Alan Wake's American Nightmare (XBLA)

Kovaonninen jännityskirjailija Alan Wake palaa näyttävästi parrasvaloihin parin vuoden huilin jälkeen. Ilmeisen onnistuneen PC-käännöksen lisäksi taskulamppusankarin seikkailuista päästään nauttimaan Xbox Live Arcadesta ladattavan Alan Wake's American Nightmaren muodossa. Kyseessä ei ole täysiverinen jatko-osa tai alkuperäistä peliä vaativa lisäsisältöpaketti, vaan muutaman tunnin viihdettä tarjoava spin-off.

Valon mestari

American Nightmaren tapahtumat keskittyvät Night Springs -televisiosarjan jaksoon, jonka syövereihin Wake ajautuu. Vaateparren uusimisen ohella näkyvimpänä erona entiseen jylhät metsämaisemat vaihtuvat Arizonan hiekantäyteiseen maastoon. Tällä kertaa juonikuviotkin pidetään tiukemmin aisoissa. Sankarimme ilkeä kaksoisolento, Mr. Scratch, kylvää kuolemaa ympärillään, ja on asettanut päämääräkseen tuhota kaiken Alanille rakkaan. Flanellipaitaisen valon lähettilään täytyy estää aikeet, joten edessä on vääjäämätön kaksinkamppailu pukuun sonnustautuneen pimeyden perillisen kanssa.

Perusmekaniikka tuntuu alkuun varsin tutulta. Vihollisilta otetaan ensin löysät pois taskulampun avulla, minkä jälkeen homma viimeistellään aseita laulattamalla. Aavikon yössä tosin mennään entistäkin toimintapainotteisemmalla linjalla, kun pimeyden riivaamia ihmishirviöitä vyörytetään kimppuun alati kiihtyvällä tahdilla. Tilannetta tasapainottamaan pelaajalle annetaan käyttöön entistä kattavampi asearsenaali. Lahtauskalustoon liittyy pistoolien ja haulikkojen lisäksi muun muassa täysautomaattinen konekivääri sekä jalkajousi. Aseet eivät myöskään jää käyttämättä, sillä niihin on aiempaa avokätisemmin ammuksia tarjolla. Lampun patteripulastakaan tarvitse enää kärsiä entiseen malliin. Kiperimpien tilanteiden pelastajina toimivat yhä soihdut ja häikäisykranaatit.

Toinen merkittävä muutos liittyy kenttäsuunnitteluun. Kun viimeksi edettiin episodimaisen suoraviivaista reittiä, turvaudutaan American Nightmaressa hiekkalaatikkomaisempaan toteutustapaan. Täysin avoimesta maailmasta ei voi puhua, mutta pelaajalle annetaan enemmän valinnanvaraa tehtävien suorittamiseen. Etenemiseen tarvittavat esineet voi käydä noukkimassa haluamassaan järjestyksessä. Noin reilun viisituntisen keston aikana alueita kierrätetään melko hävyttömästi. Vaikka kulissit pysyvät samoina, muuttuvat tapahtumat ja lyhyisiin pätkiin jaetut osuudet pelastavat kuitenkin puutumiselta.

Kirjailijasta kommandoksi

Tulivoiman lisääntymisen ja kenttärakenteen muutosten seurauksena Remedyn uutukainen ei tunnu enää varsinaisesti jännityspeliltä. Bright Fallsin synkkien metsien painostavan hieno tunnelma on saanut väistyä toiminnan tieltä. Peli tuntuu ajoittain jopa liian helpolta, kun panosten mahdollisesta loppumisesta ei tarvitse ahdistua. Räiskintä kuitenkin toimii, joten tarinan kahlaa mielellään läpi. Kerronnassa luotetaan tällä kertaa näyteltyihin välivideoihin, joissa Soneran mainoksistakin tuttu Ilkka Villi häärää kaksoisroolissa. Ratkaisu on onnistunut, sillä pelimoottorin kankeat kasvoanimaatiot eivät tekisi samalla tavoin oikeutta juonenkuljetukselle. Yhtäläisyyksiä alkuperäiseen on silti helppo havaita. Kentät pursuavat kokemusta syventäviä käsikirjoituksen sivuja, radiosta voi kuunnella yölähetystä ja televisiosta tulee tosielämästä poiketen mielenkiintoista ohjelmaa.

Lisää sisältöä elämään tuo arcade-tila, jossa puolustaudutaan nykytrendin mukaisesti alati vaikeutuvia vihollisaaltoja vastaan aina aamunkoittoon saakka. Tilanne ei ole niin lohduton kuin miltä kuulostaa, sillä auringonnousu häämöttää vain kymmenen minuutin päässä. Moodi edustaa aikarajaa lukuun ottamatta melko perinteistä selviytymistaistoa. Pistepotti kasvaa sitä nopeammin mitä tehokkaammin vastustajia kaatuu. Ansaitut kertoimet nollaantuvat, mikäli toimintatähdeksi ryhtynyt kirjailija saa osuman. Ympäristöihin on ripoteltu läjäpäin aseita ja ammuksia urakassa pärjäämiseksi. Viidessä peruskartassa aamunkoi on helposti saavutettavissa, joten haaste syntyy mahdollisimman tehokkaasta pisteiden keruusta aikarajan puitteissa. Samoista areenoista tarjotaan myös vaikeammat variaatiot, joissa henkikulta alkaa olla jo löyhemmässä. Tulostauluilla pääsee vertailemaan suorituksiaan kavereiden vastaaviin, mikä lisää muutoin hieman aneemisen sooloselviytymisen vetovoimaa.

Kokonaisuutena American Nightmare täyttää sille asetetut ennakko-odotukset. Tarjolla on kevyehkö katsaus Alan Waken maailmaan fanien pahinta nälkää tyydyttämään. Entistä vahvempi toimintapainotteisuus tuskin kantaisi täyden hinnan levyjulkaisua, mutta Live Arcadessa julkaistavana välipalana homma toimii. Maltillisella 1200 Microsoft-pisteen hintalapulla varustettu paketti erottuukin edukseen latauspalvelun syövereistä. Alanin Arizonan oppivuodet onnistuvat pitämään mielenkiintoa yllä vääjäämätöntä jatkoa odotellessa.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi