Borderlands 2

Kolme vuotta sitten ilmestynyt Borderlands nousi yhdeksi nykyisen konsolisukupolven suurimmista yllättäjistä. Kaman keruuta, roolipelielementtejä ja räiskintää onnistuneesti yhdistellyt paketti oli viihdyttävä kokemus, jota ryyditettiin kierolla huumorilla. Moisen menestysreseptin olisi luullut poikivan useampiakin jäljittelijöitä, mutta toisin kävi. Kehittäjä Gearboxilla on siis pullat hyvin uunissa jatko-osan suhteen, sillä apajilla ei juuri muita kalastelijoita näy.

Rajaseudun sankarit

Viisi vuotta on vierähtänyt siitä, kun neljä seikkailijaa löysi tiensä tarunhohtoiseen Holviin. Aarteiden sijasta he kohtasivat Tuhoajaksi kutsutun inhan avaruusörvelön, joka saatettiin manan majoille kiihkeän taistelun päätteeksi. Tarinoilla on tapana muuttua, eivätkä Pandoran legendat ole poikkeus. Handsome Jack on kaapannut Hyperion-yhtiön lisäksi kunnian ensimmäisen Holvin löytämisestä. Arvokkaan Eridium-mineraalin ansiosta hän hallitsee planeettaa tukikohdastaan käsin. Huhut suuremmasta salaisesta Holvista houkuttelevat joukon uusia seikkailijoita Pandoran kamaralle.

Handsome Jack ei katso hyvällä onnenonkijoita, sillä hänellä itsellään on suunnitelmia Holvin suhteen. Heti alkuun pelaaja houkutellaan ansaan, jonka seurauksena matka tyssää Pandoran hyisille lumikentille. Apuun rientää lajinsa viimeinen Claptrap-robotti, joka johtaa kolhitun seikkailijan turvaan. Eikä aikaakaan, kun ensimmäisestä osasta tuttu mystinen Suojelusenkeli ottaa yhteyttä, ja matka kohti mainetta sekä mammonaa alkaa.

Borderlands 2 ei ota turhia riskejä. Kaikki edellisestä osasta menestyksen tehneet elementit ovat tallella mutta entistä ehompina. Aseita, suojia ja muuta tauhkaa kerätään enemmän kuin reppuun mahtuu. Samalla kylvetään tuhoa paikallisen väestön keskuudessa mitä erilaisimmilla tussareilla sekä kartutetaan hahmon kokemustasoja. Pelimekaniikka on tehtäväpohjaista räiskintää, joka muuttuu sulavammaksi uusien kykyjen myötä. Kieroutunutta huumoriakaan ei unohdeta, ja matkan varrella törmätäänkin mitä kummallisimpiin sivuhenkilöihin, kuten kajahtaneeseen räjähteitä rakastavaan 13-vuotiaaseen Tiny Tinaan.

Aseet laulaen

Gearbox on viilannut ensimmäisen Borderlandsin kaikkia osa-alueita jatko-osaa varten, mutta mistään maata mullistavista muutoksista ei ole kyse. Esimerkiksi hahmonkehitys on jokseenkin samanlaista kuin ennenkin, mutta taitopuihin sijoitetut kyvyt ovat aiempaa hyödyllisempiä. Kaikki kyvyt tosin liittyvät edelleen enemmän tai vähemmän taisteluun sekä hahmon kykyyn kestää vahinkoa. Jokaisella valittavista hahmotyypeistä on tietenkin oma erikoiskykynsä, jota myös voi kehittää. Uutena koukkuna pelaaja ansaitsee Badass-pisteitä, joilla voi parannella vaikkapa aseiden tulinopeutta tai suojien kestävyyttä.

Tehtäviä otetaan vastaan ilmoitustauluilta ja sivuhahmoilta, joiden seassa vilahtavat ykkösosan sankarit. Saadut toimeksiannot noudattavat pääasiassa tuttua mene sinne ja tapa tuo -kaavaa, mutta välillä kerätään audiologeja tai toimitetaan paketteja. Palkkioksi suoritetusta toimeksiannosta saa pääasiassa kokemuspisteitä ja rahaa, mutta toisinaan myös tavaroita. Osa vihollisista, kuten skagg-koirat ja bandiitit, ovat tuttuja Borderlands-veteraaneille. Uusia vastustajiakin on onneksi lisätty vaihtelua tuomaan, esimerkkinä Hyperion-yhtiön robotit.

Mitäpä Borderlands 2 olisi ilman aseita? Varmaankin hyvin paljon tylsempi. Keräilyvietti pääsee käymään ylikierroksilla, sillä tussareita generoidaan entistä monipuolisemmin. Peliin on tungettu kaikki tutut asetyypit sekä elementaalivaurioilla että ilman. Psykoottisia kääpiöitä ja muita sekopäitä pääsee rei’ittämään niin haulikoilla, pistooleilla, rynkyillä kuin raketinheittimilläkin. Aseita jaetaankin sellaiseen tahtiin, että heikompia hirvittää. Miinuksena mainittakoon, että pyssyjen tiedot eivät kerro enää kiikaritähtäimen vahvuutta, vaan se on itse selvitettävä kokeilemalla.

