Peliarvostelut

Hyvä peli kaikinpuolin; Co-op, yksinpeli ja moninpeli.

Hissi musiikkia... Ei ainakaan täyden hinnan arvoinen.

Todella hyvä ajotuntuma ja fiilis! Huonoa on elinikä ja Split screenin puuttuminen

Ensimmäinen läpipeluukerta jätti hieman laimean fiiliksen. Eihän tässä nyt ollut mitään uutta ja ihmeellistä kahteen edelliseen verrattuna. Liiallinen hype oli tehnyt tehtävänsä.
Nyt neljä läpipeluukertaa (yksin- ja yhdessä) sekä kymmeniä ellei satoja moninpelitunteja viisaampana täytyy todeta, että Bungie teki sen jälleen. Ehdoton merkkiteos. Tämä on se peli, joka 10 vuoden päästä herättää omassa mielessäni parhaat muistot kun XO:n pelitarjonnasta puhutaan.
Tosin kannattaa muistaa, että elleivät mestarikokin edelliset seikkailut maistuneet, ei tämäkään sitä tee.

Mahtavaa arcade rälläystä :)

Se puhuu suomea

Loistava peli, enkä ole samaa mieltä arvostelijan kanssa. Minusta olisi hyvä, jos arvostelija olisi joku, joka pitää itse painista. Pelissä on paljon kaikkea hauskaa. 24/7 mode tosin on melko huono, mutta kyllä sitä pelaa. Pelissä parhautta on ECW Extreme rules matsit, nettipeli, turnaukset, omien painijoiden tekemiset, yms.

Todella hyvä jääkiekkopeli. Sidecam on parasta vuosiin. Kuitenkin pienoinen pettymys 2k8:n verrattuna. Itseä ihmetytti nämä uusintojen ja kesken pelin tilastojen näyttämisen poistaminen. Silti tämä jäi hyllyyn ja NHL 09 sai lähteä

+Taklaukset
+Sidecam
+Fysiikka yleensä
+Maalivahdit

-Franchise huomattavasti suppeampi kuin 2k8
-Pelaajamallit
-Uusintoja muutenkin kuin maaleista
-Tilastot ottelun aikana? Missä ne ovat?

Battlefield sarjan uusin tulokas Bad Company sisältää moninpelin ohella täysimittaisen huumorilla höystetyn yksinpelin, joka valitettavasti jää hieman torsoksi.

Brawl on ahdettu täyteen sisältöä ja sen pelaaminen on hemmetin hauskaa. Niin kauan kun ei muuta ajattele, ei pelistä tunnu löytyvän mainittavia vikoja sitten millään. Heti vähän syvemmälle porautuessa tulee kuitenkin eteen valitettava tosiasia; pelattavuus on kaikin puolin riisutumpaa eikä likimainkaan yhtä taktista kuin sarjan edellisessä osassa parhaimmillaan. Spämmimällä pääsee pitkälle, hahmotasapaino on entistä pahemmassa kondiksessa ja, kiitos selvästi hitaamman temmon, vastustajien iskut on aivan liian helppo väistää.

Kun ensimmäisen kerran lykkäsin Super Mario Galaxyn pelilevyn joululahjapaketista paljastuneen Wiin sisuksiin ja painoin käynnistä-nappia, osasin odottaa vain ja ainoastaan erinomaista tekelettä. Mario huusi pelinsä nimen suorastaan huvittavan pirteällä äänellä ja minä puristin Wii-ohjaimia innokkaasti käsissäni, valmiina ottamaan selvää täyttäisikö putkimiehen uusin puoliakaan sille asetetuista odotuksista, vai jäisikö se niin monen muun pitkään ja hartaasti varrotun pelin tapaan pieneksi pettymykseksi.