Komea paketti

Borderlandsilla ei mene kovin hyvin. Sarjan kolmatta osaa kehittämässä ollut 2K Australia suljettiin hiljattain ja kokonaisuutta luomassa ollut Matthew Armstrong lähti Gearbox Studiosilta. Tapahtumiin ei liittynyt suurta draamaa, mutta ne eivät voi olla vaikuttamatta suosittujen räiskintäpelien tulevaisuuteen. Muutokset saattavat olla hyväksi, sillä jotakin uutta ja mullistavaa on luvassa. Borderlands elää mielikuvituksesta, ja sen aiempien tekijöiden paukut on tähän mennessä ilmestyneiden osien perusteella käytetty.

Borderlands: The Handsome Collection ehti kauppoihin ennen 2K Australian sulkemista ja Armstrongin lähtöä. Se sisältää teräväpiirtoversiot multiformaattipeleistä Borderlands 2 (2012) ja Borderlands: The Pre-Sequel! (2014). Kokeiltavana ovat myös molempien julkaisujen kaikki lisäosat. Jostain syystä sarjan aloittanutta ensimmäistä Borderlandsia (2009) ei kuitenkaan ole mukana. Tämä on The Handsome Collectionin kattavuuden huomioiden pettymys.

Onneksi pelattavaa riittää silti runsaasti. Tarjolla on kiinnostava, viihdyttävä ja hyvin toteutettu yhdistelmä ensimmäisen persoonan ammuskelua ja kevyttä roolipeliä. Pelaaja seikkailee Pandora-planeetalla ja sitä kiertävän Elpis-kuun pinnalla. Borderlandsit ovat humoristisia, eivätkä ota itseään liian tosissaan. Niissä on vaikutteita muun muassa science fictionista ja sarjakuvista, mutta maisemien ihailemisen ja tunnelmasta nauttimisen sijaan pelaaja saa keskittyä räiskintään. Kentät ovat täynnä mielikuvituksellisia aseita, joilla aaltoina päälle hyökkääville vihollisille annetaan kyytiä. The Handsome Collectionissa ei ole sen päästyä vauhtiin juurikaan tylsiä hetkiä.

Koukuttavaa puuhaa

Kummankin The Handsome Collectioniin sisältyvän Borderlandsin alussa valitaan omaan pelintyyliin parhaiten sopiva hahmoluokka. Sen jälkeen päästään asiaan. Kykyjen ja aseiden kehittäminen on koukuttavaa puuhaa. Borderlands ei ole koskaan ollut erityisen monimutkainen, mutta roolipelielementit lisäävät sen syvyyttä. Sarjan yliampuva huumori ei sovi kaikille. Pelit eivät edes yritä olla uskottavia, vaan luottavat liioitteluun ja populaarikulttuurista ammentaviin viitteisiin.

Pitkiä perustarinoita ryydittävät bonustehtävät eroavat kiitettävästi varsinaisista peleistä. Bonussisältöön kuuluvat muun muassa Mad Max -henkinen aavikkoralli ja merirosvoseikkailu. Alkuperäisten, PlayStation 3:lle ja Xbox 360:lle julkaistujen Borderlandsien hahmoja ja palkintoja voi käyttää teräväpiirtoversioissa, mutta vain jos ne ovat samalta konsolivalmistajalta. On kuitenkin luultavaa, että kymmenien tuntien tahkoamisen jälkeen sarjan pariin ei enää halua palata.

Ajan hampaan huomaa etenkin Borderlandsien tehtävistä, jotka tuntuvat hieman tönköiltä ja tökeröiltä verrattuna moniin uudempiin peleihin. Turhaa juoksemista on liikaa, eikä kenttien rakenne ole muutenkaan kovin kompakti. Tallennuspisteet ovat harvassa. Kuoleman koittaessa pelaaja säilyttää kokemuspisteensä, mutta joutuu usein ravaamaan pitkän matkan päästäkseen takaisin samaan paikkaan. Tämä turhauttaa muuten sujuvassa pelissä.

Vastinetta rahoille

Yleisin Borderlandseihin liittyvä väärinkäsitys on se, että ne käyttävät muun muassa The Legend of Zelda: Majora's Maskista tuttua cel shading -grafiikkaa. Näin ei kuitenkaan ole. Borderlandsit ovat inspiroituneet kyseisestä tyylistä, mutta eivät käytä sitä suoraan. The Handsome Collection pyörii melko sulavasti, eikä aiemmista osista tuttuja kauneusvirheitä – kuten sahalaitoja – enää esiinny. Peli ei töki, eikä sarjakuvista ja cel shadingista ammentavassa grafiikassa ole muutenkaan valittamista. Borderlands on persoonallisen näköinen.

The Handsome Collectionissa olleet äänibugit korjattiin siihen julkaisupäivänä tulleessa päivityksessä. Ne liittyivät lähinnä tehosteisiin, jotka ovat nyt kunnossa. Musiikki, ääninäyttely, aseiden pauke ja muut äänet ovat ammattimaista, joskin melko tasapaksua jälkeä. Pelaajan huomio keskittyy orkesteripauhauksen ja kieli poskessa tehdyn dialogin sijaan hienoon grafiikkaan. Tämä ei ole huono asia, sillä Borderlandsin pääpaino on äänimaailman asemesta muualla.

Borderlands: The Handsome Collection tarjoaa hyvää vastinetta rahoille. Alkuperäisten pelien veteraanit eivät saa parannellusta ulkoasusta yhtä paljon irti kuin kaltaiseni aloittelijat, mutta kokonaisuus jaksaa silti viihdyttää. Tekemistä riittää. Kaiken läpäisemiseen, keräämiseen ja tutkimiseen voi kulua satoja tunteja. Moninpeli on sekin toimiva. Etenkin jaetun ruudun nelinpeli on kaikessa hektisyydessään hauskaa. The Handsome Collection saa risuja ensimmäisen Borderlandsin unohtamisesta ja uusintaversioihin väistämättä kuuluvasta rahastuksesta, mutta on yhtä kaikki ostamisen arvoinen.