Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Killzone 2

Alkuperäisen Killzonen harteille vyörytettiin melkoiset paineet puheilla ”Halon tappajasta”, mutta vuoden 2004 jouluksi julkaistu peli ei onnistunut vastaamaan hypeen. Sony halusi silti räjäyttää pankin seuraavan vuoden E3-messuilla näyttämällä jatko-osasta kuvamateriaalia, joka puhuttaa edelleen. Hollantilainen Guerrilla Games ei ole antanut hypen häiritä kehitystyötä: PlayStation 3 saa vihdoinkin sen yksinoikeusräiskinnän, jota fanit ovat kiihkeästi odottaneet.

Killzone 2:n tapahtumat jatkavat edeltäjien jalanjäljissä. International Strategic Aliance eli tuttavallisemmin ISA onnistui torjumaan Helghastin hyökkäyksen Vekta-planeetalla, mutta vihollinen kaappasi mukaansa Red Dust -ydinpommin. Aseen vaatimat laukaisukoodit jäivät kuitenkin ISA:n leiriin, joten se on toistaiseksi vaaraton. Liittouma päättää suorittaa ennaltaehkäisevän hyökkäyksen vihollisen kotiplaneetalle, Helghanille, everstiksi ylennetyn Jan Templarin johdolla.

Hyökkäyksen kärjessä rynnii nelihenkinen Alpha Squad, jota johtaa niin ikään aikaisemmista peleistä tuttu kovanaama Rico Velasquez. Pelaajan ohjattavaksi annetaan ryhmän täytteeksi liittynyt kersantti Tomas ”Sev” Sevchenko. ISA:n tavoitteena on kaapata Helghastin kiistelty johtaja Scolari Visari elävänä, mutta invaasio Helghanille ei suju helposti, sillä planeetan vihamielinen ympäristö tekee maahanlaskusta erityisen epämukavan. Lisäksi ennalta heikoksi arvioitu vihollinen puolustautuu kotikentällään raivotautisen karhun tavoin, joten matkaan mahtuu mutka jos toinenkin, eikä sodalle näytä löytyvän helppoa ratkaisua.

Juoni ei varmastikaan voita palkintoja omaperäisyydellään, mutta se tarjoaa tarpeeksi koukkuja pitääkseen pelaajan otteessaan seikkailun loppuun saakka. Tarinan pahimmaksi puutteeksi jäävät munattomat sankarit – Ricoa ja pahiksia lukuun ottamatta. Vaisujen ääninäyttelijöiden takia hahmoilta puuttuu sitä kaivattua karismaa, joka nostaisi heidät geneeristen solttupoikien yläpuolelle. Killzonen universumilla riittää taustatarinaa, jota olisi mieluusti nähnyt hyödynnettävän vahvemmin pelissäkin.

Crysiksen tuhoaja?

Killzone 2:n puhutuin piirre on sen näyttävyys, eikä syyttä: pelillä on erittäin vahva audiovisuaalinen identiteetti. Fiktiivinen konflikti on hakenut paljon vaikutteita toisesta maailmansodasta sekä viihdemaailman merkkiteoksista. Liittoutuneiden roolin täyttää ISA, kun taas punasilmäiset Helghastit käyvät natsi-Saksan taistelijoista. Helghanin ahtailla kujilla sotiessa fiilis lähentelee Terminatorin ja Blade Runnerin kaltaisten klassikoiden ahdistavia visioita. Värimaailma ei rajoitu pelkästään harmaaseen, vaikka kuvasuunnittelu onkin kauttaaltaan synkkää. Tummat ympäristöt petaavat mahdollisuuksia kikkailulle valaistuksen kanssa.

Visuaalisen tykityksen kantavana voimana jylläävät erilaiset tehosteet ja suodattimet, joita käytetään antaumuksella ja onnistuneesti. K18-ikäleima johtunee ronskeista veriroiskeista, jotka helpottavat huomattavasti osumien hahmottamista. Helghanin maisemista löytää toki etsimällä ikäviä yksityiskohtia, kuten suttuisia tekstuureja, ja ruudunpäivitys nytkähtelee harvoissa tapauksissa, mutta hienot detaljit ja efektimyllytys jyräävät virheet totaalisesti alleen.

Myös kaiuttimista virtaa ihastuttavia aaltoja pelaajien aistittavaksi. Taustalla pauhaava klassisen dramaattinen musiikki sopii erinomaisesti yhteen visuaalisen ilmeen kanssa. Taistelukentällä eetteri jytäjää todenteolla, kun ympärillä paukkuvien kymmenien aseiden jyske ja sotilaiden huudot syöksyvät pelaajan korvakäytävään. Jos kotiteatteri on päivitetty ajantasalle, saa ääniraidan 7.1-tuesta revittyä kaiken irti.

Halon tappaja?

Räiskintäpelin kannalta kriittisimmässä asemassa on tarinan sijaan monimutkaisten taistelujen toteutus. Erinomainen audiovisuaalinen kuorrutus takaa, ettei sotimisesta puutu tunnelmaa. Guerrilla on ottanut pelillisessä suunnittelussaan mallia parhailta. Käsikirjoitetut tapahtumat eivät rajoitu pelkästään välinäytöksiin, vaan putkessa etenevää toimintaa väritetään skriptatuilla käänteillä. Välissä pelaaja saa vastaansa kiperämpiä vihollisia tai käyttöönsä vähän järeämmän tykin, mikä lisää sopivasti vaihtelua tavalliseen jääkäritaisteluun. Killzone 2 loistaa jalan sotimisessa, joten myös sisältö painottuu oikeutetusti siihen.

Taistelukentällä vastaan asettuu sadoittain kamalia Helghast-sotureita. Vihollisten vaihtelevat lähestymistavat tuovat dynamiikkaa taisteluihin. Esimerkiksi konepistoolilla varustetut supertaistelijat syöksyvät pelaajan kimppuun puukko tanassa, kun taas perussotilaat pysyttelevät mieluiten suojassa ja ampuvat hallittuja laukauksia ISA-joukkojen suuntaan. Helghastit reagoivat uskottavasti tulitukseen ja kranaatteihin. Vihulaiset eivät jatkuvasti keskitä huomiotaan vain pelaajaan, mikä antaa tilaa yllätyshyökkäyksille ja taktisille koukkauksille. Tekoälyltä toivoisi kuitenkin enemmän yhteistyötä, sillä tällaisenaan Helghast-taistelijat tuntuvat enemmän perinteisiltä polygonimaalitauluilta kuin aidosti joukkona sotivalta ryhmältä.

Pelaajan rinnalla taistelee usein yksi tai useampia tovereita, joista on varsinkin helpommilla vaikeustasoilla jopa hyötyä. Kovimmissa koitoksissa kaverit tapaavat jäädä pahasti vihollisen jyrän alle, kun taas toisinaan ne ampuvat seinää tai jäävät tyhmästi tuleen makaamaan. Pääasiassa toverit onnistuvat silti tehtävässään eli luomaan käsitystä aidosta konfliktista, jolla on kaksi kokonaista osapuolta. Molemminpuolinen karjuminen on omiaan nostattamaan taistelumielialaa.

Killzone 2:n tulitaistelut ovat kooltaan varsin hillittyjä. Muutamaan otteeseen eteen tulee vähän laajamittaisempia koitoksia, mutta niissäkin kärsitään räiskintäpeleille tyypillisestä ilmiöstä: tapetun vihollisen tilalle näyttää ilmestyvän aina uusi, kunnes pelaaja etenee tarpeeksi pitkälle. Tämä häiritsee tietyissä kohtaamisissa, kun taistelu vain tuntuu jatkuvan, eikä tallennuspistettä ole näkynyt pitkään aikaan. Ilmiö jää varsin vähälle huomiolle, jos vaikeustasoa ei nosta tappiin saakka.

Gears of Warin murskaaja?

Pelaajan on osattava käyttää taisteluissa tarjottua suojaa hyödykseen vihollisten tavoin, sillä tulelta turvassa kykkiminen palauttaa sotilaan täyteen taistelukuntoon. Sev liimautuu suojaan kyykkynapin painalluksella. Kamera pysyttelee jatkuvasti ensimmäisessä persoonassa, joten ympäristön havainnoiminen vaatii pientä kurkistelua suojan takaa, samoin ampuminen. Suojasta toiseen sykähtelevän hahmon ohjastaminen tuntuu raskaalta. Vaikutelmaa tehostaa mainiosti osumia ja räjähdyksiä mukaileva kameran liikehdintä. Immersion maksimoimiseksi kaiken ruudulla näkyvän informaation voi kytkeä pois päältä.

Raskas tuntuma välittyy myös tähtäämiseen, joka on aavistuksen epätarkkaa. Konepistooleilla ja monilla muilla sarjatuliaseilla kannattaa ladata surutta sarjaa lonkalta, mutta tietyillä kivääreillä rautatähtäin auttaa huomattavasti pääosumien metsästyksessä. Ammuksista tai aseista ei tule puutetta, sillä ympäristöön on sijoiteltu jatkuvasti sopiva valikoima tuliluikkuja joka lähtöön. Ideaa olisi voinut soveltaa vielä laajemmaltikin, sillä taisteluista saa enemmän irti erilaisia aseita ja lähestymistapoja soveltamalla.

Killzone 2 hyödyntää myös PlayStation 3:n liikkeentunnistusta pienillä mutta varsin toimivilla kikoilla. Sevin asentaessa pommeja ja vääntäessä venttiilejä pelaaja tekee vastaavat liikkeet ohjaimella. Tarkkuuskiväärin tähtäin puolestaan tärisee käsien mukana. Latausruutujen kuvakulman kääntäminen sen sijaan jätettäköön omaan arvoonsa.

Taisteluiden tunnelmaan vaikuttaa olennaisesti aseiden toteutus. Ampuminen tuntuu palkitsevalta, sillä luodit saavat aikaiseksi reaktion joko ympäristössä tai vihollisessa. Helghastit heilahtavat taaksepäin pitelemään olkapäätään ja kellahtavat lopulta animaatioiden saattelemana näyttävästi tantereeseen. Kivuliaat parahdukset ja lupaukset kostosta täydentävät tappamisen julmaa palkitsevuutta. Ympäristöön osuvat luodit saavat puolestaan aikaan kipinöitä ja pölypilviä. Joissakin tilanteissa seinät hajoavat fyysisesti, mutta tavallisesti ilmoille pöllähtää harmaa pilvi, joka leviää ilmavirran mukana haittaamaan näkyvyyttä. Parhaimmillaan sota on täyttä kaaosta, kun vihollisen sijainnista ei tiedä mitään, kunnes rivi punaisia silmiä pistää esiin sumun seasta.

Call of Dutyn murhaaja?

Pelkän kampanjan tarjoaminen ei yksinkertaisesti enää riitä suurimmalle osalle pelaajista, joten myös Killzone 2 sisältää moninpelin. Taisteleminen onnistuu yhdellä konsolilla bottien kera tai verkossa – tukea jaetulle ruudulle ei ole. Moninpelin erikoisuus on dynaaminen pelimuotojen vaihtelu kesken matsin: samalla kartalla saatetaan pelata putkeen tappomatsia, VIP-henkilön suojelemista sekä viholliskohteiden pommittamista. Ratkaisu toimiii, vaikka se kaipaakin pientä totuttelua.

Pelaajilla on aluksi käytössään vain rynnäkkökivääreillä varustettu perussotilas, joten verkkopeli vaikuttaa ensin hieman tylsältä. Menestyksen mukana kerääntyvät kehityspisteet avaavat kuitenkin ajan kuluessa uusia hahmoluokkia. Mielenkiintoisena yksityiskohtana pelaajat voivat yhdistellä aseita sekä luokkien ensi- ja toissijaisia ominaisuuksia erilaisiksi kokonaisuuksiksi, joten jokainen voi hakea pelityylilleen parhaiten sopivaa varustusta. Monipuolinen järjestelmä tarjoaa sopivasti vaihtelua kyllästymisen iskiessä.

Kampanjasta tuttuihin ympäristöihin sijoittuvat kartat ovat pääasiassa isoja, sillä niihin on mahduttava taistelemaan parhaimmillaan 32 pelaajaa. Isot matsit ovatkin hektisiä ja näyttäviä, mutta raskas ohjattavuus ei ole välttämättä Call of Dutyn lennokkaaseen meininkiin tottuneiden mieleen. Varsinkin lähitaistelut saavat toisinaan koomisia piirteitä, kun pelaajat yrittävät pökkiä toisiaan kuoliaaksi. Lisäksi ampumisen ja vihollisen kuoleman välillä tuntuu usein pieni, mutta häiritsevän selkeä viive. Moninpelistä puuttuu myös kampanjasta tuttu mahdollisuus suojautua ja kurkistaa kulmien takaa, mikä nakertaa taistelujen tunnelmaa.

Verkkopeli löytää virheistään huolimatta varmasti yleisönsä viimeistään yhteisöominaisuuksiensa ansiosta. Pelaajat voivat perustaa klaaneja, joille järjestettävissä turnauksissa tienataan kunniapisteitä. Näitä keräämällä päästään parempiin turnauksiin. Peli ei sisällä monista muista nimikkeistä tuttua seuranhakujärjestelmää, vaan pelaajat saavat itse luoda omat matsinsa ja suojata ne tarvittaessa salasanalla tunkeilijoilta. Terveelle verkkoyhteisölle on valettu vahvat perustukset, mutta Infinity Wardin Modern Warfaren haastaminen saattaa jäädä haaveeksi.

Hiilijunan lastaaja?

Killzone 2:n rakennusainekset – räjähtäviä tynnyreitä myöten – ovat kieltämättä tuttua kauraa räiskintäpelejä jauhaneille. Kokonaisuus on kuitenkin tinattu niin tiukasti kuosiin, että valituksille ei jää tilaa. Pelistä on vaikea löytää selkeitä virheitä, jotka laimentaisivat kokemusta näkyvästi. Ainoastaan yhteistyötilan puuttuminen jää selkeästi harmittamaan. Guerrilla lunastaa taidonnäytteellään paikkansa kovasta seurasta, eikä PlayStation 3:n omistavilla toiminnanmiehillä pitäisi olla mitään syytä jättää tätä junaa väliin.

Galleria: 

Kommentit

Ei toimi varmasti full hd:na? MGS 4 kannessa luki 720p mutta toimi kuitenkin full hd:na

Nettipeli bottien kanssa? eli mappi pelkästää bottin kanssa (esim 6 omaa bottia ja 7 vihollis)?

Oliko yksinpeli mielestäsi parempi kuin Resistance 2? Ressu oli mielestäni aika huono.

Onko 1080i tilassa paljoa eroa 720p ja 1080p tiloihin?

Onko pelissä pitkät latausajat?

Peli tukee itse asiassa myös 1080i- muttei 1080p-tilaa.

Tukeehan tuo, mutta peli renderöidään 720p-resoluutiolla.

Eli siis onko 720p tilalla ja 1080i tilalla eroja?

Voittiko mielestäsi Halo 3 ja Resistance 2?

Onko pelissä autoaim?

Kai se on sitten pakkohankinta. Mukavaa, että pelissä on botteja, mutta missä on jaetunruudun moninpeli. Itse pelaan mielummin botteja vastaan ystävien kanssa samalla sohvalla kuin netissä.
Ärsyttää suunnattomasti se, että nykyään peleissä panostetaan aivan liikaa moninpeliin. Kuinka pitkä yksinpelikampanja oikein on?

"Peli ei sisällä monista muista nimikkeistä tuttua seuranhakujärjestelmää, vaan pelaajat saavat itse luoda omat matsinsa ja suojata ne tarvittaessa salasanalla tunkeilijoilta."

aika tyhmä juttu mielestäni, aina pitää olla kyselemässä, että kukas on tehny huoneen ja mikä on salasana..

Yksinpelikampanja on melko ytimekäs. Pelasin toiseksi vaikeimmalla noin seitsemässä tunnissa läpi.

Hah, Killzone 2 vastaan muut . On se hyvä ;D

Mutta mutta... käsittääkseni pelissä ei pitänyt olla uudelleen syntyviä vihuja?

Kovasti tuntui olevan keskitytty moitteisiin arvostelussa, ainakin verkkopelin osalta. Kuitenkin viisi tähteä? Miksi?

Peli olisi ollut kyllä überiä splitscreenillä, mutta kaikkea ei voi saada. Kunhan yksinpelikampanja on pätevä ja multiplayer hiottu, niin eiköhän rahoille saada vastinetta.

Ja erityisesti täällä toivotaan että ääni viestintä kavereiden kesken on sujuvaa, eikä lagia synny. Kyllä tämän voinee hommata. Ihan vain sen takia kun pelissä vaikuttaisi olevan varsin kelvolliset musiikit :D

Väliotsikoista päätellen sangen väkivaltainen peli kyseessä.

"Eli siis onko 720p tilalla ja 1080i tilalla eroja?"

Puhtaasti teknisessä mielessä 720p on parempi, mutta käytännössä riippuu paljolti näyttälaitteesta kumpi toimii paremmin, jos kumpikaan. Omalla 1080p töllöllä 720p on parempi kuin 1080i.

"stammy - Väliotsikoista päätellen sangen väkivaltainen peli kyseessä."

Jep. Siltä näyttäisi :D Mutta sota on sotaa ja sodassa ei koskaan säästytä veren vuodatukselta! War means very much dead peoples. =P

En malta odottaa että pääsen testaamaan yksinpelissä sitä sinkoa :D

Ihan mielenkiintoista on sekin, että peli ei ilmeisesti vaadi kiintolevy asennusta?

Ja pelihän tulee juuri sopivasti ennen kirjoituksia niin jää lukemiset ehkä vähemmälle ^^

Anatoli68: Ei vaadi asennusta ei. Osaavissa käsissä PS3 tuntuu pystyvän vaikka mihin, mutta suurin osa menee aidan matalimmasta kohdasta ohittaen optimoinnin. Tuloksena on sitten näitä 4-5 gigan asennuksia sun muuta...

Hyvältä näyttää.. Pitää vaa nyt odotella sinne helmikuun 25.päivään saakka.

Asennusta ei vaadita, mutta lataustauot ovat kohtuullisen pitkät. Ennemmin kuitenkin ne, kuin MGS4:n asennustauot. Hyrrh.

Niin ja tosiaan, latausruutujen kanssa voi leikkiä pyörittelemällä ohjainta, sillä ruutu kääntyy siinä mukana.

TT-2k mutta joillakin muilla yrityksillä on vaikeuksia koska heillä ei ole Sonyn massiivisia resursseja apuna tai mahdollisuutta lykätä pelin julkaisua koko aikaa.

MGS4:n on oiva esimerkki siitä, että voi paremmissakin piireissä mennä asiat päin persettä. Varmasti viimeisen päälle PS3:lle tehty peli ja asennukset hoidettu päin vittua (jos näin suoraan voi sanoa).

Streamaako peli muuten suoraan kovolle vai ihan oikeasti käytetään vain levyä? Miten pahasti luo "lagi" tapon yhteydessä vaivaa nettipelin aikana? Ja olisiko tuo ollut vain arvosteluversion ongelma?

Hyvä arvostelu, arvosana ei yllätä, koska kai PS3:n paras FPS:s nyt täydet pisteet ottaa. Yksinpeli kuulostaa yhtä ontolta kuin kaikissa FPS:ssä, mutta ei kai se peliä pahenna kun tuntuu suurimmaksi osaksi ne grafiikat taas ajavan sisällön edelle.

"Hyvä arvostelu, arvosana ei yllätä, koska kai PS3:n paras FPS:s nyt täydet pisteet ottaa. Yksinpeli kuulostaa yhtä ontolta kuin kaikissa FPS:ssä, mutta ei kai se peliä pahenna kun tuntuu suurimmaksi osaksi ne grafiikat taas ajavat sisällön edelle."

Aijaa, näinkö se menikin?

Yksinpeli on loistava. Fiilis oli melkein koko ajan aivan katossa. Suuri osa kiitoksista kuuluu tietenkin audiovisuaaliselle toteutukselle, muttei pelisuunnittelun osaa kannata aliarvioida. Jätin mielestäni grafiikkamehustelut melko vähille arvostelussa, mutta ehkä epäonnistuin.

Moninpelistä en innostunut niin kamalasti, kun siinä ei hyödynnetty tuota suojautumista. Call of Duty: Modern Warfare täyttää tämän tontin paljon tehokkaammin omissa kirjoissani, mutta varmasti moni tykästyy tähän meininkiin yhtä lailla.

Tuo verkkopelin viive tulee ilmi parhaiten tilanteissa, joissa molemmat pelaajat ampuvat toisensa. Ilmiö oli todella häiritsevä betassa, mutta finaalissa sitä oli saatu hillittyä aika hyvin. Silti se pistää silmään. Ehkä kyse on minusta, ehkä ei.

Liikkumisen kankeus paistoi aikanaan silmään ensimmäisen osan kohdalla, kun oli tottunut Socomin sukkelaan käyntiin. No, nyt sen yli on jo päästy ja Paavin armottoman katseen kestävän arvostelun jälkeen viimeistään pistää odotukset korkealle tasolle.

Video muutamasta pelitilanteesta (K18): http://www.konsolifin.net/media/media/410/Killzone_2_-_verkkopelist/

Niin omasta mielestäni suurin osa FPS-genren yksinpeleistä ovat olleet viime aikoina enemmänkin onttoja juonen osalta, liiaksi niissäkin voi seuraavan tapahtuman ennakkoon arvata. COD4 oli ihan ok tasoa, Crysis/Far Cry 2 erittäin onttoja. En halua kasata yksinpelille liikaa paineita :)

Jospa tuo suojautuminen olisi tulossa päivityksenä moninpeliin sillä se toisi varmaan mukavaa vaihtelua. Jos pystyisi suojautumaan niin miten paljon seinät etc antaa myöten laukauksia?

Tätä peliä varten on lainaan tulossa veljeltä full-hd tykki. Vaimo ja koira lähtee mökille viikoksi ainakin ja kellarissa on kaljaa, sipsejä ja energiajuomia valmiina koitokseen. Enää puuttuu peli.

"Kovasti tuntui olevan keskitytty moitteisiin arvostelussa, ainakin verkkopelin osalta. Kuitenkin viisi tähteä? Miksi?"

Ihan sama juttu tuli mulle mieleen. Ainakin paikoitellen suttuisia tekstuureita, ruudunpäivityksen nytkähtelyjä, tekoälyä, raskaita kontrolleja, mielikuvituksetonta tarinaa, vaisua ääninäyttelyä, co-opin puutetta, ja noita muutamia moninpelin puutteita haukuttiin ja silti annetaan pelille täydet viisi tähteä? Ehkä tähtisysteemillä ei kovin tarkkaa arviota voi antaa mutta silti täydet pisteet tuon listan jälkeen tuntuu hieman oudolle :-p

Tuskin pelkät grafiikat ja 7.1 ääniraita riittää 5/5 tähden saantiin.. Vai riittääkö? Kai tämä on sitten yksi niitä pelejä jotka pitää itse kokea ennenkuin vakuuttuu pelin hyvyydestä :-|

Kovin tuntuvat monet välittävän näistä arvosanoista. Lukekaa sitä tekstiä ja jättäkää sen jonkun muun antama arvosanaa omaan varjoonsa. Kaikki eivät voi koskaan olla tyytyväisiä.
Itse olen ainakin oppinut jättämään muiden antamat arvosanat omaan arvoonsa, sillä monet "suosikkipeleistäni" eivät monia arvostelijoita miellyttäisi.

"Jospa tuo suojautuminen olisi tulossa päivityksenä moninpeliin sillä se toisi varmaan mukavaa vaihtelua. Jos pystyisi suojautumaan niin miten paljon seinät etc antaa myöten laukauksia?"

Jotkin harvat elementit ympäristössä hajoavat, muuten aseet eivät läpäise suojia. Sinänsä hyvä, kun peli niin vahvasti tuohon suojautumiseen nojaa (heh heh).

vinepeelo: Riippunee varmaan siitä, millä mielellä arvostelun lukee. Tietenkin jos haluaa pelin olevan huono, on helppo poimia arvostelusta moitteita. Toisaalta, jos haluat pelin olevan hyvä, on siitä helppo poimia vain kehut. Mikä ihmeen arvostelu se nyt olisi, jos vain kehuisin tai moittisin peliä? Noh, ehkä Madagascar 2:n arvostelu, mutta kuitenkin: mieluummin kirjoitan kriittisen arvion kuin ylihehkuttavan tekstin, jota saa myöhemmin hävetä silmät päästään. Näinkin on käynyt.

Esimerkiksi suttuisten tekstuurien ja ruudunpäivitysten satunnaisten heittelyiden yhteydessä sanoin mielestäni, että niillä ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Raskaat kontrollit eivät ole puolestaan negatiivinen asia, kunhan niihin tottuu. Killzone 2:n kontrollit ovat mielestäni realistisemmat kuin esimerkiksi Call of Dutyn lennokkaat. Hahmolla on oikeasti massaa.

Tarinasta vielä sen verran, että räiskinnöissä ja peleissä yleensäkin on enemmän merkitystä sillä, kuinka tarina kerrotaan. Pelissä voi olla vaikka kuinka huono tarina, mutta se voi tuntua viehättävältä, jos se kerrotaan oikein. Tässä suhteessa Call of Duty onnistuu varsin hyvin, sillä tietyt kohtaukset ovat erittäin sävähdyttäviä. Varsinaisesta juonesta minulle ei jäänyt kuitenkaan mitään erityisen hienoa sanottavaa: esimerkiksi hahmoista on hankala repiä mitään irti.

Vähän sama pätee Killzoneen: hienoimmat hetket syntyvät taistelukentällä omin käsin ja silmin koettuina, kun syöksyt suojasta toiseen järetöntä munaravia kranaattia karkuun.

vinepeelo: Ja jostain oltaisiin vain kehuttu taivaisiin kertomatta rehellisesti pelin *pienistä* puutteista, olisiko se kuulostanut lainkaan uskottavalta? :) Ruudunpäivitys nytkähtelee oikeasti todella vähän, ja käytännössä vain noiden checkpointien/kenttäsiirtymien aikana hetken aikaa.

Sitä en taas alkuunkaan käsitä, mistä lähtien joka pelissä pitäisi olla nykyään co-op, ja sen puutteesta täytyy rankaista myös kokonaisarvosanassa. Helvetin hyvä yksinpeli on ainakin meikulle aina parempi kuin "vain" hyvä yhteistyöpelitila.

Oo viisi tähteä kai tää sitten on pakko hankkia, saa nähdä miltä online peli tuntuu nopean codin jälkeen..

TT-2k^^
Hyvänä esimerkkinä tuostaArmy of Two. Kaksin ihan mukavaa menoa, mutta yksin melkein pakkopullaa, samoin kuin Gears of Warit.

Mielestäni co-op on aina plussaa. Killzone 2:ssakin on taisteluita, joissa olisi ollut hauskaa sotia kaverin kanssa: toinen ottaa tarkkuuskiväärin ja antaa suojatulta, kun toinen etenee rynnäköiden. Tietenkin tällaiset seikat tulee ottaa huomioon suunnittelussa alusta lähtien.

Guerrillalla on kuitenkin ilmeisesti varsin hyvä käsitys siitä, mitä heidän kannatti tehdä ja mitä ei.

Kun tekoälykaveri on rinnalla melkein koko ajan, niin co-opin pieni kaipaaminen on kai aika luonnollista.

Paavi ja TT-2k: Siis ihan oikeasti haluisin että peli olisi hyvä, koska tarvitsen hyvät syyt itselleni perustella PS3:n ostoa viimeistään kesällä :-p Rupesi vain ihmetyttämään nuo mainitut viat/puutteet ja sitten kuitenkin annettu 5 tähteä. Tuo tunnelma on todellakin yksi tärkeimpiä asioita yksinpelissä, sen takia esimerkiksi CoD4:n yksinpeli oli mielestäni todella onnistunut vaikka skriptatut tapahtumat ja loputtomasti spawnaavat viholliset joitakin ihmisiä rasittavat. Ilmeisesti tässäkin on tunnelma kohdallaan yksinpelissä, hyvä juttu.

Siltikin minusta tuntuu että tämä on niitä pelejä joissa en arvosteluihin luota, GTA IV kun on niin hyvin muistissa.. Hirveä hypetys ja loistavia arvosanoja kaikkialta mutta loppuenlopuksi peli oli todella pettymys. Sitten kun pleikkari tulee ostettua niin tämän kyllä aivan 100% varmasti ostan, eli hinnanalennusta ja kesää odotellessa taidan poistua takavasemmalle ja olla kommentoimatta peliä sen enempää :-)

Hex: nimenomaan.

Puutteista huolimatta en malta odottaa että pääsen tätä pelaamaan. En odota tästä mitään Halo 3:n tappajaa (etenkään moninpelin osalta), vaan lähinnä todella hektistä ja audiovisuaalista yksinpelikampanjaa.

pzius: Toki voi olla pelejä, joissa on keskinkertainen yksinpeli, mutta kiva co-op-tila. Hyvä esimerkki on PS2:n Dark Alliance -pelit. Mutta ne ei menneetkään määritelmääni "helvetin hyvästä yksinpelistä". :)

vinepeelo: Kuukauden sisään pääset varmastikin jossain testaamaan ainakin demoa Killzone 2:sta. Sitten voi vedota omiin kokemuksiin. Eivät huippuarvostelut edelleenkään takaa sitä, että peli kolahtaisi *juuri sinuun*, koska pelin hyvyys/huonous on (ja tulee olemaan) subjektiivinen asia.

menee ehdottomasti ostolistalle :)

Ei tämä oikein Halo 3:a voi tappaakaan, kun kyseessä on aivan erilaiset pelit ja eri konsoleilla. Resistance 2 on Sonyn vastine Halolle ja Killzone 2 vastaavasti Gears of Warille.

"Ei tämä oikein Halo 3:a voi tappaakaan, kun kyseessä on aivan erilaiset pelit ja eri konsoleilla. Resistance 2 on Sonyn vastine Halolle ja Killzone 2 vastaavasti Gears of Warille."

Mielestäni tälläinen jaottelu on melko turhaa - kyseessähän on kuitenkin kaksi aivan eri konsolia. Toki yllämainitsemistasi löytyy yhtäläisyyksiä, mutta silti. :)

En tiedä kannattaako noita neljää nähdä niin erilaisina, ettei vertailuja osa-alueista ja kokonaisparemmuudestakin voisi tehdä - paitsi GeoW, joka vaihtaa perspektiiviä ja painottaa suojautumismekaniikkaa. Muut ovat putkessa 1st-person ramboilua ja kaikki ovat fantasiaräiskintää - vaikka scifin määrä ja tyyli tietysti vaihtelee. Jotkut Vegasit yms. ovat sitten eri juttu, vaikka nekään mitään simulaattoreita ole.

Miten tuo otsikon kysymys Gears of Warin murskaaja? liittyy mitenkään kyseiseen kappaleeseen? Kyllähän tätä olisi mukava päästä pelailemaan...

Kaikkihan onkin jo sanottu yläpuolella.

Mutta miten tämän arvostelu tuli jo nyt?(Parempi aikaisemmin kuitenkin kuin liian myöhään)

metal8585: pelin arvostelukoodin 'vaitiolovelvollisuus' päättyi tänä iltana kello 19. Mitäpä sitä arvostelua kävijöiltämme pihtaamaan =)

Arvosanapähkäilijöille: muistakaa ettei "täydet viisi (5) tähteä" saanut peli tarkoita virheetöntä peliä.

Hex: En nyt sanonutkaan, ettei pelejä saisi vertailla, mutta mielestäni tuollaisen jaon voi nähdä aika selkeästi, varsinkin Resistance 2:n ja Halo 3:n moninpelien välillä on monia yhteisiä elementtejä, mutta toisaalta nekin ovat erilaisia epeleitä.

sCeNtEd: Kappaleen alussa puhutaan suojautumisesta ja raskaasta tuntumasta, ehkä tämä liittyy jotenkin siihen.

Jotenkin laimensi tämä arvostelu meikäläisen kuumetta Killzonea kohtaan. Lainaan tässä taas edellistä viestiä:

"Kovasti tuntui olevan keskitytty moitteisiin arvostelussa, ainakin verkkopelin osalta. Kuitenkin viisi tähteä? Miksi?"

PS3 omistajana ja Killzone 2 ennakkotilaajana en kyllä tuon tekstin perusteella 5 tähteä olisi antanut. Mutta sittenpähän muutaman tunnin Killzone pelisessioiden jälkeen näkee onko oikeasti 5 tähden arvoinen... Nyt paha sanoa mitään.

Mutta kiitoksia Paaville arvostelusta! And im drunk so thats why wrote here.

Ainoa hämäävä seikka arvostelussa oli otsikko "Gears of Warin murskaaja". Jäin odottamaan, että olisi tehty jotain syväluotaavaa analyysia GeOWiin nähden, mutta ei.

Muuten oikein hyvä arvostelu ja juuri itse tykkään tuollaisesta arvostelusta, jossa esitetään enemmän sitä kritiikkiä kun hehkutusta. Sen perusteella sitten itse tietää, että koskeeko kritiikki miten paljon omia mieltymyksiä. Esim tämän pelin kohdalla: "Visuaalinen wow ja fiilis, äänet, hyvät kontrollit" --> menee ostoskoriin mulla ja luultavasti myös tuollainen 4-5 tähteä tulossa. Kaikki muu monipelistä alkaen on plussaa. Joku toinen taas olisi voinut lukea "Ei sitä, jaa tuollaista, keskitason juoni" --> en osta. Eli minusta arvosana ja teksti korreloi ihan hyvin keskenään ja voin hyvin kuvitella muihin peleihin suhteutettuna, että millaisena nuo puutteet kokisin.

Edit: oikeastaan nuo muutkin otsikot on kyllä itse asiassa aika hämääviä... mutta jotenkin tuo gearssi vain tarttui herkemmin silmään.

Noh, tämän arvostelun siivittämänä livahti pre-order thehuttiin. :)

"Kappaleen alussa puhutaan suojautumisesta ja raskaasta tuntumasta, ehkä tämä liittyy jotenkin siihen." -Paavi

Jaahas juu. No hälläköväliä, ehkä olin vain uninen ja en osannut ottaa huumorilla otsikoita muutenkaan. Ehkä minua vain ärsyttää, ettei tämä tule boksille :).

Kiitos arvostelusta!

Jotkut repivät vielä pelihousunsa noiden otsikoiden vuoksi.

En tiedä onko asia oikein tarkoituksella näin, mutta mielestäni nuo otsikot ja se, että niihin jätettiin vastaamatta, ovat kuin pelaajakunnan sisäpiirivitsi asiasta jonka on luonut mahdoton hype ja tarve nähdä konsolit sekä pelit toistensa vastustajina. Selvästi hype on kuitenkin poissa muusta tekstistä ja se on hieno homma. Arvostelu on tosi hyvä ja sujuvasti kirjoitettu. Ja vaikka otsikot eivät ihan ole täydessä yhteydessä kappaleisiin, toimivat ne kuitenkin jaotteluna niille jotka tunnistavat mainitut pelit.

Tosin toivoisin edelleen, että peliarvosteluihin yhdistettäisiin semmoinen rautalangan vääntö osio pelin perus elementeistä. Tuosta tekstistä ei käy ilmi, että onko ajoneuvoja, luoteja vai säteitä, voiko hyppiä/kiivetä, online hahmojärjestelmän piirteet ja muutamaa muu juttukin on hukassa. Siis peruskauran jauhanta voi kuullostaa turhalta, mutta tämä polle olisi halunnut nuokin jyväset mutustella.

Kuitenkin ihan hyvä arvostelu, joka hyvällä pohjustuksella jättää myös lukijalle mahdollisuuden muodostaa omia mielipiteitä ja sopivassa suhteessa tarjoaa myös kirjoittajansa mielipidettä sitä erikseen tuputtamatta. Paavi selvästi pelaa näitä pelejä ja tietää mitkä asiat pelaajille merkitsee.

Kiitokset sinne vatikaaniin arvostelusta.

Rottamopo: Itse asiassa mietin hieman näin jälkikäteen, että noista parista jutusta olisi pitänyt mainita tosiaan arvostelussa. Otetaanpa hieman vahinkoa takaisin vielä:

Aseet ovat pääasiassa luotipohjaisia, pari hieman erikoisempaa pyssykkää kuuluu arsenaaliin, mutta niitä ei käytetä moninpelissä. Tämä istuu hyvin pelin yleiseen ilmapiiriin (toinen maailmansota tulevaisuudessa). Olihan natseillakin tunnetusti kaikenlaisia huikeita tieteellisiä kokeita, joten miksei Helghastillakin ;) Henkilökohtaisesti tykkään ampua lonkalta, koska hylsyt lentävät varsinkin konepistoolista komeassa kaaressa, kun kurkistelee suojan takaa. Tästä syystä ihmisten aseista halutaan usein tulevaisuuteen sijoittuvissa peleissäkin tehdä luotipohjaisia.

Ajoneuvoilla ajetaan tasan kahdessa kohtauksessa, molemmat hyvin lyhyitä. Ajoneuvot on varustettu kunnon tuhovälineillä. Suurin osa sodasta taistellaan kuitenkin jalan.

Hyppiä voi, mutta koska liike on raskasta, ei tarvitse pelätä, että Halon kaltaiseen loikkimiseen. Siirryttäisiin.

Hahmoluokkien jaottelusta löytyy kyllä Internetistä varmasti päteviä kaavioita, jotka selkeyttävät tilannetta. Hahmoille valitaan erikseen siis ensisijainen taito (esimerkiksi kyky parantaa kavereita), toissijainen taito (esimerkiksi kyky heittää ympäristöön lääkintäpakkauksia) sekä tietenkin ase. Lisäksi pelaamalla hyvin ja täyttämällä tiettyjä vaatimuksia saa erityisiä pysyviä parannuksia hahmolleen (tuplasti panoksia, enemmän kranaatteja, parempi pistooli).

Kaikesta ei aina viitsi arvosteluissa yrittääkään kirjottaa, sillä tästä tuli jo nyt liian pitkä paatos. Hyvä kuitenkin, että kelpaa, ja kiva saada rakentavaa palautetta. Ehkä yritän jatkossa huomioida näitä seikkoja paremmin.

Timppa: aika tyhmä juttu mielestäni, aina pitää olla kyselemässä, että kukas on tehny huoneen ja mikä on salasana..

Tuo pitäisi Timppa olla joka Online -pelissä mukana. Tervetuloa Hauki on? huoneet.

Ja mitä yleensäkin online -puolen arvosteluun tulee, niin yleensä tämä on aika hankalaa, koska verkossa ei hirveästi porukkaa ole. KZ2 kohdalla pääsi Betaa pelaamaan ja myös arvosteluversiossa saatiin porukkaa kokoon aika hyvin.

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi