Petri Katajan blogi
Se on aiheuttanut itselleni muutamat kerrat hieman liian myöhäisiä yöunia. Sen pariin palaa mielellään – jopa liiankin usein. Jos tuo tuotos ei päädy vuoden peliksi omalla listallani, olen todella hämmentynyt.
Kyseessä on tottahan toki Hades II, syyskuussa julkaistu Supergiant Gamesin uusin mestariteos.
Täydet tähdet totta kai
Sivustomme arvostelu Hades II:n PC-versiosta antoi arvosanaksi viisi tähteä viidestä. Mukana on sellaisia ylistyssanoja kuin "mestariteos" ja "ihme". "Harva peli palkitsee pelaajansa yhtä vuolaasti", kuuluu yksi suora lainaus.
En lainaa tähän koko tekstiä, mutta sen kimppuun pääsee tästä linkistä (klik). Olen arvosanasta samaa mieltä: nimike ansaitsee viisi tähteä viidestä, helposti.
Hades II on toimintapainotteinen roguelite-tyylin peli, jossa pelaaja ohjaa manalan prinsessa Melinoëta taistelussa ajan titaani Chronosta vastaan. Matkaan lähdetään Melinoën tukikohtana toimivalta joenvarsileiriltä. Täällä pelaaja voi puhua eri hahmojen kanssa, kasvattaa kasveja ja ties sun mitä muuta, mutta tärkeimpänä asiana on varustautua tulevan yön koitoksiin. Mikä ase käsiin, mikä lisäapuja tarjoava killutin kyytiin ja niin edespäin. Sen enempiä spoilaamatta.
Kun on valmiina kohtaamaan taistelua, niin matkaan kohti vihollisten kyllästämiä maita ja mantuja. Matkalla kohti määränpäässä sijaitsevaa isoa pahaa Melinoë saa kreikkalaisen mytologian jumalhahmoilta eri sortin siunauksia, jotka tarjoavat huiman määrän apuja tulevissa koitoksissa.
Siunaukset voivat vaikkapa varustaa perushyökkäykset vihollisia polttavilla ominaisuuksilla, saada kerättävät resurssit monistumaan ja vaikka mitä muuta. Valikoimaa on julkean paljon, mikä onkin yksi koko homman suolasta. Matkaan lähtiessä ei osaa sanoa, mitä kaikkea varustusta ja siunausta tie tuo tullessaan.
Koska kyseessä on roguelite-tyylin peli, se tarkoittaa, että pelaajahahmo kuolee matkan varrella monet ja monet kerrat. Joka kuoleman jälkeen palataan takaisin alun "tukikohtaan". Mutta ei suinkaan tyhjin käsin, sillä taisteluiden lomassa kerätyillä roippeilla voidaan muun muassa saada helpotuksia ja varustepäivityksiä, joiden myötä tulevat yhteenotot ovat helpompia.
Lue myös: Hjälp! Jouduin antamaan uusimman Zeldan pois, jotta pelaisin välillä muutakin
Ja kertyyhän sitä myös pelaajalle tietoa siitä, minkä sortin haasteita isommista pomovastuksista pienempiin on lupa odottaa.
En keksi tarpeeksi hyviä ylisanoja
Tuotos on yksinkertaisesti sanottuna todella toimiva, viihdyttävä ja kaikin puolin hauska pelata. Haastava toki, mutta myös palkitseva.
On vaikea keksiä tarpeeksi kuvailevia ylisanoja, joilla saisin asian perille. Kyseessä on helvetin toimiva, kiehtova ja upea kokonaisuus. Se ottaa ensimmäisen osan parhaat puolet ja kippaa mukaan aimo annoksen lisähupia.
Hades II:ssa tehdään moni asia todella nerokkaasti. Olen suorastaan ihastunut siihen, miten kreikkalaiset jumalat on tuotu hahmoiksi omine tarjottavine kykyineen ja luonteineen. Eivätkä pelkästään jumalhahmot vaan monet muut mytologiasta tutut nimet aina Odysseyksesta lähtien. Isot hatunnostot sille henkilölle, joka tämän idean alun alkaen sai.
Keskeinen roguelite-tyypin pelilooppi toimii myös mainiosti. Vaikka Melinoë kuolee pelin merkeissä monet kerrat, niin takaisin omaan "tukikohtaan" palaaminen ei harmita kertaakaan. Leirissä on aina jotain uutta tarjolla, oli se sitten loitsimistaan odottava ominaisuuspäivitys, tuore sato kasvimaalla, dialogia hahmojen kanssa ja vaikka sun mitä muuta. Koko ajan tarjolle tuodaan jotain mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa.
Ja kun sankarimme viilettää taisteluihin, niin koskaan ei tiedä mitä matka kohti viimeistä pääilkimystä tuo mukanaan. Minkähän jumaluuden taitoja voi napata omaan käyttöön tällä kertaa, keitä ystävällisiä naamoja tulee vastaan taistelujen välillä? Tuo arvaamattomuus ja sen tuomat yllätykset nostattavat hymyä naamatauluun. Puhumatta toki siitä, että ei tiedä varmaksi minkä sortin taisteluita tai välihirmuja pian kohtaa.
Ja niin, onhan tämä tuotos koukuttava kuin mikäkin. Ei ole kerta tai kaksi, kun on halunnut nähdä vielä yhden taistelun, haalia vielä yhden jumalten siunauksen, päihittää vielä yhden pomohirmun. Saattaa olla, että muutamat yöunet ovat ottaneet takkiin tämän nimikkeen takia.
Se lienee hyvän viihteen merkki, eikö vain? Oli kyseessä sitten videopeli Hades II:n tyyliin, koukuttava kirja, jota on vaikea laskea alas, tai televisiosarja, josta nyt vaan on pakko katsoa vielä yksi jakso. Daredevil: Born Again -sarjan kanssa noin saattoi myös käydä äskettäin. Viimeisimmästä oikeasti koukuttavasta kirjasta on kyllä vuosia aikaa, vaikka opuksia tuleekin luettua.
Sulava kuin kilo voita auringonpaisteessa
Aiemmin arviossa oli PC-julkaisu, mutta itse koin nimikkeen Switch 2 -version. Teknisesti Hades II Switch 2:lla on vallan mainio. Mitään nykimistä tai paukkumista en ole huomannut, pyöri näytöllä vaikka sitten mitä.
Television kautta pelattuna peli pyörii 120 kuvan sekuntivauhdilla (fps), kun taas konsolin omalta ruudulta lukema on 60 kuvaa. Ja ykkös-Switchin omistajat voivat ladata ilmaiseksi Switch 2 -version, jos ja kun näin haluavat. Ei pahaa sanottavaa näistä asioista.
Jos Hades II ei ole omissa kirjoissani vuoden paras peli, kun noita ryhdytään listailemaan ja pähkimään, niin olen hyvin ihmeissäni.
Peli on tällä hetkellä ainoastaan PC:llä ja Switch 2:lla, mutta eiköhän tuotoksen kimppuun päästä muillakin konsoleilla ennen pitkää.
Ketä pistetään seuraavaksi nokkaan?
En ole vielä kaikkea sisältöä nähnyt, vaikka lopputekstit ovatkin rullanneet ruudulla kertaalleen. Tekemistä vielä olisi, kenties toinen loppunäytöskin. Mahtaakohan siellä matkan viime metreillä olla jotain sellaista koukkua, joka viittaisi kolmanteen osaan? Pelinkehittäjien suunnasta on toki kerrottu, että kolmas osa ei ole itsestään selvää. Mitä tuo sitten käytännössä tarkoittaakaan.
Kaikki hyvät trilogiat tulevat kolmessa osassa, niin en pistäisi hanttiin, jos uusi osa nähtäisiin joskus tulevaisuudessa.
Oli miten oli, jos Hades III joskus julkaistaan, niin olisikohan seuraavassa osasessa pääosassa jonkin muun kulttuurin jumaltaruhahmot? Olisihan se öyreätä, jos saman sortin sulavaa toimintaa nähtäisiin vaikkapa egyptiläisen mytologian ympäröimänä. Pientä viittausta näihin suuntiin olen huomaavinani ainakin yhden ilkimyksen ulkoasussa.
Tai! Miten olisi pohjoismaiden tarusto? Thor, Ukko-ylijumala, Väinämöinen kenties, Loki, Yggdrasil-puu vaikkapa, mitä noita nyt on. Kyllä minä tuosta(kin) rahaa maksaisin.
Lisää aiheesta:
