Mitä me pelattiin ennen Stardew Valleytä? Tätä kovin vanhalta Flora-mainokselta kuulostavaa kysymystä tuskin on kuultu usein, mutta jos oltaisiin, olisi siihen selkeä vastaus. Farminhoitoon keskittyvien videopelien kantaisä on Super Nintendolle alun perin vuonna 1996 julkaistu Harvest Moon.

Sarjan aloittanut sekä vastaavia nimikkeitä inspiroinut peli oli aikoinaan varsin mukava tuttavuus, eikä sen tarvitse pahemmin hävetä nykyäänkään. Harvest Mooniin voi jäädä helposti koukkuun, kiitos sen mainion konseptin.

Mä farmaripoika oon

Pelin alussa nuori poika sai hoidettavakseen isänsä farmin laajoine tontteineen. Tehtävänä oli käytännössä elää vihannesten kasvattamisen, eläinten hoitamisen ja siipan etsimisen värittämää maalaiselämää. Päivät oli syytä täyttää jos jonkinlaisella puuhalla, mikäli mieli menestyä. Tekstinä tämä ei suorastaan innosta hankkimaan pelikasettia omiin kokoelmiin, mutta ai jumpe, että pelailu oli koukuttavaa! "Vielä yksi päivä" -ajatuksella sessiot saattoivat venyä tarpeettoman pitkiksi. Tomaatit kypsyisivät nääs juuri. Kylään saapuisi myös kauppiasmies huomenissa. Ja uusi kananpoikanenkin olisi kohta kuoriutumassa.

Rahaa ansaittiin esimerkiksi kasvattamalla pihamaalla erilaisia vihanneksia. Jotta viljelyksensä sai kasvamaan, piti niitä kastella joka päivä. Kasvien lisäksi hoidettiin kanoja sekä lehmiä, joiden tuottamia hyödykkeitä tuskin tarvitsee erikseen kertoa. Kaikkia näitä maatilan tuotteita pystyi viskomaan myyntilaatikkoon, joka käytiin noutamassa myyntiin.

Tämän lisäksi oli syytä fiksailla aitaa, raivata isoja kiviä pois potentiaalisilta kasvimaa-alueilta ja kerätä puutavaraa talon rakentamiseksi. Puuhaa riitti vaikka kuinka, eikä tässä ole vielä edes mainittu kylillä pyörimistä ja paremman puoliskon hurmaamista. Farmin pyörittäminen ei ollut mikään pieni juttu, ainakin mikäli halusi saada tilastaan menestyvän eikä päättänyt nukkua kaiket ajat.

Ja tosiaan, pelattavana oli vain miespuolinen farmari. Hahmon sukupuolen sai päättää vasta sarjan myöhemmissä peleissä.

Maajussille morsian

Puolet Harvest Moonista käsitti kylässä pyörimistä ja sen asukkaiden kanssa asioimista. Alueelle oli pystytetty asumuksia, eri puoteja sekä kirkko ja aukio juhlia varten. Tavattavat ihmiset olivat kaikki erilaisia ulkoasultaan ja osa myös luonteiltaan.

Vaimoehdokkaita oli viisi kappaletta: muiden muassa sepän tytärtä, pormestarin tytärtä sekä setänsä kanssa baaria pyörittävää neitokaista. Jos mieli päästä naimisiin, oli ihastuksia syytä lahjoa heidän lempiasioillaan. Myös puhuminen auttoi asiassa, kuten myös heidän kysymyksiinsä oikein vastaaminen. Kuulostaapa helpolta.

Tiettyinä juhlapäivinä koko kylän sakki kokoontui aukiolle pitämään hauskaa. Pelaajalle tämä tarkoitti pienimuotoisia minipelejä, asukkaiden kanssa puhumista sekä oman mielitiettynsä hurmaamista.

Kun korvani mä auki saan

Musiikkirintama on hieman kaksijakoinen. Koska sävellyksiä ei kuultu montaa erilaista, tulivat ne jossain vaiheessa korvista ulos. Jokaiselle vuodenajalle oli oma tunnusmusisointinsa, jota kuunneltiin omalla farmilla kaiken aikaa. Lähikylässä ja -vuorella sentään soi muita rallatuksia. Vaikka musiikki ei ollut kovinkaan monisyistä, oli siinä oma charminsa. Nykyään Harvest Moonia ajatellessani korvissani alkaa heti soida juurikin kylässä soinut pilipalisävellys.

Graafisesti kyseessä on harvinaisen tunnelmallisen näköinen peli, jota kehtaisi pelata vielä nykypäivänäkin. Eri vuodenajat näyttivät tyystin erilaisilta, sateen sattuessa halusi itsekin suojautua sisätiloihin ja hahmot olivat persoonallisia. Hurrikaanin iskiessä ei auttanut edes poistua talosta ulos – äänimaisema ja tunnelma olivat tässä kohdin täydellisiä kyseiseen tilanteeseen.

Nämä kaikki yhdistettynä farmaamisen addiktoivaan pyörittämiseen olivat syyt sille, miksi nimikkeen parissa viihtyi aikoinaan hyvin.

Ajetaan traktorilla kauha pystyssä

Harvest Moonin isä Yasuhiro Wada kertoo idean peliin lähteneen hänen koti-ikävästään. Hän alkoi kaupunkiin muutettuaan miettimään niitä asioita, jotka tekivät maaseudusta niin erityisen. Hän hahmotteli niiden pohjalta konseptin, joka ei keskittyisi taisteluun, vaan farminhoitoon. Kehitys oli ongelmallista, eikä kaikkia haluttuja toimintoja ja ideota saatu sisällytettyä Super Nintendo -tuotokseen. Lähempänä alkuperäisajatusta on kuulemma Nintendo 64 -konsolille julkaistu Harvest Moon 64, josta en osaa sanoa juuta tahi jaata, sillä en ole sitä koskaan edes nähnytkään.

Sarjaan on julkaistu tähän mennessä yli 25 osaa. Uusin on viime vuonna julkaistu Story of Seasons: Trio of Towns, vaikka se ei Harvest Moon -nimellä kuljekaan. Muita maaseutuun keskittyviä pelejä ovat Farming Simulatorit sekä tietenkin aiemmin mainittu Stardew Valley, joka sai alkunsa halusta tehdä oikeasti hyvä farminhoitoon perustuva peli. Sitä kehitellyt Eric Barone kertoi Harvest Moon -sarjan huonontuneen vuosien saatossa. Väitettä ole syytä kiistää omakohtaisten kokemusteni perusteella.

Jos haluaa päästä pelaamaan tätä aitoa ja alkuperäistä Harvest Moonia, niin kuinka ja mistä ja miten tämä onnistuisi? Pelikasetin löytäminen ei liene maailman helpoin tai halvin operaatio. Näppärin tapa lieneekin käynnistää Wii tai Wii U ja ostaa nimike parempaan talteen laitteen virtuaalikonsolille. Esimerkiksi Wii U:lla farmaamaan pääsee 7,99 euron hintaan.

Huomattavasti halvempaa kuin aidon Valtra-traktorin ostaminen.

Kirjaudu kommentoidaksesi