KonsoliFINin pitkän linjan peliharrastajien historiasta löytyy sykähdyttäviä hetkiä, jotka ovat kirvoittaneet nipun muistelutekstejä. Fiilistele kanssamme!
Kumpi on kovempi: Snoop Dogg vai Xzibit? Kumpi voittaisi tappelussa, Busta Rhymes vai Sean Paul? Kuinka pahasti Carmen Electra vetäisi Lil' Flipiä taistelussa pataan?
Muistatko Outcastin, tuon vuonna 1999 julkaistun seikkailueepoksen, joka vei pelaajansa mystiseen Adelpha-maailmaan?
Muisteloissa ensimmäisen PlayStationin Die Hard Trilogy ajalta, kun miehet olivat rautaa ja kännykät muovia.
Kivijalkakaupat ovat katoavaa kansanperinnettä. Toista se oli vielä vuosituhannen alussa.
Pelien laaja kirjo sekä useat musiikki- ja piirrustusohjelmat tekivät Amiga 500:sta monipuolisen koneen, mutta ennen kaikkea astinkiven peliharrastukselle.
Retroimuistoissa psykologista kauhua GameCuben ajoilta. Peli ansaitsee kiitosta mielenterveysmittaristaan ja sen aiheuttamista erikoisista tapahtumista sekä... vessa-aiheisista muistoista.
Grand Thef Auto on pelisarjojen aatelia, eikä vähiten GTA III:n ansiosta. Tässä ylistyslaulu yhdelle kaikkien aikojen parhaista peleistä!
Kaikki tuntevat tätä nykyä jopa ikoniseen maineeseen kohonneen Lara Croft -arkeologin. Aina tilanne ei ole ollut näin, ja elokuvapuolellakin päteneen sankarittaren täytyi aloittaa seikkailunsa täydestä tuntemattomuudesta. Parrasvaloihin loikkasi brittiläinen Core Design, jonka Tomb Raider -seikkailu tuli, näki ja kiistatta myös voitti.
Atari Jaguar julkaistiin marraskuussa 1993. Sen markkinoinnissa käytettiin teholausetta "ensimmäinen 64-bittinen konsoli".
Kävi kuitenkin harmittava takaisku. Erkaannuin pelistä vuosikausiksi, enkä tiennyt sen oikeaa nimeä. Kaverini oli aina kutsunut sitä vain Jonesiksi.
luvun puolivälissä Suomen katukuva poikkesi suuresti nykyisestä. Sen lisäksi, että ihmiset kuljeskelivat kylmän viileästi kadulla salihousuissa, jokaisesta suuremmasta kaupungista löytyi Pelikaani-kolikkopelihalli.
Muistelmointia teknisesti ja hinnaltaan hämmästyttäneen Megadrive-version tiimoilta. Kolme rataa ja yksi formula, eikö se muka riitä?
Lumoava rakennuspeli The Settlers poikkesi 90-luvun reaaliaikastrategioiden joukosta söpöydellään. Se on edelleen melko uniikki tapaus.
Sonic 2 on kertakaikkisen loistava tasohyppely. Retromuistelot-artikkeli pureutuu peliin ja siihen liittyviin tunteisiin.
Segan suurimman visionäärin Yu Suzukin mammuttimainen Shenmue rikkoi genrerajoja vuonna 2000. Retromuistelojen aiheena Ryo Hazukin aikoinaan pahasti kesken jäänyt kostoretki.
Reaaliaikastrategioiden ajan voi katsoa käynnistyneen Dune 2 -pelistä. Monista retropeleistä poiketen ajan hammas ei ole kohdellut sitä turhan kaltoin.
Yksi paikkaa havittelevista sankareista oli hieman tuntemattomaksi jäänyt Bubsy the Bobcat, joka teki debyyttinsä Sega Megadrivella ja Super Nintendolla Bubsy the Bobcat: Claws Encounters of the Furred Kind -pelissä.
Varhaisimmat muistoni pelistä sijoittuvat vuodelle 2000, jolloin julkaisusta oli kulunut neljä vuotta. Vietin paljon aikaa sairaalassa ja ainoa hupi oli ruokailutilaan sijoitettu PlayStation 1.
Olipa kerran aika, jolloin ensimmäisestä persoonasta koettava seikkailu tarkoitti putkessa juostavaa sotilasräiskintäa. Pahimmassa tapauksessa tämän kuvakulman käyttäminen takasi pelille leiman Doom-klooni.
Sonic toi itsensä ryminällä ihmisten tietoisuuteen Segan Mega Drive -konsolilla, kun toinen toistaan laadukkaampia tasoloikkia lykättiin kauppoihin lähestulkoon liukuhihnalta. Kaiken piti olla siis hyvin siirryttäessä uudelle, 32-bittiselle konsolisukupolvelle. Vaikka uutta – sittemmin peruttua - sinisen siilin seikkailua väsättiinkin kulisseissa, kauppaan saatiin ensin Sonic Teamin välityöksikin uumoiltu Nights Into Dreams.
KonsoliFIN aloittaa uuden juttusarjan pelaajaansa pysyvän jäljen jättäneistä peleistä. Jyri pohjustaa sarjaa.