Takaisin luontoon. Hiiteen velvollisuudet!
Metal Gear Solid 3: Snake Eater oli Hideo Kojiman rakkauskirje James Bond -elokuville. Käyttäjä aseteltiin nuoren Snaken, tai oikeastaan tulevan Big Bossin saappaisiin ja viskattiin suoraan 60-luvulle kylmän sodan ja Kuuban ohjuskriisin aikoihin. Toimintaympäristönä toimi vehreä viidakko. Maaston mukana teos esitteli myös pukusysteemin; päähahmon tuli vaihtaa maastoasuaan ympäristöään mukailevaksi siirtyessään paikasta toiseen. Myös ruoan etsiminen maastosta ja yksityiskohtaisempi haavojen parantaminen pelivalikon kautta olivat tälle teokselle uniikkeja Metal Gear -sarjan sisällä.
Metal Gear Solid Δ: Snake Eater on miltei täysin identtinen uusioversio klassikkohiippailusta päivitetyillä grafiikoilla. Kiiltävän ulkokuoren sekä elämänlaatua parantavien muutosten lisäksi uusia piirteitä löytyy lähinnä Snaken moderneista liikkeistä, mitkä nekin ovat vapaaehtoista sisältöä.
Teoksen käynnistyessä päästään valitsemaan uuden ja vanhan ohjausmallin väliltä. Moderni malli on hyvin samantyyppinen kuin viimeisimmässä osassa Metal Gear Solid V: The Phantom Pain, joten Snake voi muun muassa liikkua samalla kun tähtää aseellaan sekä kävellä kyykyssä. Tämä tekee tietysti liikkumisesta paljon sulavampaa ja samalla kokemuksesta helpomman.
Helpotusta kompensoidaan vähän sillä, että tässä mallissa ammukset tipahtavat pikkuhiljaa lentoradallaan, eivätkä matkaa täydellisessä linjassa eteenpäin kuten vanhassa systeemissä. Tähän muutokseen kuitenkin tottuu nopeasti, ja jo pelkästään liikkuminen ensimmäisestä persoonasta tähdättäessä tekee uudesta systeemistä vanhaa helpomman, varsinkin pomotappeluissa. Tosin sulavampi systeemi tekee omasta mielestäni teoksesta myös hauskemman! Vaikeusasteitahan pelistä löytyy mukavan kattavasti, joten lisähaastetta voi hakea perinteisesti niiden avulla.
”You’re pretty good!” sanoi Käärme kun Oselotin näki
Uusioversio näyttää todella hyvältä, eikä minulla ollut PC:llä minkäänlaisia teknisiä ongelmia. Saimme arvostelukoodin vasta pelin julkaisun yhteydessä, joten ensimmäiset päivitykset olivat toki jo toiminnassa. Ruudunpäivityshän on rajattu 60 ruutuun sekunnissa, mikä varmaan ärsyttää joitain PC-lajitovereita. Itseäni tuo ei tällaisessa teoksessa haittaa.
Uudet animaatiot ovat todella hienoja, esimerkiksi käsirysyyn joutuessa. Pieniä yksityiskohtia on lisätty rutkasti: Snaken vaatteisiin ja hiuksiin tarttuu roskaa hänen ryömiessään metsissä ja muta näyttää todella hyvältä. Kun Snake saa haavereita, ne jättävät nykyään myös arpia, joten läheltä piti -tilanteet ovat luettavissa myöhemmin suoraan hänen nahastaan.
Itse peli on edelleen loistava, joten on helpompi puhua parista asiasta mistä en pidä, kuin listata mielin määrin positiivisia puolia. Nämä natinani ovat pitkälti samoja kuin jo vuonna 2004.
Erityisesti MGS3:n pomot tuntuivat minusta aina köykäisiltä ja mielikuvituksettomilta verrattuna kahden ensimmäisen Metal Gear Solidin vihulaisiin, suurimpia päähahmoja lukuun ottamatta. Melkein jokainen ensimmäisen tai toisen osan vihulainen oli omalla tavallaan eeppinen ja valmiin tuntuinen hahmo, kun kolmosessa puolet pomoista tuntuvat nopeasti kyhätyiltä, melkeinpä jälkiajatuksilta.
Toinen juttu, mikä ärsytti alkuperäisessä teoksessa, oli jatkuva taukovalikon käyttö. Käyttäjää vaadittiin pysäyttämään peli todella usein valikosta tapahtuvan syömisen, haavojen parantamisen ja univormun vaihtojen vuoksi. Tähän on uusioversiossa saatu käyttöön pikanappeja, esimerkiksi Snaken haavoittuessa teos väläyttää ruudulle nappulan, mitä painamalla pääsee suoraan ensiapuvalikkoon. Samoin käy, kun löydät uuden aseen. Myös vaatetukselle on oma pikanappinsa, mitä kautta voit valita nopeasti sellaisen asun, mitä olet jo kerran käyttänyt tarinan aikana. Nämä uudistukset eivät täysin poista toistuvaa taukovalikoissa kikkailua, mutta ne tekevät pelaamisesta sulavampaa.
Pienet maaston pätkät latausruutujen välissä tuntuvat myös hassuilta tänä päivänä, kun avarampiin kenttiin ollaan totuttu jo vuosia. En tiedä valittaisinko tästä liialti, pienemmät kentän palaset ovat ennemmin sympaattinen tuulahdus parinkymmenen vuoden takaa ja saavat itseni nostalgiseksi.
Hieno, mutta hintava
Jos joku kysyisi, kannattaako MGS3 kokea klassisessa muodossaan vai uusioversiona, on uutta versiota helppo suositella. Hinta on kuitenkin ainakin julkaisun hetkellä melko suolainen, pyöreät 80 euroa. Siihen nähden Metal Gear Solid Δ ei välttämättä sisällä tarpeeksi uudistuksia houkutellakseen käyttäjiä, joilta alkuperäinen peli jo löytyy.