Lumikenttien kimallus

Jatko-osa paljastaa Pandorasta uusia puolia. Maisemat eivät ole enää hiekan ja kallioiden sävyttämiä, vaan rämpimään pääsee esimerkiksi lumen sekä ruohon keskellä. Hetkittäin toiminta keskittyy vihollisten futuristisiin tukikohtiin tai pieniin leireihin. Seikkailun keskiössä toimiva Sanctuaryn kaupunki antaa myös omalta osaltaan vaihtelua muuhun ulkoasuun. Pelin maailma on jaettu pienempiin mutta siltikin varsin laajoihin alueisiin, joiden välillä liikutaan joko autolla tai pikamatkustuspisteiden turvin. Grafiikkamoottori on kokenut pieniä viilauksia, mutta ero aiempaan ei ole kovin suurta. Sarjakuvamainen ulkoasu toimii loistavasti luoden peliin nykyräiskinnöissä valitettavan harvinaista omaleimaisuutta. Ruudunpäivitys pysyy pääosin tasaisena, mutta suurimmat vihollisaallot aiheuttavat pientä tahmausta.

Musiikki jytisee mukavasti toiminnan mukaan vaimentuen taustalle luomaan tunnelmaa rauhallisempina hetkinä. Ääninäyttely on suurimmaksi osaksi laadukasta ja kiinnostavimpien hahmojen kohdalla loistavaa. Hyvin kirjoitettu dialogi tehostaa pölinää omalta osaltaan. Viholliset laukovat ilmoille hymyä nostattavia huudahduksia, jotka vaihtuvat nopeasti uhosta epätoivoon. Aseet ovat äänekkäitä, joten hyvällä äänentoistolla olohuone muuttuu hetkessä sotatantereeksi.

Vaikka Borderlands 2 maistuu makealta yksinpelinäkin, se pääsee todella oikeuksiin vasta kavereiden kanssa. Nettipeli toimii vaivattomasti ja tarjoaa laatuviihdettä etenkin tutulla porukalla. Suurin valituksen aihe verkko-orgioissa syntyy ahneista kamanhaalijoista, jotka voivat pilata muuten mukavan kokemuksen. Jaetun ruudun moninpeli koukuttaa entistä paremmin, sillä tällä kertaa kuvan saa jaettua myös vaakasuorassa, mikä helpottaa suunnistamista ja tilanteiden hahmottamista huomattavasti. Kannattaa muistaa, että mitä enemmän pelaajia, sen paremmat saaliit.

Melkein täydellinen

Borderlands 2 on aavistuksen junnaavaa alkua lukuun ottamatta hieno kokemus. Se ei ole edeltäjäänsä nähden kauhean omaperäinen, mutta sitäkin toimivampi kokonaisuus. Kohtuullisen hyvin kirjoitettu tarina kiinnostaa, vaikka Handsome Jackin höpötykset alkavatkin pidemmän päälle ärsyttää. Asehulluuden iskiessä toiminta imee mukaansa kuin musta aukko, ja pelisession venyessä pikkutunneille haluttaisi suorittaa vielä yksi tehtävä, vaikka silmiä kuinka väsyttäisi. Kun hupia riittää kymmeniksi tunneiksi, mitäpä sitä turhasta valittamaan. Kauppaan siitä, hus!

Galleria: 

Kommentit

Oikein mainio arvostelu. Kaikki olennainenhan tulikin kerrottua kuten, Kauppaan mars! :)

Minua pelissä häiritsee ruudunpäivitys (PS3) kun vihuja on baziljoona ympärillä. Melkein ehtii sormilla laskemaan ruudunpäivityksen. Muuten peli on täys kymppi.

Jännä juttu, ettei enää ole revolvereita omana aseluokkanaan vaan ovat pistooleita. Itellä on kannossa yksi revolveri toiminnalisuudeltaan (lataukset ja ampuminen) sekä ulkonäöllisesti, mutta on kuitenkin pistooli.

Keltasta rojua ja purppuraa tulee tässä huomattavasti vähemmän (jopa nelinpelissä). Hahmo hiippailee 40 levelillä tällä hetkellä ja mulle on kohdalle tullut tehtävien ulkopuolelta yksi random keltainen ase sekin tason 8 konepistooli.

Bandit aseiden kieroitunut huumori ja tarkoitukselliset kirjoitusvirheet pistävät kerta toisensa jälkeen hymyilyttämään.

+New game on ykkösosaan verrattuna hyvin haastava ja ylipäätään tässä pelissä kuolo korjaa aika herkästi. Pitäsi tästä toki tahkota platina jollain aikataululla (en ole vielä edes kaikkia pokaaleja katsonut mitä tarvii tehdä).

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi