Peli kuin huumeviljelmä

Pelin alussa tehdään pelihahmo, joka voi olla tyttö tai poika ja valitaan nimi ja ulkonäkö. Pelaaja on perinyt isoisänsä maatilan Stardew Valley nimiseltä paikkakunnalta. Toimistotyö murtaa ruumiin ja sielun, joten pelaaja pakkaa matkalaukkunsa ja suuntaa maalle.

Pelaaja saapuu maatilalle, jossa on ränsistynyt mökki ja umpeen kasvanut pelto. Täytyy tutustua kyläläisiin ja hakea siemeniä ja harjoitella viikatteen ja kuokan käyttöä että pääsee alkuun maanviljelyksessä.

Stardew Valleyssä erinäköisiä aktivitteetteja maanviljelyn lisäksi on kalastus, marjastus, louhiminen kaivoksessa ja kaivoksessa asuvien möllien rankaisu. Jos kyläläisen kanssa pääsee tarpeeksi hyviin väleihin, hänen kanssa voi alkaa seurustelemaan, mennä naimisiin ja tehdä lapsia. Pelissä voi mennä myös homonaimisiin, jolloin lapset adoptoidaan.

Pelistä on tehty todella koukuttava ja sitä tekee mieli pelata aina iso annos kerralla. Seppä saa valmiiksi kohta uuden hakun, täytyy pelata vielä yksi päivä. Ei voi vielä lopettaa, Abigailin synttärit on tulossa, unohdan kuitenkin antaa lahjan jos lopetan nyt. Ei voi vieläkään lopettaa, kurpitsasato valmistuu pian. Tekemistä piisaa vaikka kuinka. Pelissä on ajankulu hyvin tasapainotettu. Kerkeää yleensä tekemään kaiken mitä on aikonutkin, ellei päivän ohjelmaan kuulu uusien kasvien istutus, mikä vie aikaa.

Tätä arvostelua kirjoittaessa peliä on pelattu 87 tuntia ja tekeminen alkaa käydä vähiin kun työkalutkin on jo päivitetty iridium versioon. Konsolifinissä oli aiempi arvostelu, jossa sanottiin että reppua täytyy tutkia kursorilla ja peli nykii. Peliin tuli viime vuoden kesällä päivitys ja nyt tavaroita pysyy käsittelemään ilman kursoria. Kursorin saa esiin oikealla tatilla, jos haluaa vaikka laittaa taulun kodin seinälle. Mitään kunnon nykimistä en havainnut. Pientä mikronykimistä tuli kerran.

Peli on todella aikaa vievä ja koukuttava, eikä sovi vapaa-aika rajoitteisille. Tykkäsin tästä paljon.

Kirjaudu kommentoidaksesi