Vauhdikkaan vipeltäjän kommellukset valkokankaalla sijoittuvat jonnekin kahden ääripään väliin. Filmi tekee monet asiat oikein, mutta lisähiottavaakin olisi ollut.

Vaihtamalla parani

Sonic the Movien (orig. Sonic the Hedgehog) piti saapua elokuvateattereihin jo viime vuonna, vaan kuinkas sitten kävikään. Ensimmäinen traileri nostatti niin ison äläkän, että julkaisua oli pakko lykätä. Syynä älämölöön oli Sonicin perin erikoinen ulkoasu ihmismäisine piirteineen ja erikoisine hampaineen. Mikäli et muista, miltä tuo hirvitys näytti, voit kummastella vertailukuvaa tämän uutisen kautta.

Lykkäys kannatti tässä tapauksessa, sillä nyt nähtävä siili näyttää hyvältä, kosolti paremmalta, parhaimmillaan jopa varsin söpöltä. Vaihtamalla parani, isoa peukkua tälle ratkaisulle.

Filmin juonikuviot eivät ole monimutkaisimmat ikinä, joten niistä ei ehkä kannata paljastaa liikoja. Alkuun kuitenkin lähdetään kuin suoraan peleistä lainatusta maailmasta, jossa nuori Sonic viilettää vailla huolen häivää. Valitettavasti sankarimme suorastaan epäluonnollinen nopeus herättää pahisjoukkion huomion, minkä takia vauhtihirmumme joutuu pakenemaan uuteen maailmaan mystisten kultaisten renkaiden avulla. Matka etenee Yhdysvaltojen maaseudulle, Green Hills -kylään. Näissä puitteissa pääosassa ovat yksinäisyys ja piileskely, jotta sama ei toistuisi tuoreessa kotimaailmassa.

Mukaan kuvioihin tulevat James Marsdenin näyttelemä sympaattinen Tom-poliisi ja tämän eläinlääkärinä toimiva Maddie-vaimo, näyttelijänään Tika Sumpter. Eikä aikaakaan, kun kapuloita rattaisiin saapuu iskemään Jim Carreyn esittämä tohtori Robotnik, tuo huippuälykäs laitteita rakenteleva pahis.

Filmi on Jeff Fowlerin ensimmäinen täyspitkän elokuvan ohjaustyö. Hänen CV:nsä sisältää entuudestaan lyhytfilmejä, joista yksi oli jopa Oscar-ehdokkaana.

Rooleja on siinä monenlaista

Ennustin jokunen aika sitten blogitekstissä, että elokuvan todellinen tähti olisi Jim Carrey ja hänen esittämänsä tohtori Robotnik. Olin melkein oikeassa, sillä vaikka Carrey ottaa roolin itselleen (ehkä jopa hieman ylinäyttelemällä), niin kyllä itse sininen siili kuitenkin loppupeleissä vei pidemmän korren.

Sininen viilettäjä on eloisa ja ilmeikäs tuttavuus, jonka äänenä Ben Schwartz toimii paremmin kuin hyvin. Hahmo vaikuttaa juuri siltä, miltä pitääkin. Tälle isot pisteet. Myös Marsdenin interaktio siilin kanssa pelittää sympaattisesti lähes koko rainan ajan.

Sumpter ja muutamat sivuhahmot lähinnä täyttävät roolinsa ilman sen kummempia kehuja, joskin yksi koomiseksi tarkoitettu nalkuttaja on loppupeleissä lähinnä ärsyttävä. Aina yhtä pahikselta näyttävä Neal McDonough vilahtaa ruudulla perin mitättömässä sivuroolissa, minkä jälkeen hahmo unohdetaan tyystin. Paljon parempaa kohtelua ei saa osakseen Robotnikin jonkin sortin assistenttina toimiva Lee Majdoub, joka niin ikään unohdetaan filmin puolivälissä.

Tapa, jolla tohtori Robotnik tuodaan osaksi tarinaa tuntuu päälle liimatulta, kohtauksena suorastaan kornilta. Eikö Yhdysvalloissa olisi ollut ketään tai mitään muuta tahoa tutkimaan mystistä energiapulssia, kuin yksi erikoinen tohtorismies, jota puolet armeijasedistä ei edes haluaisi tapauksen pariin? Oli miten oli, Jim Carrey toimi roolissaan varsin mallikkaasti, vaikka välillä mennään reilusti ylinäyttelemisen puolelle. Toisaalta Robotnik nyt onkin hahmona kuin suoraan sarjakuvien sivuilta tai... videopelistä.

Olisin ehkä kaivannut Carreylle jopa vielä enemmän ruutuaikaa, sillä miehen ilmeet ja eleet huvittivat sekä toivat mieleen tähden aiemmat komediaroolit. Se on myönnettävä, että omaa tunnelmaa saattoivat latistaa trailerit sekä muut etukäteen julkaistut klipit, jotka käytännössä paljastivat kaikki filmin hauskimmat vitsit ja kohtaukset.

Jos vain on mitenkään mahdollista, niin älä katso trailereita etukäteen. Ainakaan kokonaan. Niistä pystyy päättelemään koko kupletin juonen sekä näkemään ne huvittavimmat kommellukset reilusti etukäteen.

Pitää mennä nopeasti

Muutamat edellä mainitut poikkeukset lukuun ottamatta huumori osui useimmiten omaan hykertelyhermoon, ja saipa sitä useammat kerrat hörähdellä ääneenkin. Myös viittaukset muihin elokuviin saivat hymyilemään. Aivan kaikki vitsit kuitenkaan eivät kuitenkaan osu kohteeseensa, ja pahin niistä sai jopa naamapalmuilemaan hölmöydellään.

Näytöksessä olleet nuoremmat tapittajat tuntuivat pitävän elokuvasta. Alakouluikäisiä katsojia taidettiin muutenkin ajatella ne muutamat kerrat, kun sininen sankarimme pistää flossaten iloitsemisen lomassa. Niin, flossaus, tiedättehän, se tanssi, joka oli muotia vielä kaksi minuuttia sitten.

Siilin tähdittämien pelien ystäville ja suoranaisille Sonic-faneille elokuva maistuu varmasti. Mukana ovat kultaiset renkaat, kosolti vauhtia ja hienovaraisia viittauksia sankarin peleihin.

Ja näin ohimennen: Pelaajan näkökulmasta suurta iloa herättivät jo ensimmäiset sekunnit, kun ruudulle lävähti kuvaa Sega-pelitalon monista eri peleistä, joista lopulta muodostui studion logo. Etenkin Yakuzan, tuon gangsteridraamasarjan, näkyminen paalupaikalla sai suupielet nousemaan ylöspäin.

Enemmän plussaa kuin miinusta

Kaiken kaikkiaan Sonic the Movie jätti positiivisen maun suuhun, vaikka kaikki aspektit eivät osukaan nappiin. Juonikin olisi voinut kaivata hieman lisäruuvaamista, sillä nykyisellään kyseessä on perin yksinkertainen pisteestä A pisteeseen B etenevä taival.

Mitä pelielokuviin tulee, jos niitä nyt on pakko toisiinsa verrata, niin omasta mielestäni Pokémon: Detective Pikachu on edelleen paras viime aikojen genren edustaja. Sinisen siilin temmellys on silti viihdyttävä paketti huumoria ja toimintaa, joka saa melko varmasti jatkoa. Elokuva on menestynyt etenkin Atlantin toisella puolella sen verran hyvin, että toinen osa lienee melkein pakollinen. Jim Carrey on lisäksi haastatteluissa todennut olevansa valmis palaamaan Robotnikin housuihin, mikäli tarve vaatii.

Niin ja on vielä yksi syy, minkä antaisi olettaa jatkon olevan vähintään ajatuksissa. Ei nimittäin kannata poistua heti lopputekstien ilmestyessä valkokankaalle. Etenkin pelien ystävien luulisi ilahtuvan kesken tekstien näytettävästä lyhykäisestä pätkästä.

Ohessa nyt vielä traileri, mutta sitä ei parane katsoa kokonaan.

Sonic the Movie saapuu elokuvateattereihin 28.2.2020