Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Googlen videopelipalvelu Stadia avautuu Founder's- ja Premier Editionin ennakkotilanneille huomenna, marraskuun 19. päivä. KonsoliFINin toimitus sai mahdollisuuden tutustua palveluun tarkemmin Googlen kutsusta.

Stadia on ensisijaisesti kauppapaikka ja pelien suoratoistopalvelu. Käyttäjät ostavat palvelusta pelin, josta voi nauttia joko striimaten Googlen Chrome-selaimeen puhelimen tai tietokoneen ruudulta tai Chromecast Ultran avulla televisiosta. Riippuen verkkoyhteyden nopeudesta nimikkeistä voi nauttia parhaimmillaan 4K-tarkkuudella ja 60 ruudun päivitysnopeudella, resoluution ollessa vähimmillään perus HD-laatua (720p). Oman verkkoyhteyden kyvykkyyttä pääsee testaamaan Stadian kauppasivulta oheisesta linkistä.

Demotilaisuudessa esiteltiin nimikko-ohjaimen lisäksi kuinka Shadow of the Tomb Raider käynnistetään Stadia-sovelluksesta ja kuinka peliä voi varsin yksinkertaisesti jatkaa myöhemmin puhelimella tai kannettavan tietokoneen näytöltä. Kokeiltavissa olivat myös Tequila Worksin uutukainen Gylt, Mortal Kombat 11, Destiny 2: The Collection ja Just Dance 2020.

Tekniikka yllätti, puutteellinen julkaisu huolettaa (Teksti: Emmi Hattunen)

Ennen demotilaisuutta pidin ennakko-odotukseni melko alhaisina. Videopelien suoratoisto kuulosti konseptina erittäin oudolta, koska vastaava tekniikka ei toimi aina täydellisesti edes videoiden tai livelähetysten kohdalla. Konferensseissa näytetty demo Assassin's Creed Odysseyn siirtymisestä ruudulta toiselle on hankala vakuuttamaan ketään siitä, etteikö Stadialla pelaamisessa joutuisi sietämään pientä viivettä ohjaimen nappien painallusten välillä. Palvelua kokeilleena sekä Googlen omaa ohjainta käsitelleenä voin kertoa, että pelikokemus tuntui samalta kuin millä tahansa muulla laitteella tai konsolilla römytessä.

Stadian julkaisun ongelmat johtunevatkin kaikesta muusta kuin palvelun perusominaisuuksien toimivuudesta. Nimikkeiden hintalaput ovat suurinpiirtein samat Stadiassa kuin Steamissa tai PlayStation Storessa, vaikka käyttäjä ostaakin tietyllä tavalla vain lisenssin teoksen käyttämiseen. Tuntuu siltä, että Google luottaa ainoastaan suoratoistopalvelunsa viehätykseen, vaikka konsolimarkkinoilla yksinoikeudet myyvät laitteita, jota Stadialla todellakin yritetään kaupata. Julkaisuhetkellä vain Founder's -ja Premiere -versioiden omistajat pääsevät selaamaan tuoretta alustaa ja ostamaan sieltä erinäisiä pelejä. Vaikka Stadia tukeekin PC-pelaamista näppäimistön ja hiiren tai ulkopuolisen valmistajan ohjaimen avulla, kauppapaikalle päästäkseen ei voi ostaa erillistä Pro-jäsenyyttä. Eikä Googlen pitämän Reddit AMA-istunnon perusteella suurinta osaa Stadian mainostetuista ominaisuuksista nähdä toiminnassa kuin vasta myöhemmin ensi vuonna.

Jääkin enää kysymys, että kuka oikeasti kuuluu Stadian kohderyhmään? Stadiasta ostettavista nimikkeistä harva on täysin uusi ja niistä kiinnostuneet ovat todennäköisimmin jo hankkineet nimikkeet suosikkilaitteilleen. PC-pelaajille Stadia toimisi ehdottomasti edukseen tietokoneen tallennustilan säästäjänä – suoratoistetaanhan kaikki koneelle, eikä mitään ei tarvitse ladata kovalevylle. Red Dead Redemption 2:n julkaisu tietokoneille aiheutti paljon keskustelua, sillä se vie ainakin 150 gigatavun verran tilaa kovalevyltä. Googlen avulla tämä vaiva poistuisi ja jos näkemämme demot antavat oikean kuvan siitä miltä isojen studioiden nimikkeet näyttävät Stadialla niin laadusta ei tarvitse paljon tinkiä.

Ensi vuonna tosin julkaistaan myös Stadia Base, joka antaa käyttäjille pääsyn ilmaiseksi Googlen pelikauppaan sallien sieltä ostettujen pelien striimaamisen korkeintaan 1080p-resoluutiolla. Ilmeisesti ensi vuoden puolella Googlella harkitaan, annetaanko käyttäjille mahdollisuutta ostaa Stadian Pro-versiota erikseen, joka nostaa pois suoratoistorajoitukset sekä tuo käyttäjille ilmaisen pelin joka kuukausi sekä muutamia alennuksia. Jää tosin nähtäväksi, että tekeekö kenenkään enää mieli hypätä kelkkaan mukaan näin kuoppaisen avauksen jälkeen.


Stadia Pro -käyttäjät saavat pelattavaksi Destiny 2 -räiskinnän sekä kaikki sen lisäosat.

Sekava konsepti, lupaava demo (Teksti: Petri Leskinen)

Stadian markkinapuheissa on järkeä. Miksi ostaa kallista rautaa kodin nurkkaan vanhenemaan, jos samoja pelejä voi pyörittää miltei laitteella kuin laitteella grafiikka-asetuksista tinkimättä?

Pilvipelaamisen idea kulminoituu pitkälti tuohon yhteen kysymykseen, vaikka todellisuudessa asia ei todellakaan ole yhtä mustavalkoinen. Google pyrkii pelibisnekseen striimipohjaisen palvelumallin kautta, sillä onhan yrityksellä serverirautaa ja kapasiteettiä maailman jokaisessa nurkassa. Nopeiden verkkoyhteyksien ja Haminan konesalin ansiosta Suomikin on lanseerauslistalla mukana.

Stadian käyttöönotto on tehty helpoksi. Aluksi ohjain paritetaan Chromecast Ultran kanssa ja yhdistetään langattomaan verkkoon. Ohjaimen tattien välissä olevasta napista painettaessa Chromecast siirtyy pelitilaan, jonne älysovelluksella ostetut nimikkeet tulevat tarjolle. Itse pelien käynnistys ottaa pienen hetken, koska ohjelmisto varaa resurssit palvelinsalista, mutta esimerkiksi päivitysten taikka ostetun pelin lataamista Stadian kanssa ei joudu odottelemaan. Maksun jälkeen titteli on suoraan pelattavissa. Pilvipelaamisen hienous on juurikin tekniikassa: mitään ei pyöri paikallisesti, vaan kaikki piirretään ruudulle Googlen algoritmin valitsemasta serveriräkistä.

Kolikon toisella puolella kummittelee vaatimus nettiyhteyden toimivuudesta ja viiveen merkityksestä pelikokemukseen. Jälkimmäistä haastetta Google yrittää minimoida liittämällä ohjaimen suoraan langattomaan verkkoon, jolloin kontrollerilla on suora verkkoyhteys peliä pyörittävään palvelimeen. Tällä tavalla napin painallus siirtyy suoraan pilveen ilman, että Chromecast prosessoi sitä välissä. Internet-yhteydeltä sen sijaan vaaditaan tasaista vasteaikaa ja kohtuullista nopeutta, sillä interaktiivista toimintaa ei voida ladata netflixmäisesti välimuistiin.

Toinen suuri lupaus on saman pelisession siirtyminen alustalta toiselle. Jos puoliso haluaa vallata olohuoneen television, niin pelin voi laittaa tauolle ja jatkaa hetken päästä esimerkiksi puhelimella tai läppärillä. Vähän kuin katsoisi sarjaa Netflixistä usealla laitteella vuorotellen. Homma tuntui demon perusteella toimivan sulavasti, vaikkakin puhelinalustoista tuetaan julkaisussa vain Googlen omia Pixel-puhelimia – kännyköitä, joita ei ole Pohjoismaissa myynnissä. Android- ja iOS-alustoille tuki on tulossa todennäköisesti ensi vuonna. Sama pätee moneen muuhunkin luvattuun ominaisuuteen: ei vielä, mutta joskus.

Stadiassa ja sen visiossa on potentiaalia, mutta vain aika näyttää mihin tekniikka kykenee

Stadian suurin ongelma onkin tällä hetkellä salamyhkäisyys ja epäselkeä viestintä. Aikataulut puuttuvien ominaisuuksien suhteen ovat täysin auki, eikä edes pelien hinnoista puhuttu neljä päivää ennen julkaisua. Tähän lisättynä hinnoittelumallin epäselvyydet, suuret lupaukset ja uuden teknologian aiheuttama skeptisyys, niin ei ihmekään, että pelaajat ovat varpaillaan uuden palvelun suhteen. Alun perin julkaisussa piti olla kaksitoista peliä, mutta päivää ennen starttia määrä nousi yllättäen kymmenellä. Tarjonta on melko varovainen, varsinkin kuin espanjalainen Gylt on alustan ainoa yksinoikeuspeli ja todellinen uutuus. Stadian ympärille on perustettu oma studiokin, mutta sen hedelmiä poimitaan hamassa tulevaisuudessa.

https://twitter.com/GoogleStadia/status/1193936855688830977?s=20 https://twitter.com/GoogleStadia/status/1193936855688830977?s=20

Tämä lista kasvoi päivää ennen julkaisua vielä kymmenellä pelillä.

Sinänsä harmi, sillä testissä ollut Tomb Raider ja Gylt toimivat yllättävän hyvin lyhyessä lehdistötilaisuudessa. Ohjausviive oli käytännössä huomaamaton, ja pelitkin pyörivät komeasti Chromecastin kautta. Pari kertaa grafiikat menivät suttuiseksi silmäräpäyksen ajaksi, mutta yksinpelikokemusta moinen rosoisuus ei haitannut. Toki testiympäristö oli kontrolloitu, eikä julkaisua ennen palvelimilla ole kuormaa nimeksikään. Todellinen testi alkaa vasta julkaisussa.

Laran siirto isolta ruudulta pienemmällekin sujui näppärästi ja siitä vielä Chromebook-läppärille. Koska pelit pyörivät konesalissa, niin grafiikka-asetuksista ei tarvitse tinkiä, vaikka alla oli tehoton peruskone. Puhelimille on lisäksi tarjolla pidike, joka kiinnittyy ohjaimeen ja helpottaa peliasennon löytämistä. Ohjain tuntui jykevältä ja istui hyvin käteen. Suunnitteluosastolla on onneksi pidetty nappien nimeäminen ja järjestys samana kuin Microsoftilla (katson sinua Nintendo!), joten pelaaminen tuntui luontevalta. Ohjaimille on muutamia värivaihtoehtoja tarjolla, ja kolmannen osapuolen kontrollerit ovat tuettuna PC:llä pelatessa – alussa tosin vain langallisesti, jos Kysytyimmät kysymykset -osiota tulkitsen oikein. Hiiri ja näppäimistä käyvät myös.

Stadian demosta jäi varovaisen positiivinen fiilis. Lara Croftin seikkailut pyörivät ilman ongelmia, joten ainakin yksinpeleille palvelu tuntuu tarjoavan toimivan vaihtoehdon. Vielä kun Google saisi viestintänsä selkeämmäksi, jottei kuukausimaksun sisältö, tulevat ominaisuudet ja koko systeemi tuntuisi yhdeltä sekavalta kokonaisuudelta. Stadiassa ja sen visiossa on potentiaalia, mutta vain aika näyttää mihin tekniikka kykenee ja milloin se on valmis suuremmalle yleisölle.

Kommentit

Jotenkin en luottaisi näihin demo tilaisuuksiin kun ei tiedetä mistä nämä streamataan ja onko edes mitään oikeaa latencya olemassa

Kommentoi

Kirjaudu kommentoidaksesi