Kotimaisen Remedy Entertainmentin Control kahmi julkaisuvuonnaan 2019 monen monta Vuoden peli -palkintoa. Kuluttaja näkee mystisestä tieteistoiminnasta kuitenkin vain viimeistellyn tuotteen, vaikka todellisuudessa teos on monen kompromissin, kokeilun ja päätöksen yhdistelmä.

Future Pressin julkaisema järkälemäinen The Art and Making of Control avaa nimikkeen taustoja ollen erinomainen kurkistusikkuna kotimaiseen pelintekoon sekä ehdoton tietopankki Control-faneille.

Monen asian summa

Remedyn mittakaavalla Controlin kehityskaari on lyhyt, sillä projekti lähti todella käyntiin vasta vuoden 2016 aikana ja julkaisu nähtiin jo vuoden 2019 lopussa. Siitä huolimatta pelissä yhdistyy studion edellisten teosten parhaat puolet tavalla, joka tekee siitä kenties Remedyn ehjimmän kokonaisuuden tähän päivään mennessä: Alan Waken lynchmäiset omituisuudet, Quantum Breakin elokuvamaisuus ja onpa mukana ripaus myös legendaarista Max Paynea.

Kirja jatkaa itse pelin tyylikyyttä.

Jykevä painos sisältää niin (knoppi)tietoa, haastatteluja kuin myös useita taide- ja konseptikuvia muutaman vuoden kestäneeltä kehitystaipaleelta. Future Press on päässyt haastattelemaan tekijöitä laidasta laitaan. Mukana on niin taiteellinen johtaja Sam Lake, game director Mikael Kasurinen, pelimaailmaan visionääri Stuart Macdonald kuin myös puvustuksesta vastannut Heli Salomaa, vain muutamia nimetäkseni. On ehdottoman suositeltavaa läpäistä itse peli ja sen kaikki lisäosat ennen kirjan lukemista, mutta juonipaljastuksia pelkäämättömätkin saavat tarinoista paljon irti.

Ruudun takaa

Ulkoasultaan tyylikäs ja erittäin laadukas kirja on jaettu loogisiin kokonaisuuksiin, joissa käsitellään muutaman sivun paloissa eri osa-alueita. Alkupuoli koostuu luonnollisesti suunnittelu- ja budjetointivaiheesta, mutta mitä pidemmälle kirja etenee, sitä syvemmälle sukelletaan Controlin kiehtovaan universumiin – aina lisäosiin asti. Ehdottomasti mielenkiintoisimmat osuudet keskittyvät alkupuolelle, jossa Laken ja Kasurisen kahvintäyteiset palaverit luovat vielä nimettömälle projektille rungon.

Kuva: Raja Ghosh, Remedy Entertainment

Quantum Breakin kaupallinen menestys ei täysin vastannut odotuksia, joten uuden pelin kehitykseen lähdettiin varovasti, mutta silti ilman taiteellisia kompromisseja. Pääasia oli löytää projektia ymmärtävä julkaisija.

Quantumin tapauksessa työstimme tiettyjä osa-aluita ehkä liikaa, kuten yritimme miellyttää massayleisöä”, toteaa Kasurinen luomistyön alkuvaiheen muistoistaan.

"Päätimme keskittyä elementteihin, jotka inspiroivat meitä – veivät ne sitten kuinka outoihin lopputuloksiin tahansa", jatkaa Lake olettettavasti kahvikuppi kädessään.

Pelissä näkyy useat ulkopuoliset vaikutteet, kuten David Lynchin ja Stanley Kubrickin filmit, mutta loppujen lopuksi Control on kuitenkin Remedyn näköinen teos, jota oli tekemässä oikea kombinaatio vanhoja veteraaneja ja innokkaita tulokkaita. Ja heidän yksityiskohtaiset tarinat on nivottu yksiin kansiin.

Brutalismin kutsu

Controlin maailmaan ja ympäristöihin nähty panostus vakuuttaa, sillä miljöönä toimiva The Oldest House on arkkitehtuurisesti yksityiskohtainen mestariteos. Onkin hienoa lukea pelin tekoprosessista ja kaikista vaikutteista, joita neljäsataasivuinen kirja on täynnä. Brutalismin massiiviset linjat korostavat byrokraattisen toimistorakennuksen käytäviä ja oleskelutiloja. Lopputuloksen yhtenäisyys ja autenttisuus ovat ahkeran työn tulos. Kirjaa lukiessa käykin selväksi, että tekijöillä on ollut selkeä visio likipitäen kaikista osa-alueista aina miljööstä hahmojen ulkoasuun ja pelattavuuteen saakka.

Kuva: Raja Ghosh, Remedy Entertainment

Pelintekijät kertovat avoimesti haasteista ja suunnitteluratkaisuista, jotka johtivat palkittuun lopputulokseen. Control yhdistelee esimerkiksi innovatiivisesti pelikuvaa ja aitoa videomateriaalia, joka piti ottaa huomioon puvustuksen materiaaleissa ja valinnoissa. Usein näyttelijöiden vierailut Suomessa olivat kiireisiä, jolloin vaatteet muokattiin istuviksi niin sanotusti lennosta. Sympaattisen tohtori Darlingin suoritukset purkitettiin muutamassa päivässä, kun taas pääosahahmolle olemuksensa antanut Courtney Hope piipahti Espoossa pidempään. Kerrotaanpa kirjassa myös Ahtin taustoista ja siitä, miten Martti Suosalo päätyi rooliin puhumaan rallienglantia.

Keskivaiheen vihollistyyppien tarkka läpikäynti ja jokaisen erillisen tilan läpileikkaus rikkovat hieman muuten sulavasti etenevää opusta. Teksti käy raskaaksi lukea, eikä kirjan yli kaksikiloinen paino auta asiassa. Kovakantinen teos ei sovellu iltalukemiseksi ilman Jesse Fadenin telekineettisiä voimia, mutta toisaalta perinteiseksi kahvipöytäkirjaksi siinä on liikaa sivuja. The Art and Making of Control keskittyy kymmenistä ja kymmenistä taide- ja konseptikuvista huolimatta pääasiassa making-osioon ollen lähes täysiverinen tietokirja – joten se myös vaatii lukijaltaan huomattavaa paneutumista.

Visuaalinen mestariteos

Remedy taiteilee harmaalla alueella AAA-studioiden kynnyksellä ilman kuitenkaan samanlaista budjettia kuin monilla muilla firmoilla. The Art and Making of Control kuvaa onnistuneesti monialustapelin tekoprosessia ja avaa pelaajille monta vuotta kestävän projektin eri vaiheita ja rooleja. Ääneen päästetään myös ihmiset, joiden panostus jää usein huomioimatta. Pelien tekeminen, jos joku, on tiimipanostus.

Laadukas painojälki korostaa, kuinka upea Controlin maailma on.

Laadukas painojälki korostaa, kuinka upea Controlin maailma on. Mukana on konseptikuvia hylätyistä ideoista sekä toteutuneista visioista, koko sivun kokoisia taideotoksia ja paljon dataa itse projektista. Jopa siinä määrin, että kirjan keskivaiheilta olisi voinut hieman karsia pituutta pois. Joka tapauksessa Future Pressin ja Remedyn yhteisprojekti esittelee kotimaista pelintekoa tavalla, jota ei ole aiemmin nähty.

Ehdoton suositus kaikille Controlin ja espoolaisstudion faneille, miksei myös muuten vaan alasta kiinnostuneille.

Kirjaudu kommentoidaksesi

Julkaisijat: 
Lisätiedot: 
Kiitos arvostelukappaleesta Remedylle.