Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Heavy Rain

Ranskalainen Quantic Dream palaa interaktiivisen pelielokuvan pariin uutukaisensa Heavy Rainin kanssa. Studio yhdisti elokuvamaisen tarinankerronnan reaktiotestejä hyödyntävään seikkailuformaattiin vuonna 2005 ilmestyneessä Fahrenheitissa, mikä keräsi kehuja niin kriitikoilta kuin pelaajiltakin. Samaa, mutta huomattavasti ehostetumpaa konseptia hyödyntävä Heavy Rain pyrkii hälventämään elokuvan ja pelin rajaa entisestään antamalla pelaajalle mahdollisuuden vaikuttaa tapahtumien kulkuun.

Rankka sade

Kaatosateen piiskaamassa kaupungissa Origami-murhaajaksi ristitty sarjamurhaaja on yhä vapaana. Alaikäisiä lapsia kidnapannut murhaaja on pitänyt uhrinsa aina muutaman päivän elossa, minkä jälkeen siepatut ovat lopulta löytyneet hukkuneina rautatien läheisyydestä. Rinnallaan heillä on ollut valkoinen orkidea ja kädessään origami-eläin, mistä tappaja on saanut nimensä. Kun sarjamurhaaja kaappaa kahdeksannen uhrinsa, on poliiseilla neljä päivää aikaa löytää lapsi, ennen kuin on liian myöhäistä.

Heavy Rain nojaa elokuvakerrontaan unohtamatta pelillisiä ominaisuuksia. Vahvoilla teemoilla sävytetty murhatrilleri on poikkeuksellisen laadukkaasti käsikirjoitettu ja selkeästi aikuisempaan makuun suunnattu. Episodimaisesti purkautuva juoni seuraa neljää pelaajan ohjaamaa henkilöä, jotka liittyvät jollain tapaa Origami-murhaajan tapaukseen. Eri näkökulmat tuovat kerrontaan omat virikkeensä; masentuneen perheenisän kohtaloa seuraa tyystin eri silmin kuin nallekarhumaisen dekkarietsivän salapoliisityötä. Tarina tasapainotteleekin onnistuneesti raskaiden ja kevyempien aiheiden välillä, särkemättä painostavaa yleistunnelmaa. Samaistuminen hyvin kirjoitettuihin hahmoihin vahvistaa tätä tunnetta, vaikka osalle olisi suonutkin hivenen enemmän taustoitusta. Nyt peli lakaisee tietyt kriittisetkin asiat vaivihkaa unohduksiin tai jättää kokonaan kertomatta, ikään kuin niillä ei koskaan olisi ollutkaan muuta merkitystä kuin tarkoituksellinen harhaanjohdattaminen.

Hyvien elokuvien lailla myös Heavy Rain on parhaimmillaan ensimmäisellä kerralla. Toisin kuin Fahrenheit, Heavy Rain ei rankaise pelaajaa epäonnistumisella sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan jatkaa juonta uusin kääntein. Kansankielelle tämän voi kääntää siten, että jokainen pelin neljästä päähenkilöstä voi kuolla. Erillistä tallennusta ei ole lainkaan, mikä tekeekin kohtaamisista entistä ahdistavampia. Kiivaat toimintaosuudet voivat hyvinkin olla pelihahmon viimeisiä. Aivan mitä tahansa ei kuitenkaan pysty tapahtumaan, minkä huomaa viimeistään myöhemmillä läpipeluukerroilla. Tilanteet saattavat jatkua niin kauan kunnes pelaaja tekee, mitä ruudulla pyydetään, tai vaihtoehtoisesti ratkaisu hoituu automaattisesti. Täydellinen vaikuttamisen vapaus pysyy edelleen saavuttamattomissa, mutta Heavy Rain ottaa valtavan askeleen lähemmäs näennäistä päätösvaltaa. Neitsytretkellä jopa niinkin vakuuttavasti, että pelaaja oikeasti tuntee päättävänsä tekemisistään: henkilöt menevät tasan niin pitkälle kuin pelaaja uskaltaa.

Interaktiivista kerrontaa

Tarinan lineaarinen rakenne on häivytetty taidokkaasti pelimekaniikkaan, eikä virheitä huomaa kuin niitä varta vasten etsimällä. Alussa peli pyytää asettamaan vaikeusasteen oman pelikokemuksen mukaan, mikä vaikuttaa pyydettyjen näppäinkomentojen hankaluuteen. Komennot vaihtelevat reaktiotesteistä sorminäppäryyttä vaativiin näppäinyhdistelmiin, ohjaimen liiketunnistimen hyödyntämiseen sekä rämpytykseen. Kokeneimmat padisankarit joutuvat pahimmillaan painelemaan yhtäaikaisesti kuutta näppäintä, mikä sydämenlyöntien kiihtyessä ei ole aivan niin helppoa kuin kuvittelisi. Liialliseen sorminäppäryyteen ei kuitenkaan sorruta, ja epäonnistumisen pelon puuttumisen vuoksi turhautuminen on mahdotonta. Pelaaja kokee korkeintaan terveellistä paniikintunnetta selvitellessään ongelmatilanteita.

Pelaaja tutustutetaan Heavy Rainin maailmaan hyvällä prologilla, jossa opetetaan pelimekaniikan salat. Oikean liipaisimen avulla toimiva liikkuminen tuottaa hivenen ongelmia hahmon hienosäätämisessä tiettyyn pisteeseen, mutta muuten toiminnot ovat käteviä ja helppo oppia. Ainoastaan muutamissa kamerakulmissa aktiivisen käyttökohteen ikoni on liian pieni ja epäselvä. Vasemmalla olkanapilla voi tosin säätää kamerakulmaa, mikä yleensä eliminoi ongelman. Pelihahmon päänsisäistä liikettä seurataan vasen liipaisin pohjassa, jolloin hahmon ympärillä pyörii avainsanoja tiettyjen näppäinten yhteydessä. Hivenen typerästi seikkailupelimäiseen tapaan jokaisen vaihtoehdon voi käydä rauhassa lävitse, minkä vuoksi ajatukset ovat usein keskenään ristiriitaisia. Keskustelu hoituu samalla tavalla, mutta ilman liipaisinta kohteen vieressä. Erinomaisena yksityiskohtana vastausvaihdot pyörivät nopeammin ja huomattavasti vaikeaselkoisemmin, mikäli hahmo on kiihdyksissä, mikä johtaa usein vääriin valintoihin.

Neljä toisistaan erilaista päähenkilöä vaikuttaa siihen, kuinka pelattava kohtaus rakentuu. FBI-agentti Norman Jayden ja yksityisetsivä Scott Shelby tutkivat tapausta kahdelta eri kantilta, ensimmäisen painottuessa enemmän varsinaisen todistusaineiston analysointiin. Vinkkien yhdisteleminen olisi huomattavasti mielekkäämpää, mikäli siinä pitäisi käyttää enemmän omia aivoja. Nykyisessä mallissa tilanne ratkeaa vain oikeaa suuntanäppäintä painamalla. Shelbyn filmnoirmainen dekkarityöskentely on yhdistelmä keskusteluja ja toimintaosuuksia. Perheenisä-arkkitehti Ethan Marsin osuudet ovat pelin mielenkiintoisimpia ja dramaattisesti kaikkein voimallisimmin latautuneita. Marsin epätoivo tarttuu helposti myös pelaajaan, ja osaltaan kiihdyttää tämän ratkaisuja. Viimeinen pelattava hahmo Madison Paige jää turhan käyttämättömäksi, mutta kokonaisuudessaan hahmokatras on varsin onnistunut erinomaisia sivuhenkilöitä myöten.

Kuva osana tarinaa

Visuaalisesti Heavy Rainiin käytetty panostus näkyy, eikä kyse ole nyt yksinomaan pelin pikselitason annista. Luoja ja ohjaajaksikin tituleerattu David Cage hyödyntää elokuvissa yleisesti tunnettuja keinoja vahvistaakseen kerrontaa. Kamera seuraa usein kuvitteellisen kuvaajan liikkeitä, käyttää useita kuvakulmia sekä lähiotoksia jännittävissä tilanteissa ja antaa tarvittaessa rauhaa pelin hahmoille. Jälki on tyyliteltyä ja hyvin elokuvamaista: vaikutelma leffan katsomisesta on jatkuvasti läsnä. Ajoittain pelihahmoon kiinnitetty kamera saattaa tosin jättää näyttämättä tapahtumarikkaan tilanteen pelaajalle.

Tietotekniseltä kantiltakin katsottuna peli täydentää elokuvamaista kokemusta, sillä kaikki hahmoanimaatioista – välillä hieman tönkköä kävelyä lukuun ottamatta – lähtien ovat ensiluokkaisesti toteutettu. Eleet ja liikkeet ovat parhaimmillaan äärimmäisen aidonoloisia. Etenkin kasvojen piirteisiin on kiinnitetty huomiota, mikä tekee hahmoista eläviä. Jatkuvassa kaatosateessa esiintyvä kaupunki on huolella toteutettu pieniä yksityiskohtia myöten, ja kanssaihmisten paljous on visuaalisuutensa lisäksi osa pelillistä kerrontaa. Sateen harmaat sävyt dominoivat värimaailmaa ja sitä myötä pelin yleistä tunnelmaa. Ainoan särön antiin antaa silminnähtävä kuvan repeily.

Yksinkertainen pianoteema on tunnelmaan sopivan haikea, mutta reagoi vakuuttavasti pelimaailman tapahtumiin nostamalla tempoa sekä lisäämällä soittimia tilanteiden mukaan. Ääninäyttely on hoidettu muun tuotannon tapaan viimeisen päälle, eikä yli- tai alilyöntejä löydy. Pari pelin aikana tavattua sivuhenkilöä jää taatusti mieleen, mutta päätähdetkin hoitavat laajaa tunnekirjoa vaativat roolinsa taidolla. Muutama repliikki voisi sointua hieman luontevammin, mutta nämä ovat pieniä erheitä muuten vakuuttavassa kokonaisuudessa.

Elokuva vai peli?

Heavy Rain on luultavasti enemmän elokuva kuin varsinainen peli. Pelaajan toiminnot rajoittuvat käytännössä tiettyjen näppäinkombinaatioiden painamiseen, mutta erinomainen käsikirjoitus tempaa puutteineenkin mukaansa. Tehdyt päätökset ja epäonnistumiset vaikuttavat lopputulokseen uudelleenyrittämisen sijaan, ja pelaaja tuntee ensimmäistä kertaa pelihistoriassa olevansa todella vaikuttamassa kerrotun tarinan kulkuun. Totuuden ja testailun nimissä Heavy Rain antaa kuitenkin hyvin vähän vaihtoehtoja pelaajalle, minkä huomaa vasta toistuvilla pelikerroilla. Sen ensimmäisen kerran kyse on kuitenkin vakuuttavasti käsikirjoitetusta, aikuisille suunnatusta murhamysteeristä, jota ei kannata jättää välistä.

Galleria: 

Kommentit

Olihan tämä arvattavissa ettei peli tule saamaan täysiä pisteitä. :D Onneksi mistään pannukakusta ei näytä kuitenkaan olevan kyse. Thnx Arvostelusta! Mitä arvon arvostelija mahtoi muuten tarkoittaa tuolla kuvan repeilyllä? Vähän epätuttu käsite meikäläiselle.

Repeilyn voi käytännössä selittää siten, että jos sä leikkaat kuvan viistosti kahtia ja siirrät vaikka alempaa sentin oikealle/vasemmalle, niin saat halutun efektin. Kyse ei ole aivan interlacingin, limittäytymisen kaltainen fiba, vaan hivenen pahempi. Ja tätä on Heavy Rainin liikkuvassa kuvassa jatkuvasti havaitavissa.

Heavy Rain ON hyvä peli. Vitostähti tippuu käsikirjoitukseen liittyvistä outouksista ja fiboista, joita ei valitettavasti pysty peliä spoilaamatta kertomaan. Tämän kohdalla kun pitää enemmän arvostella pelin "elokuvaa" kuin varsinaista "peliä". Ainakin mielestäni.

Arvostelussa mainitsematton seikka: peli tallentaa jokaisen episodin meneillään olevan kaanonin mukaan etusivulle, josta ne pystyy pelaamaan uusiksi + mahdollisesti jatkamaan tarinaa toisin seurauksin. Lisäksi peli avaa edetessään bonusgallerioita ja making of -dokumentteja.

Kiitos selvennyksestä, Pikkarainen. =) Toivottavasti ei tarvitse ruveta älyttömään trophy huorailuun saadakseen käyttöönsä nuo ekstrat, vaan vaaditaan pelkkä pelin läpäisy. Tässä ei taida olla mahdollista ryhtyä ns. Hyvikseksi tai pahikseksi? Eipä siinä, pääasia että tarina viihdyttää vähintään sen yhden pelikerran verran.

Ei ole vielä tullut vastaan peliä, jonka olisin jaksanut toiseen kertaan vetää läpi mutta mistä sitä tietää jos tämä olisi ensimmäinen.

Jos aikoo kaikki trophyt kerätä, joutuu viilaamaan useampaan kertaan läpi.

Onneksi en perusta trophy-metsästämisestä.... Hulluhan tuollaiseen puuhaan ainoastaan ryhtyisi. Vai että kaikki loput mentävä että saa vain yhden vaivaisen virtuaalipokaalin? =P Elämä on.

Tässäkin on ilmeisesti vähän tätä samaa, mikä Mass Effectiäkin vaivaa: parhaimmillaan kasvot ovat todella upeita ja yksityiskohtaisia, mutta huonoimmillaan melko pökkelöitä.

Juoni kuulostaa ennennäkemättömältä videopelistä. Tämä herättää mielenkiinnon, vaikka pelillinen anti näyttäisi jäävänkin heikoksi.

Harva maksaa "elokuvasta" 50-60e... Vaikuttaa kyllä ihan jännältä

Repeily eli "tearing" johtuu siitä että peli ei pysty pitämään fps:ää vakiona 30:ssä. Liikaa graafista rasitusta ilmeisesti tässä pelissä :)

Hieno arvostelu!

Jos pari miljoonaa harvaa näin tekisi niin olisi melko hyvin. Odotukset on korkealla.

Heppux007 | Harva maksaa "elokuvasta" 50-60e

Pituudellahan ei ole väliä, jos elokuvaan verrataan.

Demo oli vakuuttava. Ostoon menee, en ole ikinä ennen pelannutkaan tälläisiä pelejä

Hyvä arvostelu. Peli on kyllä testattavien jonossa... jos ehkä jo kesälomalla ehtisi...

"Samaistuminen hyvin kirjoitettuihin hahmoihin vahvistaa tätä tunnetta, vaikka osalle olisi suonutkin hivenen enemmän taustoitusta. "

Tuohon liittyen. Olen käsittänyt, että lisäsisältönä tulee tuollaista menneisyydestä kertovaa/valottavaa settiä. Itse asiassa Heavy Rain tilaisuudessa olleet saivat jo lataus koodin lisäsisältöön, jossa vissiin valotetan jonkun päähenkilön menneisyyttä. Vai ymmärsinkö väärin.

Demo ja arvostelu vakuuttivat sen verran, että peli on ennakkotilauksessa.

Selkeästi mielenkiintoisin ps3 nimike tällä hetkellä. Julkaisupäivä lähestyy ja pino läpi pelaamattomia pelejä ei tunnu pienenevän mihinkään. Nothingin sanoin; jos ehkä jo kesälomalla ehtisi...

On kyllä mielenkiintoisen näköinen peli. PS3 yksinoikeudesta ja siitä että oma konsolini ei ole PS3, johtuen jää kylläkin pelaamatta.

Hyvältä näyttää silti. Ihan mielenkiinnosta vois myös kysyä että kuinka pitkä peli on? Monessa tunnissa tarina on käyty kertaalleen läpi?

Miksi missään ei mainita suomenkielisestä tekstityksestä, vaikka se ratkaisee monen kohdalla ostopäätöksen? Foorumin perusteella kuitenkin aika kysytty optio ja olennainen varsinkin juuri dialogiin perustuvissa valinnoissa.

Eiköhän jokainen peliä laillisesti (k-18) pelaava osaa sen verran englantia, että peliä pystyy pelaamaan. Varsinkin jos on edes enkku-subtitle mahdollisuus. Jos ei osaa niin on syytä hävetä.

noose01: Paljon löytyy niitäkin jotka eivät osaa kunnolla -> Jos tekstityksellä ei olisi arvoa myynnin kannalta huomattu, ei tekstityksiä/suomipuhetta lisättäisi.

Itsekkin tiedän muutamia pelaavia "vanhuksia" joille suomi tekstit ovat tärkeä asia. Ja K-18 ikä on ylitetty vuosikymmeniä sitten.

Nooselle: Kyllä se subit ovat elokuvaharrastajillekin tärkeitä, miksei myös pelaajille? Erityisesti tämän kaltaisessa teoksessa, joka on vähän kumpaakin.

Leffoissa tilanteet menevät paljon nopeammin jolloin jotain saattaa mennä ohi jos puheesta ei ole saanut siinä kohtaa selvää, eikä tekstiä ehtinyt kunnolla lukea.

Kuka haluaisi pelata esim Dragon agea suomenkielisenä? Lastenpeleihin ja urheilupeleihin ihan ok, mutta älytöntä jos "oikeisiin peleihin" pitää jonkun kärpäsen läjän kokoisen maan takia vääntää valikoista lähtien pelaajien omalle kielelle niin menee jo vähän naurettavaksi. Sitten ihmetellään kun julkaisut myöhästyy jne.

Hyvä huomio Nisu, lisätty infoboksiin. Enkkutekstit löytyvät luonnollisesti myös. Itse ainakin huomasin suomisubien olevan välillä hankala luettava paikoin käänteisten sanajärjestysten vuoksi. Eli se, millä hahmot aloittivat, oli teksteissä viimeisenä ja toisinpäin. Mutta kaikin puolin laatutyötä.

Noose01, Heavy Rain ON elokuva. Siinä tekstitys/puhe menee samaa nopeutta kuin leffoissa, eikä siihen tahtiin kuin itse ehtii lukea. Keskusteluissa sama juttu. Pelaajalla ei paikka paikoin ole mahdollisuutta odottaa viittä minuuttia parhaimman vaihtoehdon sanomiseksi, vaan peli saattaa tulkata hiljaisuuden pelaajan päätökseksi ja kohtaus jatkuu eteenpäin.

Tumz, pelin pystyy pelaamaan yhdeltä istumalta lävitse (Believe me, I know), mutta kestoa sille kertyi silti reilu kymmenen tuntia. En vilkuillut kelloa kylläkään, mutta aikasten lailla koko päivä siinä meni.

XShava, näin olen itsekin ymmärtänyt. DLC ei kuitenkaan paikkaa sitä, että Heavy Rain jättää osan hahmojen taustoista täysin selittämättä/käyttämättä, mikä vaikuttaa todella kriittisesti varsinaiseen tarinaan.

Kiitos ymmärtämisestä ja pelin arvostelusta. Kaverilistalla sankarit jo tätä vääntääkin.

"DLC ei kuitenkaan paikkaa sitä, että Heavy Rain jättää osan hahmojen taustoista täysin selittämättä/käyttämättä, mikä vaikuttaa todella kriittisesti varsinaiseen tarinaan."

Oikeassa olet. Näinhän se kyllä on.

Onhan tämä peli vähäsen outo lintu. Yksi niistä asioista mitä jännitin tämän pelin osalta oli se, että voiko tätä arvostella saatika saada hyvää arvostelua luettavaksi. Pikkarainen hoiti homman todella onnistuneesti ja nyt peli tuntuu jo niin tutulta, että ostopäätöstä voi ruveta harkitsemaan. Kiitokset hyvästä arvostelusta.

En tiedä mikä on, mutta jotenkin ilmassa on samanlaista jännitystä kuin silloin vuonna kivi, pelatessa vanhoja seikkailupelejä. Tämä peli tuntuu kutsuvan meikäläistä pelaamaan ihan vaan vanhojen "osoita ja klikkaa" seikkailujen kunniaksi. Saas nähdä mitä tästäkin seuraa.

"DLC ei kuitenkaan paikkaa sitä, että Heavy Rain jättää osan hahmojen taustoista täysin selittämättä/käyttämättä, mikä vaikuttaa todella kriittisesti varsinaiseen tarinaan."

Tästä olen eri mieltä. Tarvittavat kerrottiin ja yliselittäminen olisi vain veltostuttanut menoa (enitenhän tämä on sujuva elokuva).

Mutta DLC:nä ihan mielenkiintoista.

Kiitos hyvästä arvostelusta, taitaa kyllä nyt mennä peli (vai leffako tää nyt on..) ostoon

Ei mahdu kiintolevylle...

Oliko tää kokoversio, eikä mikään demo? Kuulemma hehkutettu yli 20 tuntiseksi, ja arvostelija pelasi 10(?) tunnissa.
Menee kyllä ostoon.

"Oliko tää kokoversio, eikä mikään demo? Kuulemma hehkutettu yli 20 tuntiseksi, ja arvostelija pelasi 10(?) tunnissa.
Menee kyllä ostoon."

Lopullinen totuus paljastunee kun peli on ulkona. Ehkä tuon 20 tunnin saa täyteen vasta kun on pelannut kaikki lopetukset läpi(siihen tosin tuhraantunee paljon enemmän kuin parikytä tuntia, jos yksi pelikerta kestää about kymmenen tuntia. Pelin pituutta tosin ei tekstissä mainita. Omaan silmääni ei ainakaan osu mitään siihen liittyvää.), tai sitten sinun lähteesi on epärehellinen... Tai arvostelija fuulaa. =D

Läpipeluu on vajaa 10h. Yksittäinen läpipeluu ei ole vetelehtimälläkään missään tapauksessa 20h.

"Läpipeluu on vajaa 10h. Yksittäinen läpipeluu ei ole vetelehtimälläkään missään tapauksessa 20h."

Oolrait. Ottaen huomioon, että kyseessä on ennemminkin ELOKUVA, kuin peli, niin tuo pituus on ihan jees. Sinähän muistaakseni oletkin jo tämän tuotoksen saanut itellesi aikoja sitten, senkin kehveli! =P Jeah. Harmillista että vaikka peli on jo valmis, niin sen julkaisua saa odottaa vielä kiusallisen pitkään. Ei ole kivaa, ei.

Juu, thänks tiedoista oikein paljon...

Jos pituudella on merkitystä, niin omaan läpäisyyni kului kivasti yli kymmenen tuntia.

Äänistä: ainakin minulla peli tuli dts:nä ulos. Onkohan kyseessä vain pleikkarin oma käännös Dolby Digitalista lennossa? Ja se rapsutti vähän korvaan, että dialogi on pikkuisesti säröistä. Testasin sekä (järeällä 6.1) kotiteatterijärjestelmällä, että laadukkailla SteelSeries Siberia V2 -kuulokkeilla; molemmilla sama juttu.

Mutta nuo asiat erikseen: Hard Rain on todella hieno elämyspeli, joka kaappasi mukaansa niin tehokkaasti, että se tuli uniin asti. :) Mukana on muutamia erittäin intensiivisiä ja sykähdyttäviä kohtauksia, jotka nostivat pulssia vakuuttavan onnistuneesti. Neljä tai viisi tähteä? Äh, väliäkö sillä: tämä kannattaa hankkia!

Olen myös jo jonkin matkaa pelannut Heavy Rainia, mutta enpä spoilaa juonta kertomalla, mihin asti :) Täytyy sanoa, että tunnelman luojana HR on ennen näkemätön. Ei niinkään peli, mutta erittäin taidokkaasti käsikirjoitettu, ohjattu ja kuvattu interaktiivinen elokuva. Kohtaukset ovat sen verran lyhkäisiä, että pelaamisen lopettaminen on yömyöhälläkin vaikeaa. "Vielä yksi skene".

Erityisesti kadonneen Shaun-pojan epätoivoisen isän Ethanin ohjaaminen on todella riipaisevaa. Tuntuu todella siltä kuin olisi hänen paikallaan, kaiken menettäneenä ja kaali tuotapikaa hajoamassa. Uuuuh.

Mielenkiintoisinta on, että pelissä ei lasketa pisteitä (trophyjä lukuun ottamatta) eikä pääsääntöisesti palata ottamaan kohtauksia uusiksi. Valinnat tehdään, onnistutaan ja epäonnistutaan, ja sen mukaan edetään. Niinhän oikeassa elämässäkin käy.

Sikälikin mielenkiintoinen tuote, että se on suunnattu pelkästään aikuisille. En usko, että räjähtävään toimintaan tottunut liipasinherkkä teini jaksaa Heavy Rainia introa pidemmälle. Mutta mistäs sen toisaalta tietää...

Tonppa: Kyllä Heavy Rainissa on kansipapereidenkin perusteella DTS-äänet DD5.1:n ohella. TJEU: http://gaming-age.com/previews/ps3/heavy_rain/box2.jpg

TT-2k: ourait, jäi tuo kansipaperijuttu huomaamati. Siksi vain kommentoin sitä, kun arvostelulaatikossa lukee pelkkä Dolby Digital 5.1.

Lisätty, kiitokset huomiosta. Tosin en mielestäni huomannut missään asetuksista, että nuo olisivat vaihettavissa keskenään.

Höh, vain 720p grafiikat. Tällaisen visuaalisuuteen panostavan pelin pitäisi ehdottomasti olla 1080p!

Tänään (tai siis eilen, mutta nukkumiset jäi väliin, ni mulle tää on samaa päivää :D) ostin pelin, heti laitoin koneeseen ja ryhdyin pelaamaan. Läpi pelaamiseen meni aika tarkalleen 8h. Yhteen putkeen siis tuli pelattua. Ylempänä mainittua kuvan repeilyä en henkilökohtaisesti huomannut. Mahtava tarina kyllä, ei voi muuta sanoa. Kaikki mitä teki vaikutti tarinaan. Myös tosiaan epäonnistumiset. Ei mennyt peli ihan sillä tavalla läpi mitä olin aatellut. Mut ei se mitään. :D Kivana yllätyksenä pelin mukana tullut origami. :D

Varsin mielenkiintoinen peli tosiaan. Itse olen aivan n00b amatööripelaaja, ja harvaa peliä on tullut läpi pelattua eikä kovin monesta jaksa oikein innostuakaan. Pelinä tämä on kyllä helppo. Välillä on aika pitkiäkin pätkiä että pelaaja vain seuraa tarinan etenemistä. Toisaalta taas jotkut usean napin yhdistelmiä vaativat suoritukset ovat lähes sadistisia tällaiselle tönkkösormelle. Ethanin housuissa joutuu kokemaan aika rankkoja juttuja, dekkari taas on mielenkiintoinen arkkityyppi. FBI agentti on vähän mauton hahmo. Madison tuntuu etäisimmältä hahmolta. Tämä tuntuma on itselläni kun peli on suunnilleen pelattu puoleen väliin.

Hiukan enemmän tekemistä kaipaisin vanhojen seikkailupelien hengessä. Episodit on tosiaan aika lyhyitä ja tulee juuri tuo "yks vielä" ilmiö helposti kuten tuossa aiemmin jo mainittiinkin. Viihdyttävä peli aikuiseen makuun, en tosin suosittele helposti ahdistuville. Bonuksena vielä Madisonin napakat rinnat näkyy kivasti suihkussa, piti ihan alkaa kurkkimaan olan yli ettei muija tule juuri kesken pelin ja ala paasaamaan että mitäs täällä oikein touhutaan.

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi