Peliarvostelut

ts Hazard Time

1980 -luvun 2d toimintasankari tuodaan kolmiulotteiseen maailmaan uuden räiskintäpelin muodossa. Kuulostaako tutulta? Toimintasankari on matkan varrella esiintynyt hyvissä ja huonoissa peleissä aina perinteisestä räiskinnästä mikroautoilla rälläilyyn. Joku pelisankari tästä kyllä tulee mieleen ja se on nimenomaan ollut pelin kehittäneen Vicious Cycle Softwaren tarkoitus. Peli lainaa surutta niin vanhoilta kuin uusiltakin peleiltä ja onnistuu silti olemaan omaperäinen pitkälti loistavan juonensa ansiosta.

Kiitos arvostelusta!

Itse totaalisena RTS -nyyppänä peliin tarttuminen oli ehkä tavanomaistakin korkeamman muurin takana. Siihen toimeen kuitenkin ryhdyttiin Tom Clancy's EndWarin rohkaisemana.

Pelin tutorial saattaa nyypänkin sujuvalla tavalla tiedon lähteille ja jo osin näillä opein (+ Youtuben kautta nähdyn) jälkeen uskaltaa lähteä kampanjaa pelaamaan. Siellä sitä oppii viimeistään kantapään kautta virheistään. Onneksi löytyy pause..

Erinomainen peli! Tarina kulkee sujuvasti ja grafiikka on konsolien huippua! Pieni miinus vihollisten respawnauksesta, mutta live-multiplayer paikkaa tämän täysin.

Annampa täydet. Tässä syyt:

- Mike Patton.
- Uskomaton määrä yksityiskohtia.
- Tunnelma joka tasapainoilee huumorin, mäiskeen, jännityksen ja kauhun välimaastossa kokoajan.
- Rytmitys.
- Tylyys.
- Rakkaus lähdemateriaalia kohtaan.
- Ulkonäkö.
- Kentät.
- Koin oikeasti tunteita.
- Kun peli pääsee vauhtiin, ei sitä voi jättää kesken.

Sanon ensiksi, että en ole pelannut ultramega-team manager-moodia, vaan yksittäistä kautta, nettiliigaa ja be a pro-pelimuotoa, eli siltä pohjalta tämä X360-arvio, konsolin omalta puolelta ei löytynyt vaihtoehtoa.

Uuden sukupolven Skool Daze.

Crash rellestelee toisen kerran monstereitten kanssa, tällä kertaa uusilla ominaisuuksilla ja sen sellaisilla. Tällaisissa "nuorimmille pelaajille suunnatut pelien" jatko-osat ovat aina olleet lisää sitä ja vähän täysin uutta.

Loistavaa mättöä varsinkin kavereiden kanssa, mutta yksinpeli ei ollut niin eeppinen kun ois ehkä toivonut. Tai yhtä suuria kiksejä en saanu ku Cod 4:sen yksinpelistä. :(

Muuten kyllä neljän vuoden uurastus kannatti.

Kun edelliset RE kokemukset oli sieltä kahden ensimmäisen osan ajoilta, ei tämän kohdalla tarvinnut kantaa sitä samaa taakkaa kuin jokaisen osan moneen kertaan vääntäneiden harteille oli suotu. Kuten arvostelussakin asiasta mainitaan, menee tämä kuitenkin mukavana räiskintänä kun puitteet monelta osin ovat kohdallaan. Ohjaus tuli nopeasti tutuksi, eikä vain paikaltaan ampuminenkaan enään alun jälkeen hämmentänyt. Jännä seikkailu paikoin ahdistavissa tilanteissa.