Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Nuori ja kapinallinen

Life is Strange on tarinapeli, jossa ohjataan teini-ikäistä Max Claufield nimistä tyttöä, joka on aloittanut opinnot kuvaamataito painotteisessa opistossa. Peliä ei ehdi kulua kauan kun käy ilmi, että Maxilla on supervoimia, joilla hän voi kelata aikaa taaksepäin. Ajan taaksepäin kelaamisesta tulee keskeinen osa pelimekaniikkaa. Max on hieman kömpelö ja tönii kaiken kumoon, joten aikaa taaksepäin kelaamalla voi korjata virheen ja siirrellä tavaroita ensin jolloin mikään ei mene rikki. Matkan varrella tulee huomattavasti tukalampia tilanteita vastaan joten aikaa saa kelata henkensä edestä.

Pelin parasta antia on sen persoonalliset hahmot, jotka eivät ole mitään stereotypioita. Pelkästään hahmojen perusteella tämä ansaitsee viisi tähteä. Rima tosin on aika matalalla, sillä pelikäsikirjoituksilla ei mitään Pulizereita voiteta. Mutta se mikä tässä on hyvä, tämä kestää vertailun Telltale Gamesin tarinapeleihin, jotka ovat pelityypin edelläkävijöitä. Vaikka Life is Strangessa päähenkilöllä on supervoimia, tämä ei ui liian syvällä toimintasankari kliseissä. Telltale pelien hahmot kestävät usein ihan hirveää rökitystä ja nousevat kuin Terminator robotti. Tässä ei ole tuollaista. Nostaisin Life is Strangen Telltale pelien yläpuolelle.

Kannattaa olla PS Plus tilaaja niin saa ladata tälläisiä helmiä.

Kirjaudu kommentoidaksesi