Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Miten tehdä western-peli vuonna 2018

Rockstarin julkaisemat pelit ovat aina tapauksia. Vaikka sitä ei pidetäkään samalla tavalla graafis-teknisen osaamisen uranuurtajana kuin Guerrilla Gamesia tai Epiciä, sen julkaisut ovat täynnä pieniä yksityiskohtia, joiden takia maailmat ovat elävyydessään aivan omaa luokkaansa. Red Dead Redemption 2 on jälleen yksi osoitus tästä ylivertaisuudesta.

Vuonna 1899 rautahevonen on syrjäyttämässä kauramoottoroitua edeltäjäänsä

Keskilännen maisemat

Alusta alkaen on selvää, että Rockstar on todella panostanut ympäristöön. Suuri osa ajasta Red Dead Redemption 2:ssa kuluu paikasta toiseen matkustamiseen, ja vaikka yhdenlainen pikasiirtymismahdollisuus avautuukin pelin alkupuolella, hevosen selässä tai vankkurin penkillä saa senkin jälkeen viettää tovin ja toisenkin.

Matkailun helpottamiseksi on peliin toteutettu elokuvanäkymä. Kun kamera siirtyy kuvaamaan tilannetta kauempaa, pelaajan ei tarvitse ohjailla kulkuvälinettään, vaan se pysyy automaattisesti parhaalla reitillä valittuun määränpäähän. Tällöin jää aikaa kuvien räpsimiseen ja luonnon ihailemiseen.

Kuvattavaa riittää, sillä Montanaa ja Idahoa muistuttavat maastot on mallinnettu huolella. Hevosten kengät jättävät jälkiä lumisen tai sateisen sään jäljiltä märkään tienpintaan, jolloin ollaan niin lähellä fotorealismia, kuin nykytekniikalla on mahdollista päästä. Ympäristöjä jaksaakin ihastella yllättävän pitkään.

Ilmeikkäät ihmiset

Red Dead Redemption 2 panostaa paljon henkilöhahmojen väliseen dynamiikkaan, jolloin ilmeikkyydellä on paljon merkitystä. Tällä saralla tosin tulokset vaihtelevat aika paljon, mutta etenkin välivideoissa ihmiset näyttävät hyvinkin eläväisiltä.

Pelin ollessa käynnissä kasvot ovat toisaalta paikoin pahasti kumisia, mutta merkityksellisten dialogien aikana ilmeet ovat hyvin kuvaavia. Luonnollisesti ääninäyttelyyn on panostettu, vaikka tuotantoon ei olekaan kiinnitetty samalla tavalla nimekästä näyttelijäkaartia, kuin esimerkiksi GTA: San Andreasissa.

Valojen ja varjojen käyttö on niin ikään huippulaadukasta.

Biologiaa vähän edistyneemmille

Rockstarin pelien tavaramerkki on oheistekemisen suuri määrä. Sivutehtävien lisäksi Red Dead Redemption 2 tarjoaa innokkaille kasvi- ja eläintieteilijöille tutkittavaa. Kasveja peliin on ripoteltu 43 erilaista, ja tunnistettavia eläimiä on hulppeat 178. Eikä tässä ole otettu huomioon kaloja ja hevosia.

Luonnon antimia voi käyttää itsensä ja kavereiden ruokkimiseen, mutta on muitakin tapoja olla hyödyksi lähipiirille. Pelin alkupuolella päähenkilö Arthurin jengi leiriytyy jonkin matkan päähän lähimmästä asutuksesta, ja leirin elinkelpoisuudesta täytyy huolehtia kantamalla hevosille heinää ja hakkaamalla ruuan laittoon käytettäviä halkoja. Näitä askareita toimittamalla voi kerätä mainetta yhteisön hyödyllisenä jäsenenä.

Tietysti kaikkea aikaa ei voi eikä kannata käyttää raatamiseen, ja rentoutua voikin kittaamalla viinaa, osallistumalla yhteislauluun nuotion ääressä tai pelaamalla dominoa tai pokeria.

Rockstarin pelejä aiemmin pelailleet osaavat arvata, että nämä esimerkit tuskin raapaisevat pintaa. Rapsuteltavat koirat, autettavat tai ryöstettävät satunnaiset vastaantulijat, taivasta koristavat salamat tai sateenkaaret, ja lukuisat muut pikkuseikat tekevät Red Dead Redemption 2:n maailmasta aidon ja eläväisen. Ja ne auttavat ymmärtämään, miksi pelille on pudoteltu täysiä pisteitä lähes joka suunnalta.

KonsoliFINin arvostelu ilmestyy lähiaikoina. Tähtien määrää ei ole vielä päätetty.

Osallistu keskusteluun foorumilla.

Kirjaudu kommentoidaksesi