Peliarvostelut

Mukavaa lisä pelattavaa, mutta silti puuttumaan jäi paljon. Ei ollut sen suurempia valintoja jotka olisivat vaikuttaa peliin, (paitsi että tappaako mahdollisen ryhmän jäsenen yms pientä) eli paljon putkijuoksumaisempaa oli. Aivan liian helppo ainakin omalle hahmolle.. Kuolin ensimmäisen kerran varmaan lopparissa... vaikka nostin hardille kun tympi jo tuo helppous. Kestoa oli sen 9h, vaikka yritin melkein kaikki sivujuonet tehdä loppuun.

Erittäin viihdyttävä Japanin GTA. Aluksi en hirveästi lämmennyt, mutta kun peliin pääsi sisään, niinn erittäin hyvää viihdettä. Pitkät välivideot vähän katkoo tunnelmaa, mutta se nyt on Japanilaisten pelien pakollinen paha.

Itse olen televisiosarjan suuri fani, joten kyllä tämän pelin jaksoi kerran läpi pelata. Peli on aikalailla hutastu, mutta ei se huono ole. Itse olin jopa koukussa alussa, kun halusin päästä tutkimaan vankilaa.

Pelissä pelataan Tom Paxtonilla koko ajan, ja tarkotuksena on tehdä tehtäviä eri vangeille. Lähinnä pitää hiippailla vartioiden ohi, jotta voi hakea jonkun tietyn kaman. Paxton on hyvin tyylikäs agentti, josta pidin hyvin paljon.

Tässä pääpaino on hauskanpidossa, oma party kasaan ja verkkoon viettämään mukava peli-ilta. Autoilu on vain kehys ja sisältö tulee radalta kerätyistä powerupeista, jotka avaavat kuskille mahdollisuuden boostata omaa ajoa tai vaihtoehtoisesti tuhota se muidenkin vähäinenkin yritys puhtaasta pelistä. Suomalaisten kanssa vietetyt hetket nostavat kokemuksen kiitettävän puolelle. Pelikavereita löytyy foorumin Peliseura-ketjusta.

Peliseura ratkaisee olennaisella tavalla kokemuksen mielekkyyden. Tämä asettaa pelille sen ylimääräisen kynnyksen, joka omalla kohdalla on alun tiiviin pelaamisen jälkeen pistänyt levyä koneeseen yhä harvemmin. Silti sopivassa porukassa edelleen aivan yhtä herkullista.

Muutama video tullut pelistä tehtyä:

Beta-testiä suomalaisten kanssa: http://www.konsolifin.net/media/media/1844/Massive_Action_Game_PS3/

Red Steel 2 oli yksi vuoden 2010 hypetetyimmistä peleistä, eikä suotta sillä se on yksi Wiin parhaista peleistä. Ohjattavuus on parasta mitä Wiillä on toimintapelien saralla nähty, vaikka tietysti myös jotain parannettavaa löytyy. Miekkailu on todella tarkkaa, ja Wiikakea hyödynnetään myös jossain minipeleissä. Erityisesti plussaa voi antaa taistelussa hyödynnettävistä erikoisiskuista, joiden käyttö on yleensä nappi+liike. Näissä ilahduttavinta oli huomata, että liikkeisiin vaaditaan juuri se liike kuin kerrottiinkin. Pelkkä random heilutus johtaa auttamatta liikkeen epäonnistumiseen.

Sarjan fanina lämmitti mieltä kovasti. Tasoloikkakohtauksien flow vaan toimi pelin alusta loppuun.

Pelin tasohyppelymekaniikoilla (jäädytys/"muistaminen") voisi muuten tehdä uskomattoman haastavankin pelin.