Peliarvostelut

Resident Evil sarjan ensimmäinen peli kohahdutti aikoinaan ensimmäisellä Playstation konsolilla,sekä vakautti vankan ja uskollisen fani-lauman koko pelisarjan tukipuuksi.Playstation saapui markkinoille 1995 japanissa ja sille kehitettiin kovaa vauhtia peliä nimeltään, Biohazard.Amerikassa ja muualla maailmassa tämä tunnetaan paremmin nimellä Resident Evil.

Heavenly Sword on tunnelmaltaan ainutlaatuinen peli, jonka visuaalinen toteutus ja etenkin elokuvamaisesti toteutettu ohjaus on parempaa kuin yhdessäkään toisessa pelissä pitkään aikaan. Näyttelijöiden ilmehdintään ja eläytymiseen pistetyt panostukset ovat selvästi nähtävillä ja kuultavilla, eikä käy kiistäminen etteikö Heavenly Sword olisi yksi tämän konsolisukupolven merkkitapauksista.

Olen aina pitänyt Prince of Persia -sarjan peleistä, eikä sarjan uusin tulokas saa mieltäni muuttumaan. Pelin toteutus on ensiluokkaista. Pelattavuus on tuttua ja turvallista ja ennen kaikkea tarkkaa, niin kuin hyvässä tasohyppelyssä kuuluukin. Taistelu, joka vanhemmissa osissa on ollut huomattavasti suuremassa osassa, on nyt supistettu lähinnä pomotaisteluihin ja muutamiin rivivihollisiin. Pelin suola onkin ehdottomasti genrensä mukaisesti tasohyppely. Prinssin loikkiminen pilarilta toiselle on juuri niin vaivatonta ja upean näköistä kuin olettaa saattaa.

Hyppely kaupungeissa on nastaa, mutta varsinaisten tehtävien suoritus toistaa loppua kohden pahasti.

Tempo hidastui liikaa '08:sta, mutta muuten erinomaista lätkää!

Ykkönen vähän muokattuna, hyvin vähän muokattuna, mutta muokkaukset toimivat. Sprinttinappi, suojan läpi ampuminen ja toinen kakkosase sekä kunnollinen kampanjan läpi vievä co-op.
Kokemusta kerätään myös yksinpelissä ja sitä karttuu nopeasti, josta annan plussan koska reaktiopelaaja en ole enkä jaksa tautisesti paiskoa deathmatchia kokemuspisteiden toivossa.

Koska ykkönen oli mielestäni 360:n paras räiskintä, ei tämä kauaksi jää. Ulkonäöllisesti hieman parempi ja sitä munaa on edelleen.

Ainoat miinukset sitten kahden asian harteilla.

Kun puhutaan jalkapallosta, tulee mieleen Englannin jalkapallo huligaanit, Brazilian Ronaldinho ja aivan liian isot kentät. Kun taas puhutaan Mariosta, puhutaan pienestä viiksekkäästä tyypistä joka hyppii kilpikonnien päälle. Kun puhutaan Mario futiksesta, arcade-futis-fiilis täys-valmiudessa kuulostaa osuvalta.

Mario Smash Football tuo Marion jalkapallo kentälle nappikset tanassa. Pelissä ollaan heitetty kaikki jalkapallon nippeli-nappeli säännöt roskakoriin ja tilalle ollaan otetty täysi kaaos erilaisten esineitten, super laukauksien ja vain yhden puoliajan voimin.

Menin pahasti hypeen Ubisoftin vuodattamista tiedoista, mutta ostettuani pelin jaksoin mättää sitä noin kymmenisen tuntia ja sitten iski kyllästyminen koko peliin, koska maailman avonaisuus on aika avara käsite. Itse en ainakaan päässyt kiipeämään vuorien huipuille napsimaan porukkaa leiristä ja jos pääsi tarpeeksi kauas: lähti aseesta lähti niin kova ääni että miehet tulivat jeepein ja pyssyin kovaa vauhtia päin. :(

Peli on varmaan väkivaltaisin mitä muistan pelanneeni peliurani aikana. Pelin väkivalta on vedetty niin överiksi että se käy naurattamaan. Vertaisin tätä Simpsonit tv-sarjan Itchy and Scratchy showhun. En ole tosin pelannut kovin kattavasti kaikkia väkivaltapelejä, että vieläkin kovempia voi löytyä. Esim. pc:n Postalia on kehuttu tai haukuttu väkivaltaiseksi.