkinäisestä toimintasankarista.

Myös FBI on kiinnostunut Reecen edesottamuksista.

Käsikirjoituksen hyväksyntää omankädenoikeudelle on vain vaikea ohittaa, sillä brutaali kiduttaminen, tappaminen ja virkavallan pakoilu tuntuvat olevan hyväksyviä keinoja koulutetuille tappajille. Reece jättää jälkeensä lukemattomia rikkonaisia perheitä, tragedioita ja surullisia kohtaloita. Toivottavasti kukaan heistä ei päätä kaivaa asetta kaapista. Ja sarjan kymmenen viimeistä minuuttia toimivat tragikoomisena pisteenä i:n päälle – esimerkkinä siitä kuinka kyynistä ja kliseistä kerrontaa Carrin kirjat tarjoavat.

The Terminal List on katsottavissa 1.7. alkaen Prime Videosta.

Kirjaudu kommentoidaksesi