Alba: A Wildlife Adventure ansaitsee kehuja, ylistystä ja kiitosta. Sympaattinen kesälomaseikkailu kertoo tärkeää tarinaa eläinkunnan monimuotoisuudesta, opettaa arvostamaan elinympäristöämme ja on sen lisäksi hauska pelikin. Jopa niin hauska, etten tätä arviota varten päässyt itse pelaamaan kuin hetkittäin.

Ilman hiilijalanjälkeä

Aiemmin Apple Arcaden kautta julkaistu Alba: A Wildlife Adventure saapuu muutaman kuukauden odottelun jälkeen myös kotikonsoleille ja PC:lle. Monument Valley -kehittäjän, Ustwo Gamesin, värikkäällä uutuudella on tärkeän sanoman lisäksi oikea tavoite – saada miljoona uutta puuta maailmaan. Jokaisesta Apple Arcaden kautta tehdystä latauksesta tai muiden laitteiden kauppapaikkoilta ostetuista kopioista studio lupaa istuttaa yhden puun. Ja istutuksia on jo kertynyt yli puoli miljoonaa pelkästään iOS-alustoiden pelaajakunnalla. Kerrassaan hieno idea yhdistää pelin sisäinen dialogi tosielämään ja vaalia samoja arvoja yritysmaailmassakin!

Teoksen keskiössä on Alba-niminen pikkutyttö, joka palaa kesäisin isovanhempiensa luokse viettämään lomaa. Tällä kertaa Secarral-saarta uhkaa kuitenkin ahneen pormestarin hotellihanke, joka valtaa alaa luonnonsuojelualueelta ja muuttaa koko saaren elinympäristöä – tulevista turismimassoista puhumattakaan.

Alba ja ystävänsä Inés päättävät estää hankkeen keräämällä vetoomukseen kaikkien asukkaiden allekirjoitukset sekä palauttamalla alueen luonnon kukoistukseen yksi poimittu roska ja siistitty luontopolku kerrallaan. Apunaan parivaljakolla on Secarralin avuliaat kanssaihmiset ja Alban kamerapuhelin. Viikon kestävän loman aikana pelaajan tavoite onkin dokumentoida kaikki saarta asustavat linnut ja eläimet sekä avustaa samalla kylän asukkaita moninaisissa pulmissa.

Sivusta nauttija

Tästä päästäänkin arvioni ongelmaan, eli siihen kuinka lapseni eivät antaneet minun pelata Albaa, koska olivat siitä itse niin innoissaan. Roolikseni jäi toimia tulkkina, sillä teoksen ainoa miinus on kotimaisen lokalisaation puute. Graafisesti houkutteleva seikkailu rullaa Xbox Series X:llä kuin unelma, pelattavuus on juuri sopivan haastavaa, ja koko päätarina kietoi kaverukset tv:n ääreen ihmettelemään upeasti animoituja eläimiä. Erilaisten lintujen ja luonnonvaraisten tuttavuuksien kuvaaminen ei jäänyt pelkästään olohuoneeseen, vaan lintuja alettiin tarkkailla myös oikeassa elämässä.

Studion tapa kietoa pienet opetukset tapahtumiin ansaitsee vuolaat kehut, eikä tarina missään vaiheessa tunnu saarnaavalta. Alban sanoma onkin kaikille hyvin tärkeä ja selkeä: kunnioita ja arvosta puhdasta ympäristöä. Vaali luonnon monimuotoisuutta ja arvosta sitä ennen kuin on liian myöhäistä. Tämän lisäksi peli on oivallisesti rytmitetty ja ihanan rentouttava tutkimusmatka Välimeren auringon alle. Alban lapsenomainen tapa pomppia pitkin polkuja ihastuttaa tuon tuosta.

Välimeren rauhassa on hyvä olla

Mikä sitten nimikkeessä oli parasta lapsieni mielestä? Uusien asioiden kuvaaminen ja tutkiminen, vastasivat molemmat. Oli se sitten lokki, harmaahaikara tai Inéksen naapurin koira. Ainoat kehitysehdotukset tulivat liian pitkistä keskusteluista – onko syy sitten allekirjoittaneen käännöstyössä, mene ja tiedä. Harmittavaa, että suomenkielisiä käännöksiä on todella harvoin lapsille suunnatuissa peleissä markkina-alueemme pienuudesta johtuen.

Alba: A Wildlife Adventure on erinomainen, joskin melko lyhyt seikkailu. Se herättää keskustelua luonnon tärkeydestä, mutta viihdyttää samaan aikaan myös taidokkaasti rytmitettynä videopelinä. Toivottavasti muutkin pelintekijät ottavat Ustwo Gamesilta mallia – peleillä on mahdollisuus myös vaikuttaa ja tehdä hyvää.

Kirjaudu kommentoidaksesi