Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Esikatselu: Luigi's Mansion

7.4.2002:

Sekä GameCuben että Yhdysvaltojen julkaisun yhteydessä ylivoimaisesti myydyin peli GameCubella Star Wars: Rogue Squadron II:n ohella oli juuri Nintendon oma Luigi's Mansion. Peli myi kerrassaan huimia määriä ja on syytä odottaa, että pian tapahtuvan Cuben Euroopan lanseerauksen yhteydessä on syytä odottaa tämän myyntitrendin jatkuvan vahvana. Luigi's Mansion on nimittäin useimmille Nintendon uuden konsolin ostajille se peli, minkä he nappaavat mukaansa pelihyllystä.

Juonipuolelta on syytä vielä selvittää sen verran, että alussa Luigi saa oudon kirjeen veljeltään Mariolta ja lähtee tapaamaan punalakkista putkimiesveljeään siinä luulossa, että hän on voittanut kartanon kilpailusta, johon Luigi ei itse edes muista osallistuneensa. Sankarimme astuessa kartanoon sisälle, eteen sattuva Professori E. Gadd selvittää pelaajalle, että koko rakennus on vasta ilmestynyt muutama päivä sitten ja se on täynnä mitä erikoisimpia aaveita. Gadd kertoo myös, että hän tapasi Marion jokin aika sitten kartanon ilmestyttyä, mutta ei ole nähnyt tätä vähään aikaan. Luigi lähtee siis syvälle rakennuksen uumeniin etsimään veljeään ja professori varustaa ystävällisesti sankarimme taskulampulla ja Poltergust 3000-pölynimurilla, jolla eteen sattuvia aaveita voi pyydystää ja tuhota.

Ensimmäisessä esikatsauksessa esitelty ohjausmetodi on hieman alkuperäistä versiota monimutkaisempi. Pelaajan käsissä oleva imuri nimittäin pystyy L-nappulaa painamalla ampumaan erilaisia ammuksia, kuten tulta, jäätä ja vettä. Näitä lisäbonuksia voi käyttää esimerkiksi pelissä esiintyvien yksinkertaisten puzzlejen selvittämiseen. Peli etenee täysin lineaarisesti ja kun Luigi onnistuu tyhjentämään tietyn alueen kokonaan aaveista, sinne syttyvät valot ja useimmiten ilmestyy myös arkku, jossa on avain seuraavalle alueelle. Suunnistamista varten mukana on yksinkertainen 3D-kartta, jonka avulla kartanossa pystyy navigoimaan helposti. Yhdysvaltojen version arvosteluja luettuani voin kertoa, että LM on suhteellisen lyhytikäinen pelikokemus ja pelaajasta riippuen tarjolla on noin 10-20 tuntia viihdettä. Nintendo on kuitenkin jokin aika sitten lupaillut, että lisäbonuksena he lisäävät Euroopan PAL-versioon hieman lisää pelattavaa, mutta tämä jää vielä arvioitavaksi lopullisen version ilmestyessä kauppoihin.

Tässä vielä lopuksi tämän samaisen sivun "GameCube Ensitestissä"-artikkelista otetut omat kommenttini kokeiltuani Luigi's Mansionia viime vuoden loppupuolella:

"Ensimmäinen kokeilemani peli oli luonnollisesti Nintendon oma Luigi's Mansion, joka tuli todella siistissä DVD-kotelossa PlayStation 2- ja Xbox-pelien tavoin. Nintendon pahvikoteloajat alkavat siis vähitellen onneksi olla ohi ja pelien säilyttäminen hyvässä kunnossa tulee olemaan jatkossa helpompaa. Joka tapauksessa, itse pelissä Luigi perii mysteerisen kummitustaloa hyvin epäilyttävästi muistuttavan kartanon, jota Mario lähtee innoissaan tutkimaan. Luonnollisesti Mario katoaa kartanon uumeniin ja Luigin on lähdettävä pelastamaan veljeään. Sankarimme astuessa kartanoon komeiden välianimaatiopätkien saattelemana, hän tapaa oudon ja kieltämättä kajahtaneen oloisen tiedemiehen, joka selittää, että kartano on täynnä aaveita. Aaveet ovat karanneet paikkaa kansoittavista maalauksista ja Luigin tehtävänä on palauttaa ne niille kuuluville paikoille. Tähän tarkoitukseen tiedemies antaa sankarillemme pölynimurin sekä taskulampun, joiden avulla olisi tarkoituksena pysyä järjissään kartanon uumenissa.

Peli alkaa harjoitusosiolla, jossa pelin kieltämättä aluksi hieman monimutkaiselta kuulostava ohjattavuus iskostetaan pelaajan selkäytimeen. Normaalista analogitatista pelaaja nimittäin ohjaa taskulampun valokeilaa ympäriinsä ja keltaisesta C-analogiohjaimesta itse pelihahmo liikkuu ympäriinsä. Tämän oppimiseen kuluu hieman aikaa, mutta harjoitusmoodi auttaa ehdottomasti melkoisesti.

Itse seikkailun tarkoituksena on siis haamujen palauttaminen takaisin omille paikoilleen kartanon tauluihin. Tämä tapahtuu kätevästi ensin osoittamalla taskulampun valokeila haamuja kohti ja imemällä sitten nopeasti haamut pölynimurin uumeniin. Seikkailun varrella pelaaja kohtaa lukuisia erilaisia aaveita, joihin ei ole toistaiseksi syytä paneutua sen enempää. Luvassa on kuitenkin varsin hauskoja yllätyksiä.

Aaveiden yllättäessä ja samalla pelästyttäessä sankarimme, luvassa on hauska pelästymisanimaatio, jossa Luigi juoksee paniikissa ympäriinsä.

Haamujen etsimiseen Luigi käyttää Game Boy Horror-tavaraa, jonka pelin sisällä saa käsiinsä. Se näyttää tavalliselta Game Boy-taskukonsolilta, mutta pitää sisällään tukuittain hyödyllistä infomaatiota aaveiden ja muiden tavaroiden etsimisen helpottamiseksi.

Visuaalisesti Luigi's Mansion on erittäin kauniin oloinen ja etenkin valoefektit hivelevät silmää. Erityisen iso bonus tulee lisäksi latausaikojen olemattomuudesta pelaajan siirtyessä huoneesta toiseen. Äänipuolella on omasta mielestäni luvassa OK-tavaraa.

Alussa tuntuu kuitenkin ehdottomasti siltä, että Luigi's Mansion toistaa itseään aika pahasti, mutta lukuisten lukemieni artikkelien mukaan myöhemmällä peluuajalla luvassa on paljon seikkailua parantavia elementtejä. Pikaisen peluukokemukseni perusteella "etsi aave-vangitse aave-mene eteenpäin"-kaava toisti kuitenkin itseään jatkuvasti, mikä ei luvannut hyvää jatkoa ajatellen. Jään silti varsin mielenkiinnolla odottamaan."

--

8.6.2001:

Aina Nintendon 8-bittisistä ajoista 80-luvulla, yhtiöllä on ollut perinteenä julkaista AINA uusi Mario-tasohyppely uuden konsolin julkistustilaisuudessa. Nintendo Entertainment System sai Super Mario Bros:in, Super Nintendo Entertainment System Super Mario Worldin, Game Boy Super Mario Landin, Game Boy Color Super Mario Bros Deluxen ja Nintendo 64 Super Mario 64.n. GameCuben kohdalla julkaisussa pääasemaan näyttää kuitenkin nousevan pitkään piilossa ollut Marion veli, Luigi.

Luigi's Mansionissa aaveet kaappaavat Marion ja Luigi lähtee imuri sekä taskulamppu aseenaan pelastamaan veljeään aavemaiseen kartanoon. Seikkaillessaan kartanossa, sankarimme tapaa oudon professorin, joka kertoo, että Luigilla on hallussaan kyky muuttaa kummitustaloa kansoittavat aaveet maalauksiksi. Luigin täytyy vain napata aaveet ensin imurilla. Tästä alkaa seikkailu.

Luigi's Mansion EI ole tasohyppely vaan eräänlainen 2D/3D-grafiikkaa yhdistelevä seikkailupeli. Mukana on kunnioitettava määrä kolmiulotteisia ulkoalueita sekä muita maastoja, mutta kartanon sisällä pelaaja liikkuu kaksiulotteisia käytäviä pitkin. Yhdistelmä on kieltämättä outo, mutta toimii täydellisesti.

Haamujen kaappaamisen Luigi hoitaa taskulampun ja imurin avulla. Ensin pelaaja osoittaa lähestyviä aaveita taskulampulla ja imaisee sitten ne imurilla pois tieltä. Jos pelaaja ei kuitenkaan ehdi pysäyttää aaveiden matkaa taskulampulla ja ne pääsevät pelaajan ohjaaman hahmon luokse, seuraa huvittava animaatio, jossa Luigi pelästyy ja juoksee paniikissa ympäriinsä. Liian monta vastaavaa tapahtumaa ja peli on ohi.

E3-messuilla kävijoiden mukaan pelin ohjausmetodi on varsin erikoinen. Analoginen tikku ohjaa pelihahmon sisään taskulamppua ja itse Luigi liikkuu keltaisesta kameranappulasta. Systeemin oppiminen ja sisäistäminen vaatii hieman opettelua, mutta lyhyen opettelun jälkeen, homma alkaa sujua.

Pelimaailmana toimiva kartano on jättimäinen ja vaikeasti navigoitavissa, joten Luigilla on apunaan pieni, kannettava Game Boy, joka ohjaa pelihahmon kartanossa kummittelevien aaveiden luokse.

Visuaalisesti, peli on hämmästyttävä. Mukana on upeita valaisuefektejä, kun taskulamppu liikkuu sulavasti ympäriinsä valaisten maastoa ja kun soihdut valaisevat käytäviä. Aaveet hehkuvat valkoisella heijastusefektillä varustettuna, animaatio on sulavaa ja taustat ovat hienoja.

Kaikkiaan, Luigi's Mansion on yksi Nintendon isoimmista GameCube-peleistä tähän asti. Kyseessä on julkaisupeli, joten peli ilmestyy Japanissa 14. Syyskuuta, Yhdysvalloissa 5. Marraskuusta ja Euroopassa Keväällä 2002.

Ruutukaappauksia:





Kirjaudu kommentoidaksesi